9.3.2016
Juha Valtosen avasi kokouksen. Hän onnitteli Pentti Myllylää hänen vuosipäivänsä johdosta seuran perinteisellä onnittelukortilla. Bengt Stenvall esitteli 60 vuotta kestänyttä keräilyään. Bengt löysi työelämän kautta filatelian, kun hän esitteli ulkolaiselle vieraalleen tamperelaisen filatelistin. Filatelistiseurassa olivat siihen aikaan Lakanen, