6.4.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 6.4.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti seuramme jäsenen Mika Isomäen illan esitelmän pitäjänä tervetulleeksi. Timo Helin kertoi tulevasta 16.4. TYK:llä pidettävästä myyntitapahtumasta ja pyysi jäseniä osallistumaan sekä myyntipöytien varaukseen että ilmoittautumaan talkootyöhön. Jarkko Leppänen kysyi seuran jäsenistön mielipidettä: pitäisikö kevätmyyntitapahtumassa olla myös oma filatelianäyttely? Seuralla on 34 kehystä, joita voidaan käyttää ilman kuluja. Mietitään vielä! Toinen miettimisen aihe oli: voisiko seuran jäseniltä periä pöytävuoksista vähemmän kuin ulkopuolisilta? Tämäkin ajatus jäi vielä mietittäväksi. Juha Valtonen kertoi muutamista maailmalla ilmenneistä filateliaan ja postitukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Käytettyjen merkkien uudelleenkäyttö on Norjassa rangaistava rikos. Hannu Vetola sanoi, että Suomessa se on rangaistavaa, jos siitä on merkittävää haittaa postille.

Mika Isomäki on tehnyt erittäin laajan tutkimustyön Aunuksen, Karjalan ja Pohjois-Inkerin filateliasta ja hän oli lupautunut kertomaan Aunuksen postimerkeistä ja historiasta. Yleisöltä esitelmän pitäjä kysyi ensiksi: halutaanko esitelmä historian vai filatelian painotteisena. Hevosmiehet puhuvat hevosista ja filatelistit omasta osaamisestaan! Esitelmän aihe tarkentui: ”Aunuksen retki ja käytetyt merkit” filateliapainotuksella.

Aunuksen retkikunta liittyi heimosotiin, joita oli Petsamossa, Vienassa (Aunus), Karjalassa ja Virossa. Mannerheimin miekkavala 23.2.1918 ”Karjala vapautettava bolsevikkien vallasta” edesauttoi joukkoa jääkäreitä perustamaan Aunuksen 1000 miehen retkikunnan. Sotaretken johtohenkilöinä olivat jääkärit Gunnar von Hertzen, Ragnar Nordström ja Paavo Talvela. Nordström tunnetaan myöhemmin varakkaana laivanvarustajana ja Talvela kenraalina.

Kiväärejä hankittiin Japanista ja tykkejä saatiin Suomen sotaväeltä. Pienen riittämättömän 1000 miehen lisäksi sotaväkeä oli tarkoitus värvätä lisää Aunuksesta. Suomen puolelta lähti 21.4.1918 3 hyökkäyskiilaa. Yksi kohti Aunusta ja toinen kohti Säämäjärveä. Miehistä ja hevosista oli pula. Tälle retkelle oli Suomen valtion tuki. Ehtoja oli asetettu. Retkeläisille maksettiin palkkaa ja värväysaika oli vain 2 kuukautta. Monet sotilaista lähtivätkin 2 kuukauden päästä kotiinsa tekemään maatöitä! Aunuksen kaupunki saatiin valloitettua. Gunnar von Hertzen haavoittui ja menetti toisen kätensä. Postiasioita alettiin järjestellä. Postimerkit ostettiin Leimakonttorilta ja niihin painettiin Aunus-lisäpainama. Merkit saapuivat juhannukseksi 1918, mutta leimat tulivat vasta heinäkuun alussa. Sotaonni kääntyi ja joukot perääntyivät takaisin Suomen rajalle. Merkit olivat käytössä 100 päivää.

Ovaalileima oli käytössä Rajakontussa, muut ovat yleensä tekeleitä. Jos Rajakontu-ovaalimerkin k-sakara on lyhyt, on leima väärenne. Säämäjärven pyöröleima on violetin värisenä aito. Mustalla värillä leimatut ovat jälkileimattuja. Merkkejä painettiin kahdessa painoerässä eri määriä. Mika Isomäki kertoi, miten painoerät voidaan erottaa toisistaan. Hän kertoi myös seikkaperäisesti merkkiväärenteistä, jotka voidaan tunnistaa merkin värin, kiillon ja lisäpainaman paksuuden, paikan ja pituuden perusteelle. 20 pennin ja 50 pennin merkeistä löytyy erittäin hyvin tehtyjä väärenteitä, jotka on vaikea erottaa aidosta. Merkkien takana on usein aitouttajan leima tai allekirjoitus. Aitouttajan työ on hyvin vaativaa ja siksi saattaa myös aidoksi allekirjoitettu merkki olla väärenne.

Merkeissä on käytetty Tervakosken paperia. 5 ja 10 markan arvoiset merkit ovat todella harvinaisia pienien painosmäärien takia. Kokonaan hammastamattomia merkkejä ei ole tavattu. Joissakin merkeissä on lisäpainama jäänyt pois. Aunus-painaman s on väärinpäin yhdessä painoarkin merkistä. Tämä kannattaa tarkistaa omista kohteista.

Mika Isomäki kertoi vielä lyhyesti Karjala-merkeillä varustetuista kohteista. Lähetyksiä lienee vain noin 280 -300 kappaletta. Ovat harvinaisuuksia.

Mika Isomäen esitys oli upea. Esityksen taustalla oli mahdottoman laaja-alainen materiaali sekä aineiston systemaattinen tutkiminen ja tinkimätön esitystapa. Voimme vain toivoa, että saamme kuulla vielä esityksen muista ”heimoalueiden” posteista! Mika Isomäki ei ole vielä julkaissut julkaisukelpoista tutkimustaan. Kirjallinen dokumentaatio vaikutti akateemisen lopputyön tasoiselta! Kuulijat kiittivät esitelmän pitäjää voimakkaasti!

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

23.3.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 23.3.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Seuran puheenjohtajan Juha Valtosen avattua kokouksen hän pyysi sääntömääräisen vuosikokouksen puheenjohtajaksi ehdokkaita. Kokous valitsi vuosikokouksen puheen johtajaksi Tero Siston ja sihteeriksi Pentti Hyvösen.

Vuosikokouksen puheenjohtaja totesi kokouksen olevan laillisesti kutsuttu ja kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut yhdistyksen sääntöjen mukaiset asiat. Juha Valtonen luki lyhennetyn version yhdistyksen vuoden 2015 toimintakertomuksesta. Kokouksissa oli ollut vuoden aikana keskimäärin 41 jäsentä. Näyttelytoimintaan olivat seuran jäsenet osallistuneet aktiivisesti. Syksyllä pidetty Tamcollect-näyttely oli ollut menestys, myös taloudellisesti. Seuran rahaston hoitaja Harri Nieminen esitteli vuoden 2015 tulosraportin ja taseen. Varsinaisen toiminnan tulos oli yli 1335 €, josta on 1000 € :n varaus 100-vuotishistoriikkiprojektiin. Toiminnantarkastajien lausunnon jälkeen kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden seuran hallitukselle. Tero Sisto johti tehokkaasti sekä taidolla vuosikokousta ja päätti sen.

