14.10.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 14.10.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja Kari Salonen pyysi tilaajia lunastamaan ”Postimerkkeilijän Abckiria”-julkaisunsa. Hän kertoi TamCollect-tapahtumasta: onnistunut näyttely ja keräilytapahtuma keräsi noin 700 kävijää ja kauppiaita oli paljon. Kauppiaiden mukaan myynti oli ollut hyvä ja myyjät olivat tyytyväisiä. Kari Salonen kiitti talkoisiin osallistujia. Pystytyksessä oli noin 30 henkilöä, jotka saivat 4 tunnissa työn tehdyksi. Purkutyö sunnuntaina vei aikaa 1 t 45 min! Kansainvälinen delegaatio oli näyttelyyn, sen valaistukseen ja näyttelyluetteloon tyytyväisiä. Illan esitelmän pitäjä Seppo Laaksonen arpoi kiinnostavin kokoelma-palautteista voittajan. Jari Lamminpää tulee saamaan luvatun Zeppelin-palkinnon. Vierailijat olivat äänestäneet hyvin monia eri kokoelmia kiinnostavimmaksi. Näyttelyn yhteydessä olleen seuran pöydän myynti oli noin 800 €, mihin oltiin erinomaisen tyytyväisiä!

Postimerkin päivänä seuralla oli pääpostin tiloissa myös myyntipöytä. Täällä myynti oli yli 500 €. Kari Salonen antoi kiitokset aktiivisille myyntitaitoisille talkoolaisille!

Postimuseo järjestää Ylöjärven varastossaan talkoot maanantaina 26.10.2015 kello 9.00- 17.00. Luovutetun alueen postileimat järjestetään aakkosjärjestykseen. Puheenjohtaja laittoi talkoolistan kiertämään.

Juuri julkaistut seuran omakuvamerkit olivat kierrossa. Teiskon kirkosta julkaistiin kaksi merkkiä ja Valmetin lentokonetehtaan valmistamista sota-ajan lentokokeista neljä erilaista merkkiä.

Iisalmen Olvihallilla järjestetään itäsuomalaisten kerhojen postimerkkitapahtuma lauantaina 21.11.2015, johon Olvi on kutsunut vieraaksi 20 seuramme jäsentä. Lähtö on perjantaina 20.11. klo 12 Vanhalta Kirkolta ja paluu on lauantai-iltana. Kokouksessa kiersi ilmoittautumislista matkalle.

Hannu Vetola kertoi juuri päättyneestä nettihuutokaupasta. Hän pahoitteli palvelimen ylikuormittumista juuri huutokaupan lopulla!

Illan esitelmän pitäjän Seppo Laaksosen aiheena oli ”Egypti”. Jo Egyptin faaraoiden aikana kulki posti, joka palveli faaraon hallintoa. Tieto oli savitauluilla ja papyruskääröillä. Arabian niemimaan muslimit valloittivat Egyptin ja ns. ”islamilainen yö” noin 600 – 1522 jkr muutti Egyptiä paljon. Kieli muuttui Egyptissä arabiaksi. Ottomaanien valloittaessa Egyptin Niilin suistoalueelle perustettiin puuvillaplantaaseja, joiden omistajina oli usein italialaisia ja muita eurooppalaisia henkilöitä. Tästä syystä postia kulki 1560-luvulla ja 1600-luvulla Egyptistä Eurooppaan.

Seppo Laaksonen kertoi elävästi, kuinka Ranska Napoleonin johdolla valloitti Egyptin. Joukkojen mukana oli tiedemiehiä, jotka mm. ratkaisivat hieroglyfien arvoituksen Rosetten kiven avulla. Laaksonen näytti kenraali Kleberin allekirjoittaman paperin tältä ajalta. Armeija joutui palaamaan Ranskaan Ranskan sekavan tilanteen vuoksi. Egyptologia alkoi tällöin 1800-luvun ensimmäisinä vuosina.

Ranskalaiset olivat perustaneet Egyptin postin ja ensimmäiset postileimat olivat rivileimoja. Italialaisten perustamat Posta Europea postipaikat (1858) olivat monella Niilin delta-alueella. Ottomaanien alainen Egyptin varakuningas osti italialaisilta postin oikeudet. Ensimmäiset postimerkit (7 arvoa) julkaistiin 1.1.1866. Tämä ensimmäinen sarja oli voimassa yhden vuoden. Yleisintä 1 painoluokan kirjettä varten julkaistiin 1 piasterin merkki ja 2.painoluokan kirjettä varten 2 piasterin merkki. Aleksandrialainen painotalo painoi 1867 sarjan, joka esitti sfinksiä ja pyramideja. Tämän sarjan painojälki on hyvä. 3.sarjan, joka esitti myös sfinksiä ja pyramideja, painojälki on huono. Ottomaanien aikana (Levantti) postitoimipaikkoja oli Egyptin lisäksi myös Konstantinopolissa. Seppo Laaksonen esitteli myös täällä leimatun kohteen.

Egypti oli maailman postiliiton allekirjoittajamaa vuonna 1874. Afrikassa on oman itsenäisen filateelisen profiilin maita vain kolme: Egypti, Etiopia ja Liberia. UPU:n laatuvaatimuksista postimerkkien painaminen siirtyi Lontooseen.

Kun ensimmäinen maailmansota syttyi 1914, Suezin kanavan merkitys kasvoi erityisesti brittien Intian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Englantilaiset sotajoukot tulivat Egyptiin, josta tuli brittien protektoraatti ja postimerkit painettiin Lontoossa. Sodan loputtua itsenäisyyspyrkimykset voimistuivat. Egyptistä muodostettiin itsenäinen kuningaskunta 15.3.1922. Kuninkaan kuvalliset merkit olivat päälle painettuja.

1. Faruk-sarjaa sanotaan ”poikakuninkaaksi”. Faruk oli muslimi ja piti hyvästä ruuasta. Merkkejä painettiin muutama sarja, joihin Farukin toivomuksesta reijitettiin erilaisia hammastuksia. Näitä erityismerkkejä toimitettiin Farukin palatsiin. Myöhemmin näitä kulkemattomia merkkejä on levinnyt myytäväksi. Vuonna 1952 upseeristo kyllästyi Farukin ja brittien valtaan ja Faruk pakeni ulkomaille. Hän sai viedä mukanaan vaimonsa lisäksi osan palatsin kokoelmista. Italiassa ja Ranskassa Faruk tuhlasi omaisuutensa pelikasinoissa. Egyptissä alkoi arabitasavallan aika. Tällä uudella ajalla on paljon erilaisia merkkejä, muun muassa Nasserin kansallistettua Suezin kanavan.

Seppo Laaksosen esitelmä käsitti ajanjakson Napoleonin ajasta alkaen Farukin lähtöön.

Egyptin ensimmäinen juhlapostimerkki julkaistiin 1923. Myös Zeppelinin käynti 1931 Egyptissä huomioitiin.

Kun ulkolaiset eivät luottaneet Egyptin postiin, toimi esimerkiksi englantilaisten konsulaattien yhteydessä konsulipostitoimistoja. Suezilla ja Aleksandrialla on omat leimat. Myös Levantilla oli omia postitoimistoja. Lisäksi Ranskan, Itävallan ja Italian konsulaateissa oli konsulipostit, joilla oli omat leimat. Egyptissä kreikkalaiset puuvillaplantaasit saattoivat käyttää myös kreikkalaisia Hermes-merkkejä. Myös venäläisillä oli Aleksandriassa oma posti ROBIT-merkein. Ranskalaiset painoivat Ranskassa 4 kanava-aiheista merkkiä, joita käytettiin Suezin kanavan Port Said-Suez välisissä olevissa satamissa. Näiden merkkien käyttöaika oli lyhyt ja kohteiden hinnat ovat nykyään korkeita. Markkinoilla esiintyy sekä leimaamattomista että leimatuista kohteista paljon väärenteitä. Egyptin pyöreät virkapostimerkit olivat käytössä postitoimistojen välisessä virkalähetyksissä. Virkapostimerkit tulivat käyttöön 1860-luvulla.

Leimattuina kohteita on hyvin vähän. Myöhemmin pyöreän postimerkin tyhjälle suorakaiteen muotoiselle alueelle painettiin postitoimiston nimi. Pyöreä virkapostimerkki yleensä liimattiin kuoren takapuolelle, jolloin se toimi samalla kirjeensulkijana. Avatuissa lähetyksissä pyöreät virkapostimerkit ovat lähes aina repeytyneet.

