29.4.2015

Puheenjohtaja Kari Salosen avattua kokouksen kiitti Timo Helin TYK:llä olleita myyjiä, ostajia ja erityisesti monilukuista talkooväkeä onnistuneesta myyntitapahtumasta. Harri Nieminen kertoi tapahtuman taloudellisen tuloksen, johon voidaan olla tyytyväisiä. Syksyllä Tampere-päivänä pyritään pitämään 2-päiväinen myynti- ja näyttelytapahtuma. Hannu Vetola ilmoitti, että seuraava HTO kevään huutokauppa päättyy 19.5.2015. Kohteita on yli 4000 kappaletta. Ahti Paavola kertoi, että Hämeenlinnan Postimerkkikerho valittiin vuoden 2015 postimerkkikerhoksi. Hän kertoi Hämeenlinnan saaneen myös lukuisia uusia jäseniä. Kerho on myös panostanut huutokauppoihin. Mika Niininen esitti 1960-luvulla jälkileimattuja SPR-merkkejä, joiden leimat ovat 1945-1946 ja postitoimipaikat Kiuruvesi ja Remeskylä.

Illan esitelmän pitäjäksi oli saatu Pauli Ihamäki. Esitelmän aihe oli ”Heimosodista Itä-Karjalan sotilashallintoon”. Aluksi Pauli Ihamäki kertoi taustoja Suomen itsenäisyydelle. Venäläistämispyrkimykset olivat jatkuneet kauan. Surumerkki otettiin venäläismerkkien oheen vuonna 1900. Jääkäriliike oli alkanut jo vuonna 1915 miesten värväämiseen partioleireille. Vapaussodan alettua saapui jääkärien pääjoukko helmikuussa 1918 Suomeen. Mannerheim antoi 23.2.1918 ”Miekantuppi”-päiväkäskyn, jolla oli oma merkityksensä heimosodissa. Ihamäki esitteli vapaussodan aikaista sekä valkoisten että punaisten postia. Vaasan mallin merkein postitettuja lähetyksiä löytyy myös Ruotsiin tai Saksaan kulkeneina.

Pauli Ihamäki esitteli heimosotiin liittyvää kirjallisuutta. Hans Kalm, joka oli taistellut Suomen vapaussodassa, on kirjoittanut kirjan Pohjan poikain retkestä. Viron vapaussodasta Ihamäki esitteli kenttäpostikohteen. Viron vapaussodan ajalta on 26 erilaista kenttäpostileimatyyppiä mm. Pohjan poikain hiihtokomppania-leima. Viro sai joukkoihinsa sodan alettua nopeasti paljon miehiä. Sota oli raakaa. Eräs amerikkalainen miljonääri perusti oman joukko-osaston: partiolaisten rykmentin.

Aunuksen retki tapahtui vuoden 1919 huhtikuun ja syyskuun aikana. Sotaan osallistujat olivat nuoria 15 -18- vuotiaita poikia, joilla oli syvä isänmaan rakkaus. Retken ongelmana oli, että suomalaiset eivät saaneet riittävää tukea vakinaiselta väestöltä. Sodassa kaatui 323 suomalaista. Aunuksen filateliassa suurin osa kohteista on tekeleitä, merkit ja leimat ovat kyllä aitoja. Osa leimoista on tehty myöhemmin. Aunus-aiheisia postikortteja on painettu runsaasti muun muassa Akateemisen Karjalaseuran toimesta.

”Rautaa Inkerin rajoille” käytiin 1918 – 1920. Pohjois-Inkerin heimosodassa pyrittiin häätämään Viron ja Inkerin väliseltä raja-alueelta punaiset pois. Pohjois-Inkerin postimerkkien tarkoitus oli saada rahaa. On lähetyksiä, jotka ovat aidosti kulkeneet. Postimerkkejä oli sarjassa 7 erilaista ja ne painettiin Viipurissa. Toisen painoerän merkkisarjaa ei ehditty ottaa käyttöön ollenkaan, vaan niitä käytettiin ”Inkerin hyväksi” päälle painettuina. Merkkejä on painettu noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Nettihuutokaupoissa myydään runsaasti väärenteitä. Kirjasalo-leimalla olevat lähetykset ovat aitoja lähetyksiä.

Karjala merkit olivat käypiä vain erittäin lyhyen ajan 31.1.1922 – 16.2.1922. Merkit suunnitteli Akseli Gallen-Kallela ja ne painettiin Tilgmanin toimesta.

Ennen talvisotaa vaikutti Suomessa Lapuan liike ja Mäntsälän kapina muilutuksineen. Näihin yltiösuomalaisiin liikkeisiin liittyy erilaisia kortteja ja filateliaa. Myös rauhanaikaiset sotaharjoitukset 1929 ja 1937 antavat oman mausteensa filateliaan.

Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan. Suomi oli luvattu Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939 ja pian Neuvostoliitto Suomeen marraskuun lopussa. Jatkosodassa Suomi valloitti Äänislinnan. Suomen armeijan siirryttyä rajan itäpuolelle, antoi Mannerheim 10.7.1941 toisen ”Miekantuppi”-päiväkäskyn, minkä pelättiin vaarantavan kotirintaman sekä ulkomaiden käsityksiä Suomen tavoitteista. Itä-Karjalaan luotiin nopeasti omat postitoimipaikat. Ensimmäiset postipaikat olivat Vitele, Vieljärvi ja Aunus. Erilaisia sotilasleimoja on runsaasti. Omat merkit julkaistiin päälle painamalla ”Itä-Karjala” useille erilaisille Suomessa jo julkaistuille merkeille. Ulkomaille lähetettyä postia löytyy, olihan Itä-Karjalassa runsaasti tanskalaisia ja ruotsalaisia vapaaehtoisia. Kokonaiset pakettikortit ovat harvinaisia. Pauli Ihamäki näytti myös vanhan säästökirjan, jossa on Terun pyöröleima. Hän kertoi myös rakentavansa kokoelmaa aiheesta yleiseen luokkaan.

Esityksen jälkeen todettiin, että taksan mukaisia lähetyksiä on vähän. Keskustelussa todettiin, että Viron keräilijöitä on runsaasti. Aunuksen ja Pohjois-Inkerin kohteiden korkeat hinnat rajoittavat keräilijöiden määrää. Itä-Karjalan kohteita myydään ulkomaille runsaasti. Pauli Ihamäki totesi, että tamperelainen Mika Isomäki on perehtynyt erittäin syvällisesti tutkimuksissaan esityksen aihealueen filateliaan. Ehkä hän voisi vielä syventää myöhemmin tätä esitystä.

Pauli Ihamäen esitys oli seikkaperäinen ja mielenkiintoinen. Vakuuttava esitystapa sai yleisön kuuntelemaan ja nauttimaan annettua tietopakettia. Pauli Ihamäki sai raikuvat suosionosoitukset.

Keijo Kivimäki