Kari Salonen kertoi, että Postimuseon varastolle tarvitaan talkooväkeä. Päivämäärät 11.4.tai 15.4. ovat vaihtoehtoina, joista valinta ilmoitetaan seuraavassa kokouksessa.

Suomen Filatelistiseuran edustaja Jussi Paananen ilmoitti, että seuran julkaiseman Suomen Postimerkkilehden päätoimittaja on vaihtunut. Samalla hän kertoi Nordea 2016-näyttelyn yhteydessä pidettävästä 10.4.2016 Ab Philean järjestämästä huutokaupasta. Hänellä oli jaossa sekä viimeisin Suomen Postimerkkilehti että Nordea- huutokauppaluettelo. Ab Philea antoi seuran käyttöön Nordea-näyttelyn pääsylippuja. Jussi Paananen mainitsi, että Kiina kohteet käyvät erinomaisesti kaupaksi ja että aiheesta tulee syksyllä Tampereella esitys.

Hannu Vetola piti tietoiskun Arabian tuotteista, joiden valmistus tullaan Suomessa lopettamaan 140 vuoden teollisen toiminnan jälkeen. Arabian tehtaiden käyttämät leimat löytyvät netistä. Leimojen perusteella voidaan sanoa tuotteen valmistusaika. Googlen kuvanhaun kautta voidaan saada vielä paljon lisätietoa. Toisena aiheena Hannu Vetolalla oli viimeisen HTO- huutokaupan erityiset myyntikohteet.

Seuramme sihteeri Pentti Hyvönen järjesti tietokilpailun, josta parhaiten selvisi Kari Salonen. Arpajaisten ja huutokaupan jälkeen puheenjohtaja Juha Valtonen päätti kokouksen.

Keijo Kivimäki

9.3.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 9.3.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Juha Valtosen avasi kokouksen. Hän onnitteli Pentti Myllylää hänen vuosipäivänsä johdosta seuran perinteisellä onnittelukortilla. Bengt Stenvall esitteli 60 vuotta kestänyttä keräilyään. Bengt löysi työelämän kautta filatelian, kun hän esitteli ulkolaiselle vieraalleen tamperelaisen filatelistin. Filatelistiseurassa olivat siihen aikaan Lakanen, Uno Jansson ja Pekka Höök. Bengt kerää Norjaa, Tanskaa, Ranskaa ja Italiaa. Kokoelmat ovat lähes täydelliset ja merkit hyväleimaisia. Hän on kerännyt myös jälkikasvulleen 5 täydellistä Suomi-kokoelmaa. Kohteet Bengt on ostanut keräilytapahtumista ja huutokaupoista sekä hankkinut ulkolaisten vaihtoystävien kautta. Kuulijat antoivat esitykselle aplodit.

Juha Valtonen kertasi tulevien keräilytapahtumien ja huutokauppojen tietoja ja muistutti omasta myyntitapahtumasta 16.4.2016 TYK:n tiloissa. Juha laittoi talkooväen ilmoittautumislistat kiertämään. Myös Turun vierailua 24.4.2016 varten osallistujalista kiersi. Juha korosti, että hyvälle matkalle kannattaa lähteä.

Turkulainen vieraamme Tatu Untinen informoi tulevasta Hellman-huutokaupoista 1.-2.4.2016. Hän oli aikaisemmin pitänyt esitelmän Postimuseon vieraana Suomen Filatelistipalvelun synnystä Turussa.

Ari Virtanen esitteli italialaisen yrityspostimerkin, josta kännykkäsovellutuksella saa yhteyden mainokseen. Lähetys kulkee yrityksen omaa kuljetustietä vastaanottajalle.

Illan esitelmän piti Pekka Karhumäki. Hän keskittyi Karhumäen veljesten ja erityisesti isänsä Niilo Karhumäen elämään 1900-luvun alun Suomessa sekä lento- ja kuvaustoiminnan kehittämiseen 1920 – 1930 luvuilla. Karhumäet asuivat Multialla kaukana muusta asutuksesta, mikä tarkoitti vuosisadan alussa elämistä luontaistaloudessa. Lapsia korpitalossa oli 6, joista 4 oli poikia. Pojista 3 lähti lentohommiin ja yksi jäi pitämään tilaa. Tilan mylly oli tehnyt 5-vuotiaaseen Niiloon syvän vaikutuksen. Monien asioiden osaaminen kehittyi, kun Niilo nuoresta iästään huolimatta oli isänsä apulainen tilan monissa erilaisissa töissä. Kaikki pyrittiin tekemään itse. 10-vuotiaana Niilo teki itselleen kameran.

Niilo lähetettiin keskikouluun Saarijärvelle, mistä isä osti tilan asunnoksi Niilolle. Koulun pihamaalla Niilo oppi pitämään puoliaan. Koulussa, vaikka venäjän kielen opetusta vastustettiin, Niilo oppi venäjän kielen tarmokkaan opettajan ansiosta.

Vuonna 1914 marssi 100.000 venäläistä sotilasta Suomeen, kun 1.maailmansota alkoi. Saarijärvellekin tuli 100 sotilasta. Saarijärven koululaiset perustivat kaksi 10 pojan kokoista sissiryhmää seuraamaan venäläisten sotilaiden toimia. Niilo nimitettiin toisen joukon johtoon. Vapaussota tuli Saarijärvelle tammikuussa 1918 ja Niilo lähti 15-vuotiaana vapaussotaan. Hän kuului ”lentävään joukkueeseen”, joka kuljetti hevosin muun muassa viljaa rintamalle.

Niilon isä halusi pojastaan papin ja siksi Niilo pyrki Jyväskylään lukioon. Niilon isä osti jopa Jyväskylän Keljosta maatilan, jotta asunto olisi lähellä, mutta Niilo ei päässyt vaadittavasta tentistä läpi ja lukio jäi. Armeija kutsui 16-vuotiaan Niilon Tampereella pidettävään paraatiin, olihan sota ohi. Niilo näki Tampereella ensi kerran lentokoneen, kun kaksi lentokonetta lensi Tampereen yli. Lentämisen ihme tarttui nuorukaiseen!

Niilo haki ilmavoimien kurssille Santahaminaan, mihin pääsikin, mutta tähystysjoukkoihin. Kun Niilo ei päässyt aliupseerikouluun, hän toimi kirjastonhoitajana ja uppoutui kirjastossa ilmailukirjallisuuteen. Armeijan jälkeen Niilo nimitettiin Jyväskylän aluepäälliköksi.