Egyptissä käytettiin vuodesta 1899 alkaen runsaasti ehiöitä. Vanhat ovat halpoja, mutta uudet (1920 – 1940) ovat kalliita. Kuningasvallan 1920-luvun ehiöt ovat harvinaisia. Seppo Laaksonen kertoi erinomaisen elävästi ja mielenkiintoisella tavalla Egyptin postihistoriasta ja filateliasta. Samalla hän valotti Egyptin yhteiskunnallisia olosuhteita, nykyistä vallankäyttöä ja demokratiaa. Esityksestä paistoi asiaan perehtyneisyys ja luontainen taito esiintymiselle. Kuulijat kiittivät Seppo Laaksosta runsain aplodein. Keskustelu aiheesta polveili lopuksi runsaana.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

30.9.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 30.9.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Joidenkin ilmoitusasioiden jälkeen Kari Salonen kertasi edellisenä lauantaina tapahtunutta turkulaisvierailua ja sen yhteydessä pidettyä seuran kokouksesta, jossa mukana oli ollut 14 turkulaista ja yli 30 seuramme jäsentä. Lauantaina oli jaettu Suomen Filatelistiliiton myöntämät mitalit. Hopeinen mitali oli jaettu Juha Kauppiselle kansainvälisestä näyttelytoiminnasta ja pronssiset Keijo Kivimäelle ja Pentti Myllylälle. Puheenjohtaja Salonen ja liiton puheenjohtaja Klaus Juvas pyysivät Ari-Pekka Virtasta noutamaan hänelle myönnetyn pronssisen mitalin aktiivisesta toiminnasta filatelian keräilijänä. Lauantaina oli jaettu seuran viiri Pauli Ihamäelle ansiokkaasta työstä filatelian parissa ja osallistumisesta näyttelytoimintaan. Aimo Viitaselle oli annettu seuran suurennuslasi numero 1 seuran eteen tehdyn erittäin mittavan työ johdosta. Turun Postimerkkikerhon lahjoittama kiertopalkinto luovutettiin lauantaina Keijo Kivimäelle.

Puheenjohtaja kertasi tulevaa 3. – 4.10. TamCollect 2015 tapahtumaa. Näyttelyn pystyttäminen aloitetaan perjantaina jo kello 15.00. Puheenjohtaja laittoi talkoolistan kiertoon. Näyttelyluetteloa on jaettu moniin kohteisiin Tampereella. Myös läsnäolijat pääsivät omin kappalein tutustumaan tähän todella upeaan painotuotteeseen. Seura on julkaissut 2 Teiskon kirkko-aiheista omakuvamerkkiä sekä neljästä Valmetin valmistamasta lentokoneesta tehtyä omakuvamerkkiä. Jarkko Leppänen laittoi näytteet kiertoon. Merkit ovat myynnissä myös tulevassa TamCollect 2015 tapahtumassa. Postimerkin päivää 9.10.2015 vietetään pääpostissa viimeistä kertaa. Pääposti tullaan siirtämään Tullintorille vuodenvaihteen jälkeen. Puheenjohtaja laittoi tämän tapahtuman talkoolistan kiertämään. Seura pitää postin hyvin pieneksi kutistuneessa tilassa myyntipöytää. Posti ei julkaise merkkejä eikä leimoja, mutta pääposti teettää omakuvamerkin.

Esko Tirkkonen laittoi kiertoon Hervannan Sanomat, jossa oli julkaistu näyttävä artikkeli ”Mitä tahansa voi kerätä”. Artikkelissa oli haastateltu Pentti Myllylää ja Esko Tirkkosta. Näyttelymme edellä tällaisilla artikkeleilla saadaan yleisöä tutustumaan filateliaan!

Klaus Juvas oli tullut iloksemme jälleen Tampereelle. Ennen esitelmäänsä Klaus Juvas kertoi lyhyesti liiton asioista sekä kertoi tulevista näyttelytapahtumista. Liitto on myöntänyt TamCollect 2015 tapahtuman tukemiseen 500 €. Syksyllä TamCollectin jälkeen pidetään Helsingin messukeskuksessa StampForum-tapahtuma 22.10. – 25.10.2015. Nordea-näyttelyn pitopaikka on muuttunut Täbystä Vestbyhyn.

”Ulkomaalaiset suomalaisilla postimerkeillä” oli Klaus Juvaksen esitelmän aihe. Hän kysyi aluksi kuulijoilta, miten paljon he arvelevat ulkolaisia esiintyvän suomalaisissa merkeissä? Arvausten kirjo oli suuri. Juvas aloitti vuoden 1933 Punaisen Ristin merkeillä. Piispoista Isac Rothovius on ruotsalainen syntyperältään. Vuoden 1934 Punaisen Ristin merkeistä samoin vain Jaakko de la Gardie on ulkomaalainen. 1942 julkaistussa kirjapainotaito 300-vuotisjuhlamerkissä on kuvattu painaja, joka on Turkuun painotaidon tuonut tukholmalainen mestari. Saksalainen Maamme-laulun säveltäjä Pacius on kuvattuna vuoden 1948 SPR-merkkisarjassa. Vuoden 1950 Helsinki 400 vuotta on kuvattu Ehrenströmin rinnalla saksalainen arkkitehti Engel ”Vuoden 1955 Suomen kirkko 800 vuotta”- merkeissä on kuvattuna englantilainen tai irlantilainen piispa Henrik ja saman vuoden Punaisen Ristin yhdessä merkissä on ruotsalainen von Döbeln ratsastamassa. Näin Klaus eteni johdonmukaisesti eteenpäin aikajärjestyksessä, jolloin silmiemme eteen nousivat Ruotsin kuninkaat ja kuningattaret, Venäjän keisarit sekä Raamatusta tutut Jeesus, Maria, Joosef ja muutama apostoli. Monet kauan sitten eläneet henkilöt löytyvät jostakin patsaasta, maalauksesta tai hautamuistomerkistä. Ruotsalainen korkeushyppääjä Patric Sjöberg on kuvattuna vuoden Suomi-Ruotsi merkeissä. Yksi ranskalainen on myös päässyt suomalaiselle postimerkille kuvattuna, Lapin astemittausretkikunnan johtaja de Maupertuis. Tämän merkin erikoisuus on myös merkissä esiintyvä ranskankielinen teksti. Pedanttina esitelmän pitäjänä Klaus Juvas käsitteli myös Ahvenanmaan merkit.

Kuka oli suomalainen, ruotsalainen tai venäläinen, silloin kun Suomi kuului osana naapurivaltiota, on joskus kiistanalaista. Esitelmän pitäjä kertoi painottaneensa syntyperää. Ulkomaalaisia suomalaisissa postimerkeissä on Klaus Juvaksen mukaan 35, jotka ovat 9 eri kansalaisuutta (ru, eng. no, sa, it, ra, ve, ju, kr/by). Joulupukki suomalaisena ei päässyt listalle! Mielenkiintoisen ja elävän esitelmän jälkeen yleisö keskusteli tyytyväisenä kuulemastaan ja kuulijat antoivat liittomme puheenjohtajalle raikuvat suosionosoitukset.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

26.9.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 26.9.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Turkulaiset ystävämme saapuivat Tampereelle kuten aina kauniin sään vallitessa. Yhteisen tilaisuuden osanottajat hakeutuivat pöytiin keskustelemaan ja vaihtamaan kuulumisiaan odotellessaan seisovan pöydän kattamista. Maittavan aterian jälkeen puheenjohtaja Kari Salonen toivotti turkulaiset vieraamme lämpimästi t ervetulleeksi Tampereelle. Puheenjohtaja Pekka Rannikko toi turkulaisten tuomisena lupauksen kutsua tamperelaiset vuorostaan Turkuun vierailulle. Tämä vierailujen perinnehän on alkanut jo 1950-luvulla! Pekka Rannikko kertoi myös, että Turun Postimerkkikerhon puheenjohtajuus tulee vaihtumaan ensi vuonna. Kari Salonen sanoi tamperelaisten ottavan esitetyn kutsun vakavasti vastaan! Hän kertoi myös tulevasta Tampere-talossa 3. – 4. lokakuuta tapahtuvasta keräilytapahtumasta. Kehyksiä tulee 140 kappaletta, joten talkoolaisia tarvitaan. Mukana on runsaasti ensimmäistä kokoelmaansa esittäviä keräilijöitä. Näyttelyssä on myös Tampere-päivään hyvin sopiva Tampere-luokka ensimmäistä kertaa noin 40 kehyksellä! Kari Salonen mainitsi myös vuonna 2019 pidettävästä Tampereen Filatelistiseuran 100-vuotisnäyttelystä.

