11.11.2015

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Hän kertasi jo aiemmin mainitun Toijalan Postimerkkeilijöiden 50-vuotisjuhlan vuoksi järjestetyn näyttelyn 14.11.2015. Iisalmen matkalle ilmoittautuneet sopivat kaikki matkaan. Matkalle lähtö on perjantaina 20.11.2015 kello 12.00 Vanhalta kirkolta. Postimerkkimuseon tiloissa järjestetään myös myyntitapahtuma ja bussi lähtee takaisin Tampereelle huutokaupan jälkeen.

Postimuseo toivoo talkooväkeä! Maanantaina 16.11.2015 noin kello 12.00 Klaus Juvas tuo Filatelistiliiton tavaroita säilytettäväksi Postimuseon varastoon. Ilmoittautuneet Hannu Elo, Pentti Hyvönen, Kimmo Kalliomäki, Keijo Kivimäki ja Esko Tirkkonen hoitavat keskenään kuljetuksen Ylöjärvelle. Torstaina 26.11.2015 Soile Siltala järjestää jälleen leimasimien järjestelyä Ylöjärven varastolla. Tähän tapahtumaan talkoolista kiersi.

Puheenjohtaja kertoi myös Postimuseon ystävien retkestä Hyvinkäälle sekä Tampereen taidemuseon ystävien retkestä 15. – 18.4.2016 Pietariin. Molempiin voivat Tampereen Filatelistiseuran jäsenet myös ilmoittautua.

Postimerkit ovat johtaneet murhiin! Kari Salonen esitti lehtileikkeen vuodelta 1972, jossa kerrottiin Jugoslavian suurlähettilään Vladimir Rolovicin murhasta Tukholmassa. Juha Valtonen kertoi tapahtuman taustan. Jugoslaviassa oli syntynyt jo sodan aikana natsimielinen järjestö, joka muisti taistelujärjestönsä perustamista julkaistuin merkein. Jugoslavian siirtyessä kommunismiin maanalainen järjestö Ustashi julkaisi ulkomailta käsin Kroatian itsenäisyyttä tukevia postimerkkejä. Titon salainen poliisi murhautti joitakin järjestön jäseniä Euroopassa ja Ustashi vastasi samalla mitalla murhaamalla mm. aikaisemmin salaisessa poliisissa toimineen suurlähettilään. Merkkien myynnillä oli tarkoitus saada rahaa Kroatian irtautumiseen Jugoslaviasta. Monet näistä merkeistä ovat väärenteitä.

Lauri Poropudas kertoi seuramme jäsenille aiheesta ”Filatelian historiaa”. 1870-luvulla virkaiältään vanhimmat postitoimipaikkojen hoitajat alkoivat kerätä postimerkkejä, joista vanhimmat oli julkaistu jo 1940-luvuilla. Keräilystä arveltiin jopa aluksi, että oliko keräily laillista ja syntyneitä postimerkkikerhoja pidettiin jonkinlaisina salaseuroina!

Kerättäviä postimerkkejä oli julkaistu koko maailmassa 1840- luvulla 2 kappaletta, 1850- luvulla 61 kpl, 1860- luvulla 485 kpl, 1900- luvulla 3443 kappaletta, 1930- luvulla 19349 kappaletta, 1950- luvulla 36587 kappaletta ja julkaisutahti kiihtyi. Postimerkkien keräily aluksi tapahtui merkkejä vaihtamalla. Esimerkiksi Lontoon erääseen puistoon kerääntyivät harrastajat jo 1860-luvun alussa vaihtamaan merkkejä. Postimerkeistä alettiin tehdä luetteloita ja kirjoja. Myös väärenteiden valmistus yleistyi. Vuonna 1861 julkaistiin ensimmäinen kansio ja ensimmäinen postimerkkilehti julkaistiin vuonna 1862 Liverpoolissa. Vuonna 1865 perustettiin Englannissa ensimmäinen postimerkkikerho. 1860- luvulla syntyi ”postimerkkimania”. Ensimmäinen varsinainen postimerkkinäyttely pidettiin Wienissä vuonna 1881. Näyttelyssä on runsaasti väärenteitä.

Lauri Poropudas kertoi seikkaperäisesti eri postimerkkinäyttelyistä. Vuonna 1903 järjestettiin Tukholmassa ensimmäinen pohjoismainen postimerkkinäyttely. Tässä näyttelyssä oli hyvin runsaasti erilaisia näyttelyluokkia, mutta mitaleja oli vain hyvin rajattu määrä. Tukholmassa vuonna 1926 esiteltiin ruotsalainen Suomi-kokoelma. Ensimmäinen suomalaisten järjestämä postimerkkinäyttely oli Helsingissä vuonna 1928. Kansainvälinen Filatelistiliitto oli perustettu vuonna 1926. Sota-aikana vuonna 1943 järjestettiin ”postimerkkien keräilijöiden” 50-vuotisnäyttely Helsingissä Stockmannin tiloissa. Osa kokoelmista oli yksityiskodeissa pommituspelon takia. Tuomarit kävivät katsomassa kansioita siellä! Näyttelyssä saattoi olla kymmeniä kansioita, vaikka varsinaisessa näyttelytilassa oli vain muutama näyte kansioista. Näissä vanhoissa näyttelytapahtumissa saattoi kokoelma sisältää kirjallisuutta, tutkielmia suuren kansiomäärän lisäksi. Vuonna 1956 näyttelyssä oli yli 1200 kehystä. Vasta 1980-luvulla kehysmäärää rajoitettiin ja vuoden 1988 näyttelyssä tutkielmat olivat kiellettyjä. Nämä monipuoliset tutkielmat ovat olleet tärkeitä historian kannalta. Vuoden 1956 Suomen ensimmäinen kansallinen näyttely on jäänyt historiaan hienon näyttelyluettelon vuoksi. Nämä alkuajan filatelia oli erityisesti postimerkkien keräilyä erikoisuuksineen, jotka piti olla kokoelmassa, jos halusi mitalisijoille.

Vuonna 1963 mukaan tuli ensi kertaa aihefilatelian näyttelyluokka. Aiemmin aihekokoelmat eivät kuuluneet varsinaiseen filateliaan. Kokoelmien pistelaskujärjestelmä otettiin käyttöön Baselissa vuonna 1949 ja Suomessa vasta 1980-luvulla. Filatelia on kehittynyt vuosikymmenien saatossa yksittäisten postimerkkien keräilystä aihekokoelmien suuntaan, kumpaakaan unohtamatta. Filatelia on monipuolistunut.

Lauri Poropudas esitteli jäsentyneesti filatelian historiaa, esitys oli meille keräilijöille mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Esitelmänpitäjä sai kuulijoilta kiitolliset aplodit, minkä jälkeen keskustelu jatkui aiheesta.

Arpajaiset ja huutokauppa päättivät kokouksen.

Keijo Kivimäki