Kun ilmavoimat kutsuivat koulutettavaksi nuorukaisista lentäjiä, Niilo laittoi hakemuksensa sisään ja hän pääsi 20 miehen joukossa koulutukseen. Hän rikkoi Viipurin lahdella lentokoneen, jonka oli ottanut luvatta käyttöön. Niilo sai putkatuomion, minkä jälkeen hän ilmoittautui everstiluutnantille, joka lupasi, että Niilosta tulee lentäjä. Niilo ei kuitenkaan allekirjoittanut koulutussopimusta ja hän lähti maatilalle Keljoon. Pekka Karhumäki esitteli monipuolisesti Karhumäen veljeksistä kirjoitettuja kirjoja, kuten Rauni Valtosen kirjoittama ”Karhumäet Keljossa”.

Keljosta käsin Niilo tilasi Saksasta lentokoneiden piirustuksia ja kirjoja. Niiden avulla hän piirsi lentokoneensa ja rakensi ensimmäisen yksipaikkaisen koneensa. Koneessa oli moottorina 3 hevosvoimainen veneen perämoottori ja potkurin Niilo oli vuollut itse puusta. Runko oli puurimoista ja kehikko ja siivet olivat peitetty lakanakankaalla. Kone ei noussut ilmaan, mutta meni ”kentällä” lujaa! Tähän pakettiin Niilo osti seuraavaksi 10 hevosvoimaisen Harley Davidson-moottorin. Tällä koneella Karhu 1 Niilo nousi ensi kerran ilmaan, vaikka kone oli tehoton.

Seuraava Karhu 2 oli 2-paikkainen ja sen moottorina oli käytetty lentokoneen moottori ja se ostettiin Saksasta. Tämä lentokone tuhoutui linja-autokolarissa. Seuraavalla Niilon rakentamalla lentokoneella Karhu 3 otettiin ensimmäiset ilmavalokuvat vuonna 1929. Kamera oli lainattu valokuvausliikkeestä. Ilmasta kuvattujen postikorttien tuottaminen vaati lentokoneen, lentäjän, kameran sekä kuvien kehittämistaidot. Veljekset rakensivat seuraavana vesitasolentokoneen, nimeltään Tiira, jolla voitiin paremmin lennättää halukkaita. Tampereen tehtaiden kuvat on kuvattu Tiira-koneesta vuonna 1930.

Maakuntiin oli ostettu lentokoneita, mutta niiden huoltaminen oli paikoin ongelmallista. Karhumäet ostivat huonokuntoisia koneita, kunnostivat ne. Myös ihmisten lennättämisellä ja valokuvauksella veljekset ansaitsivat hyvin. Siirtolentojen yhteydessä kuvattiin kirkonkyliä, kaupunkeja, julkisia rakennuksia, kartanoita ja muita nähtävyyksiä. Monet kuvat esimerkiksi luovutetulta alueelta ovat arvokkaita harvinaisuuksia. Postikorttien lisäksi kuvia myytiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Museovirasto on todennut kuvilla olevan suuri kulttuurihistoriallinen merkitys. Nykyään kuvat ovat digitalisoitu. Karhumäet ovat ottaneet kymmeniä tuhansia ilmakuvia!

Niilo tapasi lentämisestä kiinnostuneen naisen, joka suoritti toisena naisena Suomessa lentolupakirjan. Helvi Marttila ja Niilo Karhumäki avioituivat ja Pekka Karhumäki on yksi heidän lapsistaan.

Helsinki-Petsamo lentokilpailun voitto toi Niilolle mainetta Harmon-patsaan ja rahan lisäksi. Koko Suomi oppi tuntemaan Karhumäet ja heidän lentokuvansa, korttinsa ja lentokoulunsa olivat hyvin tunnetut. Lehdistö kirjoitti heistä runsaasti.

Vuonna 1938 ilmavoimat ehdotti yhteistyötä lentokoneiden huollossa ja kunnostamisessa. Oman huolto ja korjauskapasiteetin nostaminen 10-kertaiseksi ei olisi onnistunut Keljossa. Kuorevedellä yhteistyö alkoi yksityisellä rahalla.

Lopuksi Pekka Karhumäki kertoi Kar-Air Oy:n toiminnasta. Convair Metropolitan-kone laskeutui ensimmäisenä tilauslentokoneena Malagaan 20.10.1959. Siitä alkoi Malagan kehittyminen turistikeitaaksi! Malagalaiset muistavat ja muistelevat tätä mielellään.

Pekka Karhumäki kertoi hienon, mutta karhumaisen tarinan, joka tempaisi kuulijat mukaansa. Saimme kuulla ja kokea suomalaisen sankaritarinan henkilöiden ja yrityksen taistelusta hyvin muuttuvassa yhteiskunnassa ja tapahtumien pyörteessä. Sadassa vuodessa kehitys on ollut huima. Kiitos siitä kuuluu muutoksen tekijöille! Yleisö kiitti Pekka Karhumäkeä hyvin mieleenpainuvasta esityksestä! Runsaassa keskustelussa kysyttiin erilaisten korttien määrää? Kortit on numeroitu, mutta on samoja numeroita eri sarjoissa. Samojen negatiivien myöhemmät valotukset ovat myös usein saaneet uuden numeron.

Filatelistiseuran kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

24.2.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 24.2.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tekstin kirjoittanut Mika Nokelainen. Tampereen Filatelistiseura ry:n vuoden 2016 neljäs kerhokokous 24.2. Tampereen Suomalaisella Klubilla pidettiin klubin juhlavassa isossa salissa ja paikalla oli 44 filatelistia. Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja kertoi aluksi tulevan kerhoillan sisällöstä sekä ajankohtaisista seuran asioista.

Kokoukseen osallistujat olivat tehneet jälleen kerran mielenkiintoisia filateelisia havaintoja ja löytöjään esittelivät Pauli Karjalainen ja Ari Virtanen. Tavaksi tulleet seuran jäsenten keräilyalueiden esittelyt jatkuivat ja tällä kerralla vuorossa oli Mika Nokelainen, joka kertoili Karibialla sijaitsevan Barbadoksen postimerkeistä.

Hannu Vetola toi kuulumisia HTO-huutokaupoista ja seuraavaan huutokauppaan tulevat kohteet tulee toimittaa Hannulle viimeistään torstaina 24.3. Hannu esitteli myös mielenkiintoisia korusähkeitä, jotka hän oli saanut haltuunsa postimerkkikauppiaana toimiessaan.

Tällä kertaa paikalla oli vierailija aina Oulusta asti eli Ilkka Salonen ja hän esitelmöi asianajotoimistojen välisestä postinkulusta. Ilkka kertoi myös Filatelistiliiton ajankohtaisista asioista ja Postimerkin päivän tulevista järjestelyistä v. 2016.