Suomen Filatelistiliiton puheenjohtaja Klaus Juvas antoi kiitokset tamperelaisten ja turkulaisten pitkäaikaiselle ja esimerkilliselle yhteistyölle. Tampereen pääpostissa vietetään nyt syksyllä viimeistä kertaa postimerkinpäivää, koska pääpostin toiminta tulee loppumaan. Posti on Klaus Juvaksen mielestä hoitanut huonosti postimerkinpäivän tarjonnan, sillä silloin ei tule ilmestymään ainuttakaan uutta merkkiä eikä postimerkinpäivän leimaa! Nykyisestä postista ei ole enää mitään iloa filatelistille! Helsingissä tullaan järjestämään syksyn aikana StampForum-tapahtuma. Vuodelle 2016 on tulossa postimerkkitapahtuma Turussa Puolalan koululla maalis – huhtikuussa sekä Jyväskylässä Nordea-näyttely.

Juha Kauppinen kertoi mielenkiintoisesta postituksesta Hongkongista Kööpenhaminan kautta Suomeen. Kirje oli saanut välikirjauksen Kööpenhaminassa kesken matkan! Esko Tirkkonen esitti firmakuoren 1800-luvun lopulta: ”Suomen vaivaishoidon ylitarkastaja”.

Klaus Juvas kertoi monipuolisesti ja seikkaperäisesti Filatelisti-lehdessä käsitellystä aiheesta: kuinka tarramerkit tulisi liottaa?

Tampereen Filatelistiseura luovutti Kari Salosen johdolla seuramme entiselle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Aimo Viitaselle seuran suurennuslasin n:ro 1 seuran eteen tehdyn erittäin mittavan työn johdosta. Samalla Aimo Viitaselle luovutettiin seuran jäsenten allekirjoittama onnittelukortti. Pauli Ihamäelle luovutettiin seuran viiri ansiokkaasta työstä filatelian parissa sekä osallistumisesta näyttelytoimintaan. Vuosittain jaettava Turun Postimerkkikerhon lahjoittama kiertopalkinto (Vuoden Filatelisti) annettiin Keijo Kivimäelle.

Suomen Filatelistiliiton myöntämät Pro Philatelia-mitalit jakoivat liiton puheenjohtaja Klaus Juvas sekä Allan Pihl. Mitaleja on jaettu vuodesta 1956 lähtien. Mitaleja on kuutta erilaista. Kaikkiaan mitaleja on jaettu noin 2000 kpl. Nyt jaettiin 4 pronssista mitalia aktiivisesta kerhotoiminnasta. Pronssisen mitalin saajat olivat: Keijo Kivimäki, Tuomas Lehtiniemi, Pentti Myllylä ja Ari-Pekka Virtanen. Lisäksi liitto myönsi yhden hopeisen mitalin, jonka sai Juha Kauppinen kansainvälisestä filatelianäyttelytoiminnasta.

Juha Kauppinen kertoi tulevasta New Yorkin näyttelystä, johon hän pyrkii Etiopian vanhan postihistorian kokoelmallaan. Kauppinen kannusti kuulijoita aloittamaan oman näyttelytoimintansa. Kuulijat onnittelivat ja kiittivät raikuvin aplodein Juha Kauppista!

Iltapäivän esitelmän piti Allan Pihl aiheesta ”Saksan keisarikunta merellä”. Allan Pihl kertoi aluksi postikorttikeräilynsä vaiheista ja tapahtumista. Keräily on pitkäjänteistä toimintaa! Ensimmäisen kokoelmansa hän esitti Tampereella 1990-luvulla ja on jatkanut ja laajentanut kokoelmaansa. Kohteet hän hankkii netistä ulkomailta. Kokoelmat ovat suomenkielisiä tai englanninkielisiä ja niissä ovat eri kohteet. Allan Pihl jaotteli postikorttikokoelmansa seuraavasti: 1. Keisarikunta Wilhelm I:n aikana 2. Wilhelm II:n aikana 3. Saksan siirtomaat 4. Kuuluisat taiteilijat 5. HAPAG 6. North German Lloyd 7. Tärkeimmät satamat ja laivastotukikohdat 8. Maailmansodan meritaisteluja 9. Sukellusvenesota 10. Suuret meritaistelut ja sodan loppu

Saksan keisarikunnan aika käsittää vuodet 1871-1918. Kokoelma käsittää vielä vuoden 1919, jolloin Saksan laivasto internoitiin. Saksan ja Ranskan välisen sodan 1870-1871 jälkeen pienet saksalaiset valtiot tekivät liiton, jonka johtajina olivat mm. Preussin pääministeri Otto von Bismark. Saksan keisarikunnan pää-kaupungiksi tuli Preussin pääkaupunki Berliini ja keisarina Wilhelm I. Yhtenäisen keisarillisen Saksan laivastoa alettiin kehittää, kun tiedostettiin brittien laivastovoima. Vuonna 1874 Saksa otti käyttöönsä viimeisen ulkomailla rakennetun sotalaivan. Laivojen kehitystyö ja valmistus alkoi Saksassa.

Vuonna 1888 maata johti vielä lyhyen ajan Wilhelm I, lyhyen ajan Friedrich ja sitten Wilhelm II, joka nimitti laivaston kehittäjäksi von Tirpitzin. Von Tirpitz nimitettiin 1897 laivastoministeriksi. Erilaisten sotalaiva-tyyppien kehittäminen alkoi.

Kielin ensimmäinen purjehduskilpailu oli pidetty 1882 ja Kielin purjehdusseura perustettiin 1887. Allan Pihl esitti ja laittoi kiertämään valmiita näyttelylehtiä sekä A3- että A4- koossa. Näytetyssä tietokone-esityksessä oli omat kohteensa. Näistä kaikista saatoimme todeta mielenkiintoisen tarinan kerrottuna alkuperäisin postikortein. Keisarillinen huvialus S.M.Y. Hohenzollern (1893 – 1914) purjehti ympäri maailman eri merillä ja Saksan siirtomaiden satamissa mukanaan huipputaiteilijoita. Tämä huvialus romutettiin vuonna 1923. Allan Pihl esitteli Saksan siirtomaita sekä laivakortein että rahakortein.

Atlantin ylittämiseksi saksalainen laivayhtiö HAPAG rakennutti 1890-luvulla isoja laivoja hoitamaan nopeaa linjaliikennettä. Linjat kilpailivat englantilaisten yhtiöiden kanssa. Saksassa rakennettiin ensimmäinen risteilytarkoitukseen tehty alus, Prinzessin Victoria Luise, joka purjehti mm. Jäämerellä ja Välimerellä.

Imperator-luokan laivat olivat isompia kuin Titanic. S.S.Deutschland oli loistelias ja suuri alus. 4-piippuiset laivat olivat Kaiser Wilmelm der Grösse, Kronprinz Wilhelm, Kaiser Wilhelm II ja Kronprinzessin Cesille. 1. maailmansodan jälkeen suuret laivat siirtyivät Englannin ja USA:n haltuun.

Keisarillisen Saksan alueen joilla risteili suuri joukko jokilaivoja. Varustamo North German Lloyd liikennöi 1892 alkaen Saksan joilla.

Esitys vei kuulijat vuosisatojen 1800 lopun ja 1900 alun aikaan, jolloin kansallistunne ja teollistuminen kehittyivät ja loivat olosuhteet sodan syntymiselle Euroopassa. Allan Pihl kuvasi hienolla tavalla tätä Saksan keisarikunnan aikakautta ja miten laivat ja purjehdus esiintyivät postikorttien kuvaamana. Selkeää ja johdonmukaista esitystä oli helppo seurata. Kuulijat saivat hienon opastuksen postikorttien avulla tähän kiehtovaan aiheeseen. Kokoelma on ainutlaatuinen, mistä saimme kuulla ja nähdä vain osan. Odotamme Allan Pihlin kokoelmaa Finlandia 2017- näyttelyyn!

Yleisö aplodeerasi Allan Pihlille ja hänen upealle esitykselleen. Runsas keskustelu valaisi kysyjiä.

Perinteinen Zeppelin-kiinnitys arvottiin läsnäolijoiden kesken. Voittaja oli Matti Lempiäinen. Turkulaiset toimittavat hänelle Zeppelin- merkin, sillä hänellä on kiinnitys ennestään. Kahdella kiinnityksellä saa merkin, niin ovat palkinnon lahjoittaneet turkulaiset ilmoittaneet.

Kokous päättyi seuran järjestämiin arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

2.9.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 2.9.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen toivottamalla sekä seuran jäsenet että esitelmän pitävän Jukka Mäkisen tervetulleeksi syyskauden ensimmäiseen kokoukseen. Turkulaiset ystävämme tulevat 26.9.2015 kello 12.00 vieraaksemme ja Allan Pihl on luvannut kertoa hienosta meripostikorttikokoelmastaan. Seuran jäsenten toivotaan tuovan huutokauppaan kiinnostavia kohteita. Ilmoittautumislista lähti kiertämään.

Ahti Paavola toi Hämeenlinnan kerhon terveiset Tavastforum-lehden muodossa. 5.9.2015 järjestetään Apollon postikorttitapahtuma Hämeenlinnan verkatehtaalla. Ahti Paavola toivotti tamperelaiset myös tervetulleeksi hämeenlinnalaisten kerhoiltoihin.

Tamcollect pidetään 3. – 4.10. 2015 Tampere-päivänä Tampere-talossa. Näyttelykehyksiä on tulossa yli 100. Tampere-aiheisia kokoelmia on runsaasti. Kauppiaspaikkoja on myyty erinomaisesti. Jarkko Leppänen kertoi, että näyttelyluettelo tehdään etukäteen ja sponsoreita toivotaan löytyvän mainostensa muodossa. Timo Helin toivoi runsasta osanottoa suureen talkootyöhön. Näyttelyn pystytys alkaa perjantaina 2.10.

Kari Salonen kertoi turkulaisten kanssa tehtävästä Täby:n retkestä 29.10. – 1.11.2015 ja hän toivoi runsaasti osallistujia. Ilmoittautumislista tulee kiertämään myöhemmin. Yöpyminen 29.10 on laivalla, kaksi yötä hotellissa ja paluu sunnuntaina aamulaivalla 1.11.2015. Hintatietoja: 2 hlön B-luokan hytti, buffet illallinen menomatkalla, 2 yötä hotelli Ariadnessa. 181 €/hlö. 2 hlön A-luokan hytti, buffet illallinen menomatkalla, 2 yötä hotelli Ariadnessa 197 €/hlö. Tarjous ilman hotellimajoitusta Tukholmassa on yllämainituista hinnoista alle puolet.

Olvi on kutsunut kerhon jäseniä (20 hlöä) vieraaksi Iisalmeen 20.-21.11.2015 (huom. aika on muuttunut). Hannu Elo on tehnyt Olvin postimerkkimuseoon kokoelman mm. Iisalmen historiasta. Ilmoittautumislista tulee myöhemmin.

Toijalan postimerkkeilijät täyttävät 50 vuotta ja he järjestävät pienimuotoisen näyttelyn ja myyntitapahtuman lauantaina 14.11. 2015 kello 10.00 – 16.00 Toijalan keskustan kahvilan alakerrassa.

Pekka Oittinen ja Rauno Tulonen kysyivät tietoja mielenkiintoisista kohteistaan.

Jukka Mäkinen kertoi seikkaperäisesti Finlandia 2017 näyttelytoimikunnan puheenjohtajana jo tehdyistä ja tulevista toimista. Tampere-talo on isoa salia lukuun ottamatta varattu, tuleehan esitettäväksi yli 2200 kehystä. Näyttelyssä on ensimmäistä kertaa myös postikorttiluokka. Osallistujia on kutsuttu kaikista FEPA-maista sekä USA:sta ja Australiasta. Risto Pitkänen on osallistujien yhdyshenkilö. Keräilyn herättämiseksi on esillä myös rahamuseon setelikokoelma.

Jukka Mäkinen kertoi myös näyttelyn rahoituksesta ja muusta ympäri Suomea tapahtuvasta näyttelytoiminnasta liittyen Finlandia 2017 projektiin. Heikki Kähäri vetää tätä työryhmää. Liitto tukee pienten kerhojen järjestämiä näyttelyitä valmiilla kokoelmilla. Tamcollect on Finlandia 2017 tapahtuman koenäyttely. FEPAn koordinaattori tulee Tampereelle nytlokakuussa.

Hannu Vetola kysyi, miten 40 – 50-vuotiaita saataisiin sillaksi vanhenevien filatelistien ja nuorison väliin?

Jukka Mäkisen esitelmän aihe oli muuttunut teknisten syiden vuoksi ja hänen powerpoint-esityksensä nimi oli ” Kreikan Iso Hermes-kauden postihistoria 1861 – 1891”. Ensimmäinen Iso Hermes julkaistiin 1.10.1861 ja sarjan merkit olivat käytössä aina vuoteen 1891 asti. Tämä keräilyalue on klassisen filatelian tutkituimpia ja hankalimpia alueita. Aluksi oli 7 eriarvoista merkkiä: 1 lepta, 2, 5, 10, 20, 40 ja 80 leptaa. Merkkien taustapuolelle on painettu kontrollinumerot, joiden virhepainamia tunnetaan runsaasti.

Kreikan filatelian kerääminen tuo haasteita. Kieli ja kirjaimet ovat erilaiset kuin meillä, poikkeava juliaaninen kalenteri aiheuttaa päänvaivaa, tiedon saaminen hankalaa englanninkielisen kirjallisuuden puutteen takia, hyvin varioivat postitaksat eri laivanvarustajien linjoilla, väärenteet erityisesti yhdistelmäpostitteissa, kohteiden laatukysymykset, kohteet usein etsittävä ulkomailta ja kohteiden hinta.

Merkin takana olevien tarkastusnumeroiden vuoksi merkit kohteilla on usein ensin liotettu pois ja sitten liimattu takaisin. Jukka Mäkisen kokoelman jaottelu oli: 1. Kotimainen posti, 2. Kreikan emämaan ja Levantin välinen posti, 3. Posti Kreikasta ulkomaille, 4. Posti ulkomailta Kreikkaan. Jukka Mäkinen kertoi Kreikan postihistoriasta Kreikan itsenäistyessä Turkista 1832. Postipalvelut oli aloitettu jo 1828 ja kun ensimmäinen postimerkki julkaistiin 1861, oli postitoimipaikkoja noin 100 kpl. Postiyhteydet hoidettiin pääsääntöisesti vesitse.

Kotimaan postitaksojen ryhmiä oli viisi. Sanoma- ja aikakauslehdet varustettiin 1 leptan, 2, 5 tai 10 leptan merkeillä. Kotimaan kirjeet postitettiin 20 leptan, 40, 60 tai 80 leptan merkeillä. Joonian saarille oli omat postiyhteydet ja omat taksat. Postiyhteydet eri maiden laivoilla olivat erihintaisia: kreikkalainen laiva 20 leptaa, ranskalainen alus 30 leptaa ja itävaltalainen laiva 40 leptaa. Postin lisäpalvelut, kuten kirjaaminen, nostivat taksoja.

Kreikan ja Kreikan Levantin välillä kulkivat usean maan laivat. Kreikan Levantin postipaikkoja oli yhteensä 16. Yksi oli Aleksandriassa (Egypti), yksi oli Turkille kuuluvassa Kreetalla ja loput Romaniassa.

Ulkomaan posti Kreikasta voitiin maksaa monella eri tavalla. Vain Kreikan postin osuus, lisättiin mahdollisesti ulkolaisen yhtiön laivakuljetuksen osuus ja lisättiin mahdollisesti ulkomaan kuljetuksen osuus. Syntyi monimutkainen taksoitusjärjestelmä. Itävallan kanssa tehty postisopimus 1867 toi maiden väliseen postiliikenteeseen ” yksi taksa”-järjestelmän aina vuoteen 1875, kun Kreikka liittyi ensimmäisten joukossa UPU-sopimukseen. UPU-sopimukseen saakka ulkomaan postilla oli suuri taksaviidakko. Vuonna 1883 Kreikka alensi ulkomaan postitaksoja.

Ulkomaan posti Kreikkaan sisälsi mahdollisuuden, että posti oli maksettu vain maan rajalle asti. Monien laivayhtiöiden kuljettaessa postia tuli lähetteelle erilaisia lisämaksuja, jotka vastanottaja maksoi. Joonian saarilla, jotka olivat brittien hallinnassa, oli omat merkkinsä (3 erilaista).

Jukka Mäkisen keräysalue on erittäin haastava. Esitelmä herätti runsaasti keskustelua. Kuulijat antoivat Jukka Mäkiselle ansaitut aplodit elävästä, havainnollisesta ja hyvin mieleenpainuvasta esityksestä. Syyskauden ensimmäinen kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

13.5.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 13.5.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Nämä kuulumiset ovat Mika Nokelaisen kirjailemia. Kevätkauden 2015 toiseksi viimeiseen kokoukseen Tampereen Suomalaiselle Klubille oli saapunut 33 jäsentä helatorstain aatosta ja varsin koleasta sekä sateisesta säästä huolimatta. Puheenjohtajamme Kari Salonen avasi kokouksen ja sai kerholaisilta heti alkajaisiksi lämpimät onnittelut lähestyvän merkkipäivän johdosta. Seuran kunniapuheenjohtaja Aimo Viitanen ojensi Karille kukkia koko jäsenistön puolesta. Paljon Onnea, Kari !

Kerholle saapuneesta postista laitettiin pöytiin kiertämään Kanta-Hämeen postimerkkikerhojen julkaiseman Tavastforum-lehden uusin numero. Seuraavaksi ohjelmassa oli Vetolan Hannun tilannekatsaus meneillään olevasta laajasta ja mielenkiintoisesta HTO-huutokaupasta. Huutokaupan kohteet ovat nähtävillä Postimerkkipalvelun tiloissa Rautatienkadulla perjantaina ja lauantaina 15.-16.5. Huutokauppa päättyy tiistaina 19.5. klo 20. Hannun tilannekatsauksen jälkeen Leppäsen Jarkko kertoi mahdollisuudesta järjestää jo perinteeksi muodostunut TamCollect –keräilytapahtuma seuraavaksi 3.-4.10.2015 Tampere-talossa. Tapahtuman yhteyteen seuramme voisi järjestää myös postimerkkinäyttelyn, joka toimisi siten hyvänä harjoituksena tulevaa suurta Finlandia 2017-postimerkkinäyttelyä ajatellen. Tästä asiasta käytiin kerholaisten keskuudessa vilkasta keskustelua ja mahdollisen tapahtuman yksityiskohtiin sekä sen ajankohtaan palataan vielä seuramme tulevissa kokouksissa.

Jäsenten tekemien filateelisten havaintojen jälkeen olikin aika aloittaa illan esitelmä. Kokousväki sai tällä kertaa kuulla Robert Cooperin mielenkiintoisen esitelmän, jonka aiheena oli Iso-Britannian Machin-malli. Tämä merkkimalli otettiin käyttöön vuonna 1967 ja se on käytössä edelleen vielä tänäkin päivänä. Varmasti jokainen filatelisti on joskus nähnyt kyseisiä merkkejä, joiden kuva-aiheena on nykyisen kuningatar Elisabeth II:n sivuprofiili. Robertin hienon esityksen jälkeen käytiin erittäin aktiivista keskustelua ja hän sai vastata myös moniin kerholaisten mieliä askarruttaneisiin kysymyksiin.

Esitelmän ja siihen liittyvien kysymysten jälkeen arvottiin kokousillan palkinnot, joita olikin melko runsaasti eli 14 kappaletta. Arpajaisten jälkeen tutustuttiin vielä illan huutokauppakohteisin ja siirryttiin pienen tauon jälkeen itse huutokauppaan, jossa nuijaa käytti kerhon puheenjohtaja Kari. Kokouksen päätteeksi oli vuorossa enää perinteinen jälkipalkinnon arpominen, joka tällä kertaa oli Mystiikan portit -niminen kirja. Tämän kirjan sai itselleen Vesa Järvistö.

Tampereen Filatelistiseuran kevätkauden viimeinen kokous pidetään keskiviikkona 27.5. alkaen klo 18.30 ja paikkana tuttu Suomalainen Klubi. Toivottavasti mahdollisimman moni kerholainen pääsee osallistumaan tähän kokoukseen, jonka jälkeen onkin aika suunnata katseet tulevaan kesään ja seuraavaan keräilykauteen.

29.4.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 29.4.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Kari Salosen avattua kokouksen kiitti Timo Helin TYK:llä olleita myyjiä, ostajia ja erityisesti monilukuista talkooväkeä onnistuneesta myyntitapahtumasta. Harri Nieminen kertoi tapahtuman taloudellisen tuloksen, johon voidaan olla tyytyväisiä. Syksyllä Tampere-päivänä pyritään pitämään 2-päiväinen myynti- ja näyttelytapahtuma. Hannu Vetola ilmoitti, että seuraava HTO kevään huutokauppa päättyy 19.5.2015. Kohteita on yli 4000 kappaletta. Ahti Paavola kertoi, että Hämeenlinnan Postimerkkikerho valittiin vuoden 2015 postimerkkikerhoksi. Hän kertoi Hämeenlinnan saaneen myös lukuisia uusia jäseniä. Kerho on myös panostanut huutokauppoihin. Mika Niininen esitti 1960-luvulla jälkileimattuja SPR-merkkejä, joiden leimat ovat 1945-1946 ja postitoimipaikat Kiuruvesi ja Remeskylä.

Illan esitelmän pitäjäksi oli saatu Pauli Ihamäki. Esitelmän aihe oli ”Heimosodista Itä-Karjalan sotilashallintoon”. Aluksi Pauli Ihamäki kertoi taustoja Suomen itsenäisyydelle. Venäläistämispyrkimykset olivat jatkuneet kauan. Surumerkki otettiin venäläismerkkien oheen vuonna 1900. Jääkäriliike oli alkanut jo vuonna 1915 miesten värväämiseen partioleireille. Vapaussodan alettua saapui jääkärien pääjoukko helmikuussa 1918 Suomeen. Mannerheim antoi 23.2.1918 ”Miekantuppi”-päiväkäskyn, jolla oli oma merkityksensä heimosodissa. Ihamäki esitteli vapaussodan aikaista sekä valkoisten että punaisten postia. Vaasan mallin merkein postitettuja lähetyksiä löytyy myös Ruotsiin tai Saksaan kulkeneina.

Pauli Ihamäki esitteli heimosotiin liittyvää kirjallisuutta. Hans Kalm, joka oli taistellut Suomen vapaussodassa, on kirjoittanut kirjan Pohjan poikain retkestä. Viron vapaussodasta Ihamäki esitteli kenttäpostikohteen. Viron vapaussodan ajalta on 26 erilaista kenttäpostileimatyyppiä mm. Pohjan poikain hiihtokomppania-leima. Viro sai joukkoihinsa sodan alettua nopeasti paljon miehiä. Sota oli raakaa. Eräs amerikkalainen miljonääri perusti oman joukko-osaston: partiolaisten rykmentin.

Aunuksen retki tapahtui vuoden 1919 huhtikuun ja syyskuun aikana. Sotaan osallistujat olivat nuoria 15 -18- vuotiaita poikia, joilla oli syvä isänmaan rakkaus. Retken ongelmana oli, että suomalaiset eivät saaneet riittävää tukea vakinaiselta väestöltä. Sodassa kaatui 323 suomalaista. Aunuksen filateliassa suurin osa kohteista on tekeleitä, merkit ja leimat ovat kyllä aitoja. Osa leimoista on tehty myöhemmin. Aunus-aiheisia postikortteja on painettu runsaasti muun muassa Akateemisen Karjalaseuran toimesta.

”Rautaa Inkerin rajoille” käytiin 1918 – 1920. Pohjois-Inkerin heimosodassa pyrittiin häätämään Viron ja Inkerin väliseltä raja-alueelta punaiset pois. Pohjois-Inkerin postimerkkien tarkoitus oli saada rahaa. On lähetyksiä, jotka ovat aidosti kulkeneet. Postimerkkejä oli sarjassa 7 erilaista ja ne painettiin Viipurissa. Toisen painoerän merkkisarjaa ei ehditty ottaa käyttöön ollenkaan, vaan niitä käytettiin ”Inkerin hyväksi” päälle painettuina. Merkkejä on painettu noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Nettihuutokaupoissa myydään runsaasti väärenteitä. Kirjasalo-leimalla olevat lähetykset ovat aitoja lähetyksiä.

Karjala merkit olivat käypiä vain erittäin lyhyen ajan 31.1.1922 – 16.2.1922. Merkit suunnitteli Akseli Gallen-Kallela ja ne painettiin Tilgmanin toimesta.

Ennen talvisotaa vaikutti Suomessa Lapuan liike ja Mäntsälän kapina muilutuksineen. Näihin yltiösuomalaisiin liikkeisiin liittyy erilaisia kortteja ja filateliaa. Myös rauhanaikaiset sotaharjoitukset 1929 ja 1937 antavat oman mausteensa filateliaan.

Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan. Suomi oli luvattu Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939 ja pian Neuvostoliitto Suomeen marraskuun lopussa. Jatkosodassa Suomi valloitti Äänislinnan. Suomen armeijan siirryttyä rajan itäpuolelle, antoi Mannerheim 10.7.1941 toisen ”Miekantuppi”-päiväkäskyn, minkä pelättiin vaarantavan kotirintaman sekä ulkomaiden käsityksiä Suomen tavoitteista. Itä-Karjalaan luotiin nopeasti omat postitoimipaikat. Ensimmäiset postipaikat olivat Vitele, Vieljärvi ja Aunus. Erilaisia sotilasleimoja on runsaasti. Omat merkit julkaistiin päälle painamalla ”Itä-Karjala” useille erilaisille Suomessa jo julkaistuille merkeille. Ulkomaille lähetettyä postia löytyy, olihan Itä-Karjalassa runsaasti tanskalaisia ja ruotsalaisia vapaaehtoisia. Kokonaiset pakettikortit ovat harvinaisia. Pauli Ihamäki näytti myös vanhan säästökirjan, jossa on Terun pyöröleima. Hän kertoi myös rakentavansa kokoelmaa aiheesta yleiseen luokkaan.

Esityksen jälkeen todettiin, että taksan mukaisia lähetyksiä on vähän. Keskustelussa todettiin, että Viron keräilijöitä on runsaasti. Aunuksen ja Pohjois-Inkerin kohteiden korkeat hinnat rajoittavat keräilijöiden määrää. Itä-Karjalan kohteita myydään ulkomaille runsaasti. Pauli Ihamäki totesi, että tamperelainen Mika Isomäki on perehtynyt erittäin syvällisesti tutkimuksissaan esityksen aihealueen filateliaan. Ehkä hän voisi vielä syventää myöhemmin tätä esitystä.

Pauli Ihamäen esitys oli seikkaperäinen ja mielenkiintoinen. Vakuuttava esitystapa sai yleisön kuuntelemaan ja nauttimaan annettua tietopakettia. Pauli Ihamäki sai raikuvat suosionosoitukset.

Keijo Kivimäki

15.4.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 15.4.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tämänkertaiset kuulumiset ovat Mika Nokelaisen kynästä: Seuramme kokoontui huhtikuiseen kokousiltaan Suomalaisen Klubin suuressa salissa ja vieraaksemme oli tällä kertaa saapunut 13 filatelistikollegaa Rautatien Filatelistit ry:stä Helsingistä puheenjohtajansa Tedik Bederdinin johdolla. Aikaisemmin päivällä ryhmä oli tutustunut keväiseen kaupunkiimme ja vieraillut Hiekan taidemuseossa, museokeskus Vapriikissa sekä Postimuseon kirjastossa. Matka Helsingistä Tampereelle oli taittunut asiaankuuluvasti junalla.

Puheenjohtaja Kari Salosen avauksen jälkeen rautatieläisten pj. Tedik Bederdin antoi tuliaislahjaksi seurallemme Postia Junalla -kirjan. Teoksen julkaisemisesta on jo vuosia aikaa, mutta se on edelleen vertaansa vailla oleva tietolähde rautatiefilatelian kerääjille. Vuosien kuluessa on esille tullut jonkin verran uusia, kirjan tietoja päivittäviä havaintoja ja näistä havainnoista kertoi erinomaisessa esityksessään kirjan toinen tekijä Olavi Helminen. Kirjassa esiteltyjen leimausten käyttöajoista oli sittemmin saatu uusia havaintoja ja jopa aikaisemmin tuntematon leimauskin oli löydetty. Tässä yhteydessä tuli esille myös tarve dokumentoida kohteet tulevaisuudessa digitaaliseen muotoon.

Lahdessa pidettiin 10.-12.4. kansallinen postimerkkinäyttely Lapoex 2015 ja Tampereen filatelistiseurasta näyttelyyn osallistui 6 filatelistia hyvällä menestyksellä. Esa Aaltosen kokoelma Suomen soikio- ja isohampaisista merkeistä palkittiin suurella kullatulla hopeamitalilla. Pauli Ihamäellä oli näyttelyssä kaksi kokoelmaa. Eestin partio -aiheinen kokoelma sai suuren kullatun hopean. Paulin toinen kokoelma Suksilla –välineet ja kilpailut sai ison hopeamitalin. Mika Nokelaisen kokoelma Suomen vaakunamalli 1889 palkittiin kullatulla hopeamitalilla. Matti Mustalahden kokoelma Kotimaan postitaksat 1850-1926 saavutti näyttelyssä hopeamitalin. Erityisen ilahduttavaa oli nuorisofilatelian luokkaan osallistuneen Ohto Tapion menestys. Ohton kokoelma Iso-Britannian George VI:n aikakauden julkaisuista palkittiin isolla hopeamitalilla.

Lapoex 2015-näyttelyn yhteydessä pidettiin myös Suomen Filatelistiliiton liittokokous. Uusina jäseninä liiton hallitukseen valittiin Jukka Mäkipää ja Allan Pihl, vanhoista jatkoi Ilkka Salonen.

Tampereen yhteiskoululla järjestetään lauantaina 25.4. keräilytapahtuma. Yleisölle tämä tapahtuma on auki klo 10-15. Pystytystalkoot alkavat perjantaina 24.4. klo 16.30 ja paikalle toivotaan reippaita kerholaisia järjestelemään kaikki myyntipaikat valmiiksi. Lauantaina koulun ovet ovat auki alkaen klo 8.

Kokous jatkui ja seuraavaksi Postimuseon johtaja Kimmo Antila esitteli museon tulevia tapahtumia. 24.4. avautuu Karjalan evakoiden ja Suomeen pakolaisina muuttaneiden tarinaa kertova Liikkeelle! – uuteen kotiin –näyttely. Se on esillä Vapriikissa 24.4.-15.11.2015. Postikortin päivä järjestetään lauantaina 18.4. Uusia postimerkkejä ilmestyy jälleen 8.5. Paikalla Vapriikissa ovat myös merkkien signeeraajat klo 12-14.

Kokousta jatkettiin tästä eteenpäin Ari Muhosen mielenkiintoisella esitelmällä Suomen varhaisesta lentopostista.

Lopuksi pidettiin seuran arpajaiset ja kerhohuutokauppa.

Seuraavassa kokouksessa 29.4. kuullaan Pauli Ihamäen esitelmä Heimosodista Itä-Karjalaan

29.3.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 29.3.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tamperelaiset Turussa 29.3.2015. Tampereen Filatelistiseuran perinteinen vierailu Turun Postimerkkikerhon luona tapahtui 29.3.2015. Puheenjohtaja Pekka Rannikko toivotti 30 tamperelaista tervetulleeksi Kupittaan paviljongille. Erinomaisen ja maukkaan lounaan jälkeen Pekka Rannikko kertoi isäntäkerhon viimeisistä tapahtumista. Kansallinen Aboex-näyttely oli onnistunut hyvin, myöskin taloudellisesti, mikä oli kuulijoille mieluinen tieto. Pekka Rannikko korosti turkulaisten hyvää yhteistyötä näyttelyn järjestämisessä ja hän antoi vilpittömät kiitokset Turun postimerkkikerhon jäsenille. Seuraava Nordea-näyttely on Täby:ssä Tukholman pohjoispuolella 30. 10 – 1.11.2015. Turkulaiset ehdottivat Pekka Rannikon johdolla, että Tukholmaan järjestetään yhteinen matka Tampereen Filatelistiseuran jäsenten kanssa. Yhteinen projekti aloitetaan näyttelymatkan toteuttamiseksi.

Tampereen Filatelistiseuran puheenjohtaja Kari Salonen kiitti Pekka Rannikkoa tilaisuuden järjestämisestä, hyvästä tarjoilusta, kauniista ja rakentavista sanoista. Kari Salonen lupasi kutsua turkulaiset syksyllä vuorostaan Tampereelle. Hän kertoi myös tamperelaisten tulevista tapahtumista. Keväällä esitelmiä pitävät vielä Ari Muhonen 15.4. 2015, Pauli Ihamäki 29.4.2015 ja Robert Cooper 13.5.2015. Esitelmiä ovat turkulaiset tervetulleita kuuntelemaan! Tampereen Filatelistiseuran hallituksen jäsen Timo Helin kertoi Tampereen Yhteiskoululla 25.4.2015 tapahtuvasta myyntitapahtumasta ja pyysi mahdollisia myyjiä varaamaan myyntipöydän häneltä. Kari Salonen kertoi Filatelistiliiton seuraavasta 11.4.2015 pidettävästä vuosikokouksesta. Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle ovat suostumuksensa antaneet Ilkka Salonen, Allan Pihl ja Jukka Mäkipää. Arto Moisanen sai kiinnityksen Zeppelin-arvonnassa merkkiin. Kahden kiinnityksen saanut henkilö voittaa merkin omakseen.

