18.3.2015
Varapuheenjohtaja Jarkko Leppänen avasi kokouksen. Hän muistutti 29.3.2015 tapahtuvasta Turku-vierailusta ja toivoi lisää ilmoittautumisia kiertävään listaan! Timo Helin laittoi myyntipöytä-varauslistan kiertämään. Myyntitapahtuma on lauantaina 25.4.2015. Riihimäkeläisten vieraiden edustaja kertoi Riihimäen postimerkkikerhon pitämästä myyntitapahtumasta. He olivat esittäneet Riihimäki-aiheisia postikortteja. Tämä oli ilmeisesti vetänyt yleisöä runsaasti. Paikalla kävi arviolta 700 vierasta. Hannu Vetola kysyi läsnäolijoilta erään vanhan lähetyksen postileimaa ja Mika Niininen laittoi kiertämään lähetyksen, jossa oli kahden maan merkkejä lähetyksen maksuna! Jarkko Leppänen muistutti, että seuraava kokous on vuosikokous, jossa käsitellään sääntöjen mukaisia asioita.
Illan esitelmänä oli Hannu Vetolan ”Talvisodan kenttäposti”. Hän totesi aluksi, että hänen tulokulmansa aiheeseen on kauppiaan näkökulma! Aluksi hän kertoi termeistä: militaristinen keräily, sotilasposti laajasti ymmärrettynä, rauhanajan kenttäposti ja sota-ajan kenttäposti.
Euroopassa kenttäpostia oli jo 1808- 1809, mutta Suomen kenttäposti perustettiin Suomen Senaatin päätöksellä 18.2.1918. Tämä alkanut toiminta lakkautettiin heinäkuussa 1918. Kenttäposti välitti sekä virallista postia että yksityistä postia. Kenttäposti oli tarkoitettu rakentamaan rintaman ja kotirintaman välistä suhdetta. Kenttäpostilla oli suuri moraalinen merkitys. Suomen kenttäposti voidaan jakaa vapaussodan, rauhanajan, talvisodan ja jatkosodan kenttäposteihin.
Rauhanajan kenttäpostia lähettiin eri sotaharjoitusten yhteydessä. Kymenlaakson sotaharjoitus 1928, Jaakkiman talvisotaharjoitus 1937, suuret sotaharjoitukset ja linnoitustyöt 1939 sekä sotaharjoitukset 1963 ja 1983 aiheuttivat kenttäpostin ylläpidon rauhan aikana. Kenttäpostijärjestelmän rakentamisessa otettiin mallia Saksasta. Talvisodan alkaessa kenttäposti pystytettiin kiireellä ja käytänteet olivat osittain epätarkkoja. Tästä syystä talvisodan aikainen kenttäposti on monipuolista.
Kenttäpostilähetys leimattiin KENTTÄPOSTIA-rivileimalla, lähettävän yksikön leimalla tai saapuvan yksikön joukon tunnuksella. Kirjeet kuljetettiin 250 grammaan asti. Postikortit, postiosoitukset ja paketit 5 kiloon asti olivat kotimaassa leimattuna kenttäpostia. Ulkomaille lähetetty kirje piti varustaa merkillä. Ruotsiin lähetettyä kenttäpostia on jonkin verran. Kortit ja kirjeet 45 gramman asti olivat maksuvapaita lähetyksiä kenttäpostissa. Muista lähetyksistä oli postimaksut.
Kenttäpostissa ei voinut lähettää yksityisiä kirjattuja lähetyksiä. Rintama-alueiden maisemakorttien lähettäminen oli kielletty. Rintamalta ei saanut lähettää paketteja eikä tuohesta tehtyjä tuotteita.
Kenttäpostikonttoreita oli talvisodan aikana 30. Pieksämäki oli keskuskenttäpostikonttori. Muut kenttäpostikonttorit olivat pääsääntöisesti lähellä rintamia ja ne olivat liikkuvia.
Vakoilun vuoksi otettiin 1.3.1940 käyttöön peitenumerojärjestelmä joukkojen sijaintitietojen suojelemiseksi. Sotasensuuritoimistoja oli lopulta 24 kappaletta. Hannu Vetola arvioi talvisodan kenttäpostilähetyksissä käytetyn noin 10.000 erilaista yksikköleimaa. Talvisota kesti 105 päivää 30.11.1939 – 13.3.1940 ja se vaati noin 26500 kuollutta.
Jatkosodan aikana tehtiin uusi kenttäpostiohjesääntö 20.6.1941, jolloin peitelukujärjestelmä uusittiin. Kenttäpostimerkkejä julkaistiin 1941,1943 ja 1944.
Hannu Vetola esitti ”Talvisodan kenttäposti”-esitelmänsä mielenkiintoisalla ja elävällä tavalla ja hän sai yleisön keskustelemaan ja tekemään kysymyksiä. Kuulijat kiittivät Vetolaa runsain ablodein.
Keijo Kivimäki