Ahti Paavola toi terveiset Hämeenlinnasta ja mukanaan hänellä oli myös Tavastforum-postimerkkilehtiä, joita jaettiin ilmaiseksi lehdestä kiinnostuneille.

Perinteisen Turun vierailun ajankohta on tällä kevätkaudella sunnuntai 24.4. ja matkaan lähdetään Vanhan Kirkon turistipysäkiltä klo 09.30.

Seuran hallitus oli kokoontunut aiemmin päivällä Postimuseon kirjastolla ja syksyllä jäsenille on luvassa ainutlaatuinen tilaisuus tutustua osaan postimuseon filateelisista kokoelmista. Seuran jäsenet ovat osallistuneet ahkerasti myös Postimuseon filateelisiin talkoisiin ja jatkoa on tiedossa taas 29.2. ja 14.3. Ylöjärvellä. Näihin talkoisiin on mahdollisuus osallistua ilmoittautumalla mukaan kokousilloissa.

Jyväskylässä pidetään 8.-10.4.2016 pohjoismainen Nordia –postimerkkinäytely ja seuran jäsenet voivat ostaa näyttelyyn pääsylippuja alennettuun hintaan.

Filatelistiseuran seuraavassa kokouksessa 9.3. alkaen klo 18.30 kuullaan mielenkiintoinen esitelmä Karhumäen ilmakuvakorteista ja yhtiön historiasta, kun paikalle saapuu Pekka Karhumäki.

Vakiintuneen käytännön mukaan pidettiin kokouksen päätteeksi arpajaiset, filateelinen huutokauppa ja arvottiin jälkipalkintona Mystiikan Maailma-kirja.

10.2.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 10.2.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen.

Tero Sisto keräilijäesittelyssään kertoi postimerkkien keräämisen alkaneen jo koulupoikana, jolloin luokka- ja keräilytoverina oli mm. Cyril Schwenson. Tampereen Filatelistiseuraan hän liittyi vuonna 1980. Hänen keräilykohteitaan ovat Suomi 1860- luvulta alkaen aina 1960- luvulle asti. Lisäksi hän kerää postikortteja ja kirjoja sekä keräilyaiheita; Suomen partioliike, Lappi ja Tampere. Sydänkirurgin järjestelmällinen työtapa sopii hyvin keräilijälle!

Myös Timo Helin esitteli myös keräilyharrastustaan. 1980-luvun puolivälissä hän alkoi keräilyharrastuksensa ja oli mukana perustamassa nuorisopostimerkkikerhoa Kangasalle vuonna 1988. Näyttelyfilatelia alkoi 1990-luvulla. Seuramme jäseneksi Timo tuli 2001. Filateliasta hän kerää suomea €-aikaan asti, kenttäpostia, avaruusaihetta ja Islantia vuoteen 2010 asti. Filatelian lisäksi Timo on perehtynyt erittäin laajasti sarjakuvien, CD/LP-levyjen ja elokuvien keräämiseen. Timo esitteli elävästi myös sarjakuvien ja levykansien virkepainamia ja väärenteitä.

Kari Salonen kertoi pääpostin lopettaneen 5.2.2016 vanhassa paikassa ja siirtyneen Tullintorille 8.2.2016. Nyt heillä on käytössä vain 2 kassapistettä entisen viiden sijasta! Hän kertoi myös Postimuseon kirjaston edellisenä keskiviikkona 3.2. pidetystä esittelystä, jonka Soile Siltala oli järjestänyt. Kirjaston palvelu on erinomaista ja tarjolla on muun muassa runsaasti tuoreita lehtiä filateliasta. Kannattaa käyttää palvelua! Postin kiertokirjekokoelman skannaus on myös edennyt pitkälle ja se saadaan verkkoon kuluvan kevään aikana.

Turkulaiset ystävämme ovat kutsuneet Tampereen Filatelistiseuran jäsenet vakiintuneen tavan mukaan Turkuun vieraaksi. 24.4.2016 kello 9.30 lähtee bussi Vanhan kirkon edestä riemukkaalle matkalle Suomen Turkuun. Kari Salonen muistutti myös 27.2.2016 kello 12.00 alkavasta Riihimäen postimerkkikerhon tapahtumasta, jossa esitelmän pitää Tanner aiheesta 1.maailmansodan sensuuriposti.

Jari Majander piti esitelmän aiheesta ”Teen tarina: muinaisesta Kiinasta nykyaikaan”. Esitelmän pohjana on kansainvälisesti palkittu avoimen filatelian kokoelma, jonka näyttelysivut esitelmänpitäjällä oli myös mukana. Jari Majander on itseasiassa aihefilatelisti. Jari kerää myös koko maailman yleismerkkisarjoja, jotka täyttävät yli 80 kansiota kotona. Hän esitteli juuri ilmestyneen kirjoittamansa aihefilatelian käsikirjan. Esitelmöitsijä korosti useaan otteeseen tarinan merkitystä kokoelmassa. Aineistona on eri tapahtumia, kulttuuria, historiaa ja taloudellista toimintaa, mitkä on nivottu yhteen filatelistisilla kohteilla ja tarvittavalla tekstityksellä.

Jari Majander keskittyi esitelmässään teen historiaan – yhteen osaan laajasta kokoelmastaan. Tee on valkokukkainen ja vihanta puu, joka kasvaa 10 -15 metriä korkeaksi, mutta jatkuvalla leikkaamisella sen korkeus rajoitetaan noin 1,5 metriin lehtien korjaamisen helpottamiseksi. Kiinassa ja Intiassa kasvavat teekasvit ovat omia lajikkeitaan ja ne vaativat erittäin runsaan sademäärän. Hyvissä oloissa teesatoa voidaan saada jopa 50 vuotta, minkä jälkeen kasvit on uusittava.

Esitelmöitsijä kertoi teen hauduttamisen tarinan ja miten teen juomisesta tuli sosiaalinen tapahtuma Tang-dynastian aikana (618 – 905). Teekulttuuri syntyi, kun Lu Yu kirjoitti teekirjan, missä esimerkiksi veden laadulla oli suuri merkitys teen laatuun. Teekulttuuri ilmentää konfutselaista ajattelua, mikä ilmenee järjestäytyneenä, sopusuhtaisena ja yhteisenä ilmapiirinä. Myös harmonia sopi buddhalaisuuteen ja luonnon läheisyys taolaisuuteen. Jari Majander kertoi myös teehuoneiden synnystä ja teen varhaisesta valmistamisesta. Teen lehdet opittiin höyryttämään, mikä vähensi teen luontaista kitkeryyttä. Sen jälkeen lehdet puristettiin ja kuivattiin. Saadulla teekakulla on ollut suuri merkitys sekä säilyttämisen että kuljetuksen ja käytön kannalta. Kakusta lohkaistiin pieni määrä teen lehtiä ja ne haudutettiin kuumassa vedessä.

Teen käyttö levisi Tang-kaudella munkkien mukana Japaniin ja Koreaan. Tee oli aluksi ( 794 – 1192) arvokas hyödyke ja japanilainen teeseremonia eriytyi omaksi kulttuuriksi 1300-luvulla.

Paimentolaisten ansiosta teestä tuli kaupankäynnin väline. Marco Polo ei Kiinan matkaltaan 1275 -1292 mainitse teestä mitään ja jotkut epäilevätkin, kävikö Marco Polo koskaan Kiinassa? Myöhemmin muut kuuluisat tutkimusmatkailijat avasivat merireittejä Intiaan ja Kauko-itään. Vasco da Gama purjehti 1497 – 1499 Euroopasta Intiaan. Portugalilaiset jesuiitat toivat Japanista Eurooppaan teetä. Portugalilaiset aristokraatit tutustuttivat Englannin hovin teen käyttöön.

Vuonna 1600 perustettu brittiläinen kauppakomppania sai yksin oikeuden tuoda kiinalaista teetä Englantiin. Tee ja sokeri olivat kalliita hyödykkeitä. Teetä juotiin ”kahviloissa”, joihin ei aluksi ollut naisilla asiaa. 1600-luvulla ihmisten posti tuotiin näihin kahviloihin. Teestä valtio peri korkeaa valmisteveroa. Naiset alkoivat kutsua muita naisia koteihinsa teekutsuihin, mistä tullee ”kello viiden tee”-traditio. Teetaukoja alettiin pitää 1740-luvulla. Vuoteen 1750 mennessä teestä oli tullut Englannin kansallisjuoma.

Teen juomisesta peritty teevero johti Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistukseen. Pohjoisvaltioiden ihmiset joutuivat maksamaan englantilaisille veroa teestä. Pohjoisvaltioiden kapinalliset tyhjensivät englantilaisen laivan teelastin mereen ja irtautuivat julistuksella Englannista.

Teen tuonti moninkertaistui Kiinasta, mikä johti riippuvuuteen Kiinasta. Kauppakomppania menetti vuonna 1834 monopoliaseman teen tuonnissa. Uudet nopeat teeklipperit purjehtivat jopa 99 päivässä Kiinasta Englantiin tuoden uuden sadon teetä englantilaisille. Suetzin kanavan avautuessa 1869 loppui purjelaivojen rahtiliikenne Kiinasta Englantiin. Höyrylaivat kulkivat nopeammin kuin purjelaivat, jotka joutuivat purjehtimaan Afrikan ympäri. Englannin ja Kiinan kauppatase oli epätasapainossa. Englantilaiset alkoivat viedä Kiinaan oopiumia. Tällä myynnillä rahoitettiin teen ostaminen. Kiinan moraali ja talous kärsi tästä kaupasta ja se johti lopulta ns. oopiumsotaan. Sodan voitettuaan Englanti sai haltuunsa Hong Kongin siirtokunnan vapaasatamineen.

Englantilaiset pyrkivät löytämään kiinalaiselle teelle vaihtoehdon. Intiaan yritettiin istuttaa kiinalaisen teen viljely, mutta se epäonnistui. Luontaisen intialaisen teen viljely alkoi laajeta. Teen tehoviljelyä kehitettiin plantaaseilla Assamissa jo 1820-luvulla. Ceyloniin teen viljely levisi vuonna 1867. Myös Afrikan itäosiin levitettiin teen viljelyä. Nykyään Kenia on maailman suurin teen viejä!

Monikansalliset teolliset teeyritykset hallitsevat teen markkinoita, mutta pienet perinteisin menetelmin teetä tuottavat yritykset ovat nostaneet markkinaosuuttaan.

Jari Majander esitti kokoelmastaan vain 12 sivua. Voimme vain kuvitella, mitä hienoa jäimme kuulematta! Ehkä esitelmöitsijä saadaan tulevaisuudessa paikkaamaan tämän nälkämme!

Tarina oli kerrassaan upea, vaikka koko tarinasta saimme kuulla ja kokea vain alkuosan. Yleisö oli haltioissaan esityksestä ja kiitti Jari Majanderia riehakkaasti. Loppukeskustelussa todettiin, että hyvä tee voi olla todella arvokasta, mikä näkyy myös sen hinnassa.

Ilta päättyi arvontaan ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

27.1.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 27.1.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tuore puheenjohtajamme Juha Valtonen avasi kokouksen ”uudella nimikoidulla nuijallaan”. Postimuseolla 20.1.2016 pidetty yhteistapahtuma poiki neljä uutta jäsenhakemusta. Kokous hyväksyi Tampereen Filatelistiseuran jäseniksi Jukka Vihosen, joka oli paikalla, sekä Rauno Aallon, Tero Ahteen ja Toivo Auran.

Puheenjohtaja oli tehnyt monipuolisen yhteenvedon edellisessä kokouksessa tehdyistä jäsenkyselyistä. Puheenjohtaja lupasi pitää kyselyn tulokset mielessään, kun toimintaa suunnitellaan ja kehitetään. Paikalla olleiden jäsenten mielestä tärkeimpiä kokousten aiheita olivat esitelmät, huutokaupat, lyhyet esittelyt, havainnot, myyntitapahtumat ja näyttelyt, yhteiset retket Turkuun sekä Olville ja yhteistyö Postimuseon kanssa. Esitelmien pituus ei saisi ylittää 45 minuuttia! Tieto on valttia ja siksi esitelmät ja lyhyet esittelyt ovat jäsenistömme suosiossa. Niiden sisältötoiveet painottuivat muun muassa klassisen filatelian alueelle ja erityisosaamisten esittelyyn, josta esimerkkinä voisi olla vesileimojen tunnistaminen.

Juha kertoi jäsenistön keräilyalueiden tietojen keräämisprojektista. Netissä on myös kaavake sitä varten. Jos ja kun tiedot julkaistaan, tullaan asianomaiselta kysymään lupa tietojen julkaisemisesta. Kerätyn tiedon tavoitteena on palvella jäsenistön keräilyharrastusta. Puheenjohtaja pyysi vielä paikallaolijoita kirjoittamaan toiveaiheista, joista haluaisi kuulla lyhyissä esityksissä. Tämä palvelee esitysten pitäjien rekrytoinnissa.

Välillä katkenneen keräilyesittelyn aloitti uudelleen Jarkko Leppänen. Moninainen lapsuuden keräily sai väistyä ja antaa tilaa filatelialle vuonna 1975. Postimerkkeily sai kiinteät muodot Raumalla 1980 – 1986 nuorisofilatelian parissa. Aluksi kohteina olivat Suomen ja Tanskan päälajit ja myöhemmin myös Norjan. Opiskeluaika aiheutti tauon filatelian keräilyssä, mutta valmistuttuaan Hervannasta sähköosastolta Jarkko aloitti aihefilatelian keräämisen, aluksi aiheena oli sähkö! Työelämä vei myös Helsinkiin, missä hän liittyi vuonna 1993 Helsingin Aihefilatelisteihin. 1. kokoelma oli nimeltään ”Sähkö muutti maailman”. Jarkko on tehnyt useita yhden kehyksen kokoelmia välipaloina. Leijonamerkkien vm 1889 ja vm 1963 sekä Rauman postihistorian kerääminen tulivat Jarkon keräilykohteiksi. Vuonna 2007 Jarkko esitti Tavastexissä 5 kehyksen kokoelman Rauman postihistoriasta ja vuonna 2009 Tamfilassa Jarkko esitti 6 kehyksen kokoelman Suomen vaakunamalli 1889.

Mielikuvitushenkilö Vihtori sai syntynsä TamCollectissa 2015, kun Jarkko esitteli ”Vihtorin kesämatka Suomessa” 1900-luvun alun postikorttien ja totuudenmukaisten muiden tapahtumien ja henkilöiden höystäessä mielikuvitusmatkaa.

Jarkko kertoi myös sähkekokoelmastaan ja sen syntyyn vaikuttaneista tekijöistä. Myös Tampere-aiheiset sähkeet Tampere-leimoin sekä mainossähkeet ovat tällä osa-alueella Jarkon aiheina. Monipuolisena keräilijänä Jarkolla on monia keräilyn aihealueita, jotka ovat hautuneet mielessä valmiin materiaalin odottaessa varastossa.

Jarkko sai raikuvat aplodit erinomaisesta esityksestään. Jarkko Leppäsen ”lyhyt keräilyesittely” oli upea ja laaja kokonaisuus omasta keräilystään, mutta se asetti turhan kovan mallin muiden tuleville esityksille. Näin korkeaa tasoa ei odoteta muilta!

Kari Salonen kertoi Postimuseolla 20.1.2016 toteutetusta keräilystä kiinnostuneiden, Systeemi.net ja Postimerkkipalvelu Vetolan asiakkaiden tapaamisesta. Kari Salonen antoi runsaat kiitokset Vesa Järvistölle, Hannu Vetolalle sekä Postimuseolle onnistuneesta illasta. Paikalla oli 21 henkilöä, jotka eivät ole olleet Tampereen Filatelistiseuran toiminnassa mukana. Heidän kesken arvottiin Zeppelin-merkki, jonka voitti uusi jäsenemme Toivo Aura. Hyvä aloitus jäsenenä!

Hannu Vetola kertoi Punaisen Ristin merkkien havaituista väärenteistä. Mika Niininen esitti muutaman hyvin eksoottisen lähetyksen maista, jota julkaisevat ”postituoreita merkkejä” keräilijäpusseissa. Sinikka Viskari esitti tuoreen Jyväskylästä lähetetyn kuoren, jossa oli eriskummallinen printattu numerosarja. Numeroita epäiltiin jonkinlaisiksi postin lähetysten tutkimusnumeroiksi?

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

13.1.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 13.1.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Seuran uusi puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Salonen luovutti hyvin koulutetun puheenjohtajan nuijan uudelle puheenjohtajalle. Toivomme vanhan nuijan ylläpitävän seuran toiminnan jatkossakin aktiivisena ja tuloksekkaana ja auttavan uutta puheenjohtajaa hänen vastuullisessa toimessaan!

Tampereen postin myyntiesimies Terhi Lamminpohja oli kutsuttu kertomaan postin muutoksesta ja sen vaikutuksesta filatelian keräämiseen. Pirkanmaalle jää yksi postin oma toimipaikka Tullintorille. Toimipisteen avajaiset ovat 8.2.2016. Tampereella vielä avoinna olevien toimipisteiden sulkemisajankohdat ovat auki ja ne tarkentuvat, kun posti löytää sopivat yhteistyökumppanit asiamiesposteiksi. Tullintorilla postin leimaus on Tampere 10. Asiamiespostien kanssa tullaan sopimaan, että filatelistit voivat leimata itse kohteensa ja että asiamiesposti pitää leimat puhtaana ja leimasintyynyt musteessa. Asiamiespostien leimat ovat oman jakoalueen leimanumerolla. Posti ei tee filateelista leimausta.

Uusien merkkien ilmestyessä järjestetään postimuseolla tapahtumapäivä. Erikoisleimojen leimauspaikat Tampereella ovat: Muumilaakso, Särkänniemi, Postimuseo ja Amurin työläismuseo.

Ensi syksyllä järjestettävä postimerkinpäivä on joko perjantaina 7.10. tai maanantaina 10.10.2016.

Kuulijat painottivat asiamiespostien kouluttamista ja informaation antamista heille, jotta leimauskäytännöt pysyisivät filatelisteille edelleen suotuisina. Kuulijat kiitivät Terhi Lamminpohjaa selkeästä esityksestä ja toivottivat suunniteltujen toimenpiteiden onnistumista!

Edellisen puheenjohtajan kaudella alkanut jäsenten omien keräilykohteiden esittelyä jatketaan. Ensimmäisenä keräilykohteistaan kertoi uusi puheenjohtaja Juha Valtonen. Hän kertoi aluksi keräilyharrastuksensa syntymisestä ja kehittymisestä nuorisopostimerkkikerholaisena sekä Tampereella että Kangasalla. Hän kiitteli nuorena saamaansa hyvää ja innostavaa ohjausta. Hänellä on ollut näyttelykokoelmia mm. Saksa ja inflaatio. Tampereen yliopiston opiskelijana Juha Valtonen teki opinnäytetyönä Tampereen Filatelistiseuran 75-vuotishistoriikin. Juha kertoi keräävänsä koko maailmaa. Toki Suomi on hänen keräilykohteenaan aina 2000-luvulle asti. Historian opettajana Suomen itsenäistymiseen liittyvät aiheet kuten jääkäriliike ovat keräilyalueita. Kuulijat kiittivät tuoretta puheenjohtajaa keräilyesittelystään.

Hallitus luovutti Ahti Paavolalle Tampereen Filatelistiseuran onnittelukortin hänen 75-vuotisjuhlansa kunniaksi.

Puheenjohtaja laittoi kiertämään listan, jossa jäsenet voivat kertoa omista keräilyalueistaan. Seuran nettisivustoa päivitetään. Samalla puheenjohtaja haluaa saada jäseniltä tietoa toivottavista esitelmäaiheista. Toinen lista kyselee jäsenistön palautetta kokousten aihepainotuksista. Tämä palaute annetaan nimettöminä. Jarkko Leppänen toivoi, että jäsenistön keräilyalueiden kysely olisi myös netissä!

Jyväskylässä 8. – 10.4.2016 järjestettävään Nordea-näyttelyyn voi ostaa liput helmikuun loppuun mennessä ennakkoon. Ennakko-ostajien kesken arvotaan arvokas filateelinen kohde.

Postimuseolle on kutsuttu 20.1.2016 kello 16.00 alkaen nettihuutokauppojen järjestäjien asiakkaita, jotka eivät ole kerhon jäseniä. Tilaisuudessa kerrotaan Tampereen Filatelistiseuran toiminnasta. Puheenjohtaja kysyi mukaan tulevia kerhon jäseniä kertomaan toiminnastamme.

Postimuseon varastolla Ylöjärvellä on talkoot 25.1.2016. Ilmoittautumislista kiersi.

Kerhon kirjasto, josta on luettelo netissä, päätettiin tarjota postimuseon kirjastolle ja säilyttää postimuseon asiantuntijoiden valinnan perusteella museon hyllyssä.

Kerhon jäseniltä pyydettiin 2000-luvulla julkaistuja kerhon toimintaa koskevia lehtiartikkeleita, jotta leikekirjan päivitys tulisi ajan tasalle.

Bengt Stenvall näytti joulupostikorttilähetyksen, jossa oli lunastusleima. Tulevaisuuden arvokohde!

Hannu Vetola kertoi keräilyn ja erityisesti filatelian markkinoista ja siihen liittyvistä ajankohtaisista asioista Suomessa. Keräily voi hyvin, mutta se muuttuu ajan saatossa. Hän esitteli myös viimeisen huutokaupan tuloksia kohdealueittain. Laadukkaat kohteet säilyttävät hintansa ja leimaamattomat kohteet ovat nousussa. Massatavaran hintataso tulee laskemaan! Seuraava huutokauppa avautuu pian. Yleisö oli kuulemastaan tyytyväinen.

Seuran kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

25.11.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 25.11.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen ja kertoi lyhyesti Olvin Postimerkkimuseon näyttelystä ja paikallisten kerhojen myyntitapahtumasta sekä Olvin miellyttävästä vastaanotosta ja huolenpidosta, joka kohdistui seuramme jäsenistöön. Puheenjohtaja ilmoitti vielä Postimuseon ystävien pikkujoulu-tilaisuudesta Hyvinkään rautatiemuseolla. Halukkaat voivat ilmoittautua Kari Saloselle. Postimuseo järjestää talkoot torstaina 26.11.2015 Ylöjärven varastolla. Vapaaehtoisia ilmoittautui runsaasti.

Lyhyenä tietoiskuna Hannu Elo jatkoi 1800-luvun Tampere-leimojen esittelyä. Hän oli aikaisemmin esitellyt 2-renkaiset Tampere-leimat. Kyrillinen Tampere-leima oli käytössä 1812 – 1862. Hannu Elo näytti myös Tampere-laatikkoleiman, jossa on päiväys muodossa 19. maj 1856. Pieni 1-renkainen Tampere-leima oli käytössä 1863-1972. Hennompirakenteinen rengasleima otettiin käyttöön 1873 ja se oli käytössä vuoteen 1876, jolloin 2-renkainen leima tuli käyttöön. Hannu Elo näytti myös Epilän postipysäkkileiman Epilä pp. ja Epilän asemaleiman. Lisäksi Hannu Elo näytti Messukylän maalaiskirjeenkantonumeroleiman 193.

Raimo Uusinoka kertoi Turkin sodan 1877- 1878 aikaisista postilähetyksistä. Suomalaisia osallistui Venäjän armeijan mukana tähän sotaan. Hän kertoi olevansa kiinnostunut kaikesta tähän liittyvästä postista.

Illan vieraana Postimuseon vt. johtaja Taina Rantala kertoi museon näyttelyistä. Museossa avautuu 26.11. taiteilija Riitta Ikosen näyttely, joka muodostuu noin 200 eksoottisesta postikortista. Näyttely on avoinna helmikuun loppuun asti. Vuoden 2016 päänäyttelynä on 18.3. 2016 avattava ”Salaista jääkäripostia”-näyttely. Näyttely on avoinna noin vuoden ajan. 25.2.2016 julkaisee Tuomas Hoppu aiheesta kirjan, joka perustuu autenttisiin kirjeisiin ja päiväkirjoihin. Postimuseossa on ensi vuonna myös muutama pienempi näyttely. Timo Kokkilan Pahkasika täyttää 40 vuotta. Toinen pienempi näyttely on ”Joulun postimerkit”.

Lopuksi Taina Rantala kiitti Tampereen Filatelistiseuran jäseniä positiivisesta suhtautumisesta postimuseon toimintaan ja annetusta avusta museolle.

Kokous päättyi arvontaan ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

11.11.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 11.11.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Hän kertasi jo aiemmin mainitun Toijalan Postimerkkeilijöiden 50-vuotisjuhlan vuoksi järjestetyn näyttelyn 14.11.2015. Iisalmen matkalle ilmoittautuneet sopivat kaikki matkaan. Matkalle lähtö on perjantaina 20.11.2015 kello 12.00 Vanhalta kirkolta. Postimerkkimuseon tiloissa järjestetään myös myyntitapahtuma ja bussi lähtee takaisin Tampereelle huutokaupan jälkeen.

Postimuseo toivoo talkooväkeä! Maanantaina 16.11.2015 noin kello 12.00 Klaus Juvas tuo Filatelistiliiton tavaroita säilytettäväksi Postimuseon varastoon. Ilmoittautuneet Hannu Elo, Pentti Hyvönen, Kimmo Kalliomäki, Keijo Kivimäki ja Esko Tirkkonen hoitavat keskenään kuljetuksen Ylöjärvelle. Torstaina 26.11.2015 Soile Siltala järjestää jälleen leimasimien järjestelyä Ylöjärven varastolla. Tähän tapahtumaan talkoolista kiersi.

Puheenjohtaja kertoi myös Postimuseon ystävien retkestä Hyvinkäälle sekä Tampereen taidemuseon ystävien retkestä 15. – 18.4.2016 Pietariin. Molempiin voivat Tampereen Filatelistiseuran jäsenet myös ilmoittautua.

Postimerkit ovat johtaneet murhiin! Kari Salonen esitti lehtileikkeen vuodelta 1972, jossa kerrottiin Jugoslavian suurlähettilään Vladimir Rolovicin murhasta Tukholmassa. Juha Valtonen kertoi tapahtuman taustan. Jugoslaviassa oli syntynyt jo sodan aikana natsimielinen järjestö, joka muisti taistelujärjestönsä perustamista julkaistuin merkein. Jugoslavian siirtyessä kommunismiin maanalainen järjestö Ustashi julkaisi ulkomailta käsin Kroatian itsenäisyyttä tukevia postimerkkejä. Titon salainen poliisi murhautti joitakin järjestön jäseniä Euroopassa ja Ustashi vastasi samalla mitalla murhaamalla mm. aikaisemmin salaisessa poliisissa toimineen suurlähettilään. Merkkien myynnillä oli tarkoitus saada rahaa Kroatian irtautumiseen Jugoslaviasta. Monet näistä merkeistä ovat väärenteitä.

Lauri Poropudas kertoi seuramme jäsenille aiheesta ”Filatelian historiaa”. 1870-luvulla virkaiältään vanhimmat postitoimipaikkojen hoitajat alkoivat kerätä postimerkkejä, joista vanhimmat oli julkaistu jo 1940-luvuilla. Keräilystä arveltiin jopa aluksi, että oliko keräily laillista ja syntyneitä postimerkkikerhoja pidettiin jonkinlaisina salaseuroina!

Kerättäviä postimerkkejä oli julkaistu koko maailmassa 1840- luvulla 2 kappaletta, 1850- luvulla 61 kpl, 1860- luvulla 485 kpl, 1900- luvulla 3443 kappaletta, 1930- luvulla 19349 kappaletta, 1950- luvulla 36587 kappaletta ja julkaisutahti kiihtyi. Postimerkkien keräily aluksi tapahtui merkkejä vaihtamalla. Esimerkiksi Lontoon erääseen puistoon kerääntyivät harrastajat jo 1860-luvun alussa vaihtamaan merkkejä. Postimerkeistä alettiin tehdä luetteloita ja kirjoja. Myös väärenteiden valmistus yleistyi. Vuonna 1861 julkaistiin ensimmäinen kansio ja ensimmäinen postimerkkilehti julkaistiin vuonna 1862 Liverpoolissa. Vuonna 1865 perustettiin Englannissa ensimmäinen postimerkkikerho. 1860- luvulla syntyi ”postimerkkimania”. Ensimmäinen varsinainen postimerkkinäyttely pidettiin Wienissä vuonna 1881. Näyttelyssä on runsaasti väärenteitä.

Lauri Poropudas kertoi seikkaperäisesti eri postimerkkinäyttelyistä. Vuonna 1903 järjestettiin Tukholmassa ensimmäinen pohjoismainen postimerkkinäyttely. Tässä näyttelyssä oli hyvin runsaasti erilaisia näyttelyluokkia, mutta mitaleja oli vain hyvin rajattu määrä. Tukholmassa vuonna 1926 esiteltiin ruotsalainen Suomi-kokoelma. Ensimmäinen suomalaisten järjestämä postimerkkinäyttely oli Helsingissä vuonna 1928. Kansainvälinen Filatelistiliitto oli perustettu vuonna 1926. Sota-aikana vuonna 1943 järjestettiin ”postimerkkien keräilijöiden” 50-vuotisnäyttely Helsingissä Stockmannin tiloissa. Osa kokoelmista oli yksityiskodeissa pommituspelon takia. Tuomarit kävivät katsomassa kansioita siellä! Näyttelyssä saattoi olla kymmeniä kansioita, vaikka varsinaisessa näyttelytilassa oli vain muutama näyte kansioista. Näissä vanhoissa näyttelytapahtumissa saattoi kokoelma sisältää kirjallisuutta, tutkielmia suuren kansiomäärän lisäksi. Vuonna 1956 näyttelyssä oli yli 1200 kehystä. Vasta 1980-luvulla kehysmäärää rajoitettiin ja vuoden 1988 näyttelyssä tutkielmat olivat kiellettyjä. Nämä monipuoliset tutkielmat ovat olleet tärkeitä historian kannalta. Vuoden 1956 Suomen ensimmäinen kansallinen näyttely on jäänyt historiaan hienon näyttelyluettelon vuoksi. Nämä alkuajan filatelia oli erityisesti postimerkkien keräilyä erikoisuuksineen, jotka piti olla kokoelmassa, jos halusi mitalisijoille.

Vuonna 1963 mukaan tuli ensi kertaa aihefilatelian näyttelyluokka. Aiemmin aihekokoelmat eivät kuuluneet varsinaiseen filateliaan. Kokoelmien pistelaskujärjestelmä otettiin käyttöön Baselissa vuonna 1949 ja Suomessa vasta 1980-luvulla. Filatelia on kehittynyt vuosikymmenien saatossa yksittäisten postimerkkien keräilystä aihekokoelmien suuntaan, kumpaakaan unohtamatta. Filatelia on monipuolistunut.

Lauri Poropudas esitteli jäsentyneesti filatelian historiaa, esitys oli meille keräilijöille mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Esitelmänpitäjä sai kuulijoilta kiitolliset aplodit, minkä jälkeen keskustelu jatkui aiheesta.

Arpajaiset ja huutokauppa päättivät kokouksen.

Keijo Kivimäki

28.10.2015

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 28.10.2015 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Kari Salonen avasi kokouksen. Sääntömääräisen vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tero Sisto. Kari Salonen ilmoitti kokoukselle, että hän jättää puheenjohtajuuden tämän kauden jälkeen oltuaan puheenjohtajana 16 vuotta. Kokous valitsi vuoden 2016 alusta alkaen uudeksi puheenjohtajaksi Juha Valtosen. Valtonen on antanut suostumuksensa. Yhdistyksen muut hallituksen jäsenet valittiin jatkamaan hallituksessa. Kokous hyväksyi laaditun budjetin ja jäsenmaksu pidetään ennallaan. Sääntömääräisen kokouksen jälkeen Kari Salonen jatkoi kuukausikokousta.

Kari Salonen pyysi Tuomas Lehtiniemen noutamaan Suomen Filatelistiliiton myöntämän Pro Philatelia -mitalin. Lehtiniemi oli ollut 26.9.2015 estynyt saapumasta tilaisuuteen, jolloin mitalien saajat julkistettiin ja ne jaettiin. Aktiivinen ja pitkäaikainen seuran jäsen sai ansaitut aplodit.

Hannu Elo esitteli 2-renkaisia Tampere-leimoja. Pienempi leima otettiin käyttöön vuonna 1876 ja suurempi 1880 alussa. Suurempaa leimaa käytettiin pitkän ajan ilman pp- ja kk-leimauksia. Myös käsin pp- ja kk-leimat täydennettynä esiintyy runsaasti. 1892 alkaen on käytetty myös uutta pientä leimaa ja sitä on käytetty myös sinisellä värillä leimattuna. Vuodesta 1893 alkaen leiman väri on musta. Suuremman leiman käyttö loppui 24.12.1893. Tällöin venäläisleimojen käyttö alkoi. Kuulijat kiittivät tietoiskun tekijää Hannu Eloa eloisasta tietoiskusta.

Keijo Kivimäki