Juhani Pietilä piti esitelmän aiheesta ”Portoleimaukset ja lunastukset”. Suomen Suurruhtinaskunnan liittyminen UPU:un ( maailman postiliitto) 1.7.1875 vaikutti postinkulkuun. Ennen vuotta 1862 piti postimaksun olla kokonaan maksettu, jotta postitus lähetettiin. Vuosien 1862 – 1875 lähetyksen sai maksaa joko lähettäjä tai vastaanottaja. Postimerkkejä ei tarvinnut laittaa, jolloin maksun suorittamisesta leimattiin lähetys. Vuodesta 1845 oli koko maassa yhtenäinen taksa. Vuonna 1856 maa jaettiin kahteen postimaksuvyöhykkeeseen. Alle 125 virstaa maksoi 5 kop ja yli 125 virstaa maksoi 10 kop.

Ulkomaan kirjeet piti maksaa joko kokonaan tai rajalle maksettuna. Lähetys voitiin jättää vastaanottajan kokonaan maksettavaksi, nämä ovat niin sanottuja porto-kirjeitä. Vastaanottaja maksoi puuttuvan postimaksun. Venäjälle lähetetyt kirjeet olivat poikkeus. Lähettäjän oli maksettava postimaksu, eikä lähetystä voinut jättää vastaanottajan maksettavaksi. Juhani Pietilä esitti lyhyen ja pitkän maksuvyöhykkeen ehiölähetyksiä. Maksuvyöhyke-etäisyys muuttui 125 virstasta 200 virstaan vuonna 1866. Merkittömät kirjeet leimattiin franko- leimalla, jolloin lähettäjä oli maksanut lähetyksen. Esitelmän pitäjä esitti myös harvinaisen ofrank-leimalla varustetun Raahessa leimatun lähetyksen. Ilmeisesti Porissa käytössä ollut franko-leima kulkeutui postimestarin mukana Raaheen, jossa sitä käytettiin vastaanottajan maksua kertovana porto-leimana.

Juhani Pietilä esitti myös Loviisasta vuonna 1868 Ruotsiin lähetetyn kirjeen, joka oli kulkenut Preussin kautta ja postimaksu oli sen tähden normaaliin 40 pennin Ruotsin lähetykseen verrattuna kaksinkertainen.

Maksettu rajalle lähetykset leimattiin franko gränsen-leimalla. Tästä esimerkkinä Pietilä näytti vuoden 1856 10 kop ovaalimerkillä varustetun kirjeen vuodelta 1858. Hän esitti myös lähetyksen, joka oli lähetetty Tukholmasta franko gränsen-leimalla Turun kautta Vaasaan. Turussa kirje oli saanut vielä Turun postitoimiston leiman, josta alkoi uusi maksuperuste Vaasaan. Mielenkiintoisia olivat lähetykset, jotka oli lähetetty vieraan maan tai maiden läpi. Tällaisia porto-kirjeitä Pietilä esitti mm. kirjeen Tanskasta Ruotsin läpi Suomeen ja kirjeen Sisiliasta Euroopan halki Pietariin, jossa kirje sai 30 kop lisäleiman. Kertyneet leimatut lisämaksut maksoi vastaanottaja ja summa kirjattiin postilaukun kirjekassaan ja maksut jaettiin myöhemmin maittain.

Maailman postiliittoon liittyminen 1.7.1875 merkitsi, että ulkomaan lähetyksiin oli liimattava postimerkit. Nelilukuiset postimerkit ilmestyivät vuonna 1875. Kotimaan kirjeet olivat 20 penniä ja ulkomaan taksa oli 32 penniä. Kirjekortit (ehiöt) maksoivat kotimaahan 8 penniä ja ulkomaille 16 penniä. Painotuotteet kotimaahan 5 penniä ja ulkomaille 8 penniä. Lunastusmaksut olivat kotimaanlähetyksissä 15 penniä ja ulkomaanlähetyksissä sakkomaksu oli kaksinkertainen postimaksu.

Juhani Pietilä esitti T-leimoista erilaisia variaatioita, jotka Hellman oli aikanaan koonnut. Joidenkin postitoimipaikkojen T-leimat tunnistetaan, mutta monien eri paikkojen T-leimat ovat keskenään hyvin samanlaisia. Kotimaan merkittömän kirjeen lunastus oli postimaksu 20 penniä ja lunastus 15 penniä, yhteisarvoltaan 35 penniä. Kotimaassa postimerkkipakko alkoi vuonna 1881.

Alennetut ulkomaan postitaksat otettiin käyttöön 1.4.1879, jolloin ulkomaan 32 pennin taksa muuttui 25 penniksi ja postikortin saattoi lähettää ulkomaille kotimaan taksalla. 32 penniä jäi kirjatun kirjeen taksaksi ulkomaille.

Juhani Pietilä esitti perusteellisesti ja johdonmukaisesti esitelmänsä ja näytti runsaasti harvinaisia kohteita, jotka elävöittivät ja havainnollistivat esityksen. Kuulijat olivat tyytyväisiä saadessaan tutustua mielenkiintoiseen keräilyalueeseen rajatussa ajassa. Kuulijoiden joukossa oli muitakin asian syvällisiä harrastajia, jotka osasivat lisätä esitykseen yksityiskohtia. Myös nämä kommentit virkistivät kuulijoita.

Yleisö kiitti Juhani Pietilää ansiokkaasta ja harvinaisen havainnollisesta esityksestä runsain aplodein.

Monipuolisen huutokaupan jälkeen tamperelaiset suuntasivat bussinsa pohjoiseen! Kotimatka sujui hyvähenkisen iltapäivän jälkeen iloisesti bussissa pulisten!

Keijo Kivimäki

18.3.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 18.3.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Varapuheenjohtaja Jarkko Leppänen avasi kokouksen. Hän muistutti 29.3.2015 tapahtuvasta Turku-vierailusta ja toivoi lisää ilmoittautumisia kiertävään listaan! Timo Helin laittoi myyntipöytä-varauslistan kiertämään. Myyntitapahtuma on lauantaina 25.4.2015. Riihimäkeläisten vieraiden edustaja kertoi Riihimäen postimerkkikerhon pitämästä myyntitapahtumasta. He olivat esittäneet Riihimäki-aiheisia postikortteja. Tämä oli ilmeisesti vetänyt yleisöä runsaasti. Paikalla kävi arviolta 700 vierasta. Hannu Vetola kysyi läsnäolijoilta erään vanhan lähetyksen postileimaa ja Mika Niininen laittoi kiertämään lähetyksen, jossa oli kahden maan merkkejä lähetyksen maksuna! Jarkko Leppänen muistutti, että seuraava kokous on vuosikokous, jossa käsitellään sääntöjen mukaisia asioita.

Illan esitelmänä oli Hannu Vetolan ”Talvisodan kenttäposti”. Hän totesi aluksi, että hänen tulokulmansa aiheeseen on kauppiaan näkökulma! Aluksi hän kertoi termeistä: militaristinen keräily, sotilasposti laajasti ymmärrettynä, rauhanajan kenttäposti ja sota-ajan kenttäposti.

Euroopassa kenttäpostia oli jo 1808- 1809, mutta Suomen kenttäposti perustettiin Suomen Senaatin päätöksellä 18.2.1918. Tämä alkanut toiminta lakkautettiin heinäkuussa 1918. Kenttäposti välitti sekä virallista postia että yksityistä postia. Kenttäposti oli tarkoitettu rakentamaan rintaman ja kotirintaman välistä suhdetta. Kenttäpostilla oli suuri moraalinen merkitys. Suomen kenttäposti voidaan jakaa vapaussodan, rauhanajan, talvisodan ja jatkosodan kenttäposteihin.

Rauhanajan kenttäpostia lähettiin eri sotaharjoitusten yhteydessä. Kymenlaakson sotaharjoitus 1928, Jaakkiman talvisotaharjoitus 1937, suuret sotaharjoitukset ja linnoitustyöt 1939 sekä sotaharjoitukset 1963 ja 1983 aiheuttivat kenttäpostin ylläpidon rauhan aikana. Kenttäpostijärjestelmän rakentamisessa otettiin mallia Saksasta. Talvisodan alkaessa kenttäposti pystytettiin kiireellä ja käytänteet olivat osittain epätarkkoja. Tästä syystä talvisodan aikainen kenttäposti on monipuolista.

Kenttäpostilähetys leimattiin KENTTÄPOSTIA-rivileimalla, lähettävän yksikön leimalla tai saapuvan yksikön joukon tunnuksella. Kirjeet kuljetettiin 250 grammaan asti. Postikortit, postiosoitukset ja paketit 5 kiloon asti olivat kotimaassa leimattuna kenttäpostia. Ulkomaille lähetetty kirje piti varustaa merkillä. Ruotsiin lähetettyä kenttäpostia on jonkin verran. Kortit ja kirjeet 45 gramman asti olivat maksuvapaita lähetyksiä kenttäpostissa. Muista lähetyksistä oli postimaksut.

Kenttäpostissa ei voinut lähettää yksityisiä kirjattuja lähetyksiä. Rintama-alueiden maisemakorttien lähettäminen oli kielletty. Rintamalta ei saanut lähettää paketteja eikä tuohesta tehtyjä tuotteita.

Kenttäpostikonttoreita oli talvisodan aikana 30. Pieksämäki oli keskuskenttäpostikonttori. Muut kenttäpostikonttorit olivat pääsääntöisesti lähellä rintamia ja ne olivat liikkuvia.

Vakoilun vuoksi otettiin 1.3.1940 käyttöön peitenumerojärjestelmä joukkojen sijaintitietojen suojelemiseksi. Sotasensuuritoimistoja oli lopulta 24 kappaletta. Hannu Vetola arvioi talvisodan kenttäpostilähetyksissä käytetyn noin 10.000 erilaista yksikköleimaa. Talvisota kesti 105 päivää 30.11.1939 – 13.3.1940 ja se vaati noin 26500 kuollutta.

Jatkosodan aikana tehtiin uusi kenttäpostiohjesääntö 20.6.1941, jolloin peitelukujärjestelmä uusittiin. Kenttäpostimerkkejä julkaistiin 1941,1943 ja 1944.

Hannu Vetola esitti ”Talvisodan kenttäposti”-esitelmänsä mielenkiintoisalla ja elävällä tavalla ja hän sai yleisön keskustelemaan ja tekemään kysymyksiä. Kuulijat kiittivät Vetolaa runsain ablodein.

Keijo Kivimäki

4.3.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 4.3.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Kari Salosen avattua kokouksen hän muistutti Turun vierailusta ja laittoi vielä uudelleen ilmoittautumislistan kiertämään. Timo Helin kertasi TYK:llä 25.4.2015 tapahtuvan keräilytapahtuman talkootarpeista. Listat lähtivät kiertämään.

Kokouksen esitelmän pitäjäksi oli lupautunut Teuvo Hailla aiheesta ”Osakekirjat”. Tietoa löytyy netistä Osakekirjakeräilijät ry:n sivuilta sekä Gunhard Kochin porssitieto.fi sivuilta. Koch on tallettanut kaiken tiedon osakekirjoista, jota Suomessa tunnetaan. Jos jollakin on sellainen osakekirja hallussaan, joka puuttuu sivustolta, ottaa Koch osakekirjan kopion mielellään vastaan!

Keräiltäviä osakekirjoja ja velkakirjoja on omistajan nimellä varustettuja sekä nimettömiä haltijavelkakirjoja. Vuoden 1864 asetus osakeyhtiöistä muutti omistajien asemaa. Siihen saakka osakkaat olivat yhtiön veloista vastuussa koko omaisuudellaan, mutta uuden asetuksen myötä vain sijoittamallaan osakemäärällä. Muita kerättäviä kohteita ovat osuustodistukset.

Osakekirjan yläosan väriraita (dorseeraus) ilmoittaa kuinka monta osaketta tässä on. Osakekirjan talonki sisältää osakeantiliput, osinkoliput ja kantaosan.

Mistä osakekirjat tulevat keräilijöille? Arvottomat ja mitätöidyt osakekirjat on yleisin ryhmä. Joidenkin yhtiöiden mitätöidyt osakekirjat on voinut saada pyynnöstä takaisin. Myös fuusioiden jälkeen, kun osakekirjan 10 vuoden lunastusaika loppuu, voi mitätöimättömiä osakekirjoja tulla markkinoille. Ihmisillä on laatikoissa Sammon osakkeita, jotka Sampo vielä lunastaa. Venäjän tsaarin laskemia mitätöimättömiä velkakirjoja on keräilijöillä suuret määrät. Myös konkurssit ovat jättäneet markkinoille arvottomia mitätöimättömiä osakekirjoja ( mm. Mancon). Nokian osakekirja on harvinainen, sillä yhtiö ei antanut vanhaa mitätöityä paperia takaisin. Kadonnut ja kuoletettu osakekirja on keräilykappale.

Velkakirjojen kantaosia on markkinoilla paljon. Arvo-osuusrekisterin tullessa 1990-luvulla antoivat monet yritykset mitätöidyt osakekirjat takaisin.

Ennen vuotta 1864 oli Suomessa 64 osakeyhtiötä. Kun vuonna 1896 tuli suomenkielinen osakeyhtiölaki, oli Suomessa noin 1100 osakeyhtiötä. Näistä on tiedossa noin 200 yrityksen osakekirjat.

Teuvo Hailla näytti paljon esimerkkejä vanhoista suomalaisista osakekirjoista. Monet ovat nimekkäiden taiteilijoiden suunnittelemia ja siten kuvastavat omaa aikaansa. Esitetyt tamperelaisten osakeyhtiöiden osakekirjat herättivät porinaa ja ihastusta. Myös pirkanmaalaiset laivayhtiöt saivat huomion. 1900-luvun alussa painettiin osakekirjat kivipainomenetelmällä, ensin kaiverrettiin pehmeään kalkkikiveen, josta peilikuvana toiseen kovaan kiveen. Tällä kivilevyllä painettiin varsinainen osakekirja.

Osakekirjojen säilytyksestä Teuvo Hailla kertoi mm. että monet osakekirjat ovat leveydeltään suurempia kuin A4-koko. Tämä vaikeuttaa arkistointia. Edistyneelle keräilijälle riittää 100 osakekirjan kansio, jotta harrastus ei karkaa käsistä! Suomessa on noin 3000 erilaista osakekirjaa.

Osakekirjoissa kannattaa kiinnittää huomionsa: 1. Kohteen ikä. Vanhin tunnettu osakekirja on vuodelta 1606 Itä-Intian Kauppakomppanian osakekirja. Mutta 1990-luvulla tuhotut osakekirjat saattavat olla tosi arvokkaita myös! 2. Osakekirjan ulkonäkö. Mitä komeampi osakekirjan ulkonäkö on, sen huonompi oli yritys!! Osakkeita oli alussa vaikea myydä ja näyttävällä ulkonäöllä pyrittiin saamaan rahaa perustettuun yritykseen. Monet osakekirjat olivat monivärisiä. 3. Lukumäärä eli osakekirjojen yleisyys. 4. Yrityksen tunnettavuus. Usein keräily rajoittuu pörssiyhtiöiden, laivayhtiöiden , jne osakkeisiin. Nokian Gummitehtaan osakekirjoilla on monia erilaisia muotoja historian saatossa! 5. Kuuluisien henkilöiden allekirjoitukset. Relander, Airo, Ryti, Mannerheim.. 6. Yhtiön toimiala, paikkakunta, maa..

Jokaisella osakkeella on oma tarinansa ja historiansa. Osakekirja on osa taloushistoriaa. Siten osakekirjalla voi olla hyvin erilaisia keräilijöitä.

Teuvo Haillan esitys päättyi yleisön pyynnöstä osakekirjojen näytökseen. Teuvo Haillan rauhallinen ja asiantunteva esitys sai kuulijat mukaansa. Uskon, että kuulijoiden joukosta löytyy esitelmän pitäjän toivomia uusia osakekirjojen keräilijöitä. Ainakin esitys inspiroi kuulijat! Yleisö kiitti Teuvo Haillaa erinomaisen kiinnostavasta ja asiantuntevasta esityksestä.

Puheenjohtaja Kari Salonen antoi kiitokset pitäjälle ja esitelmälle, joka antoi uutta väriä paikallishistoriaan.

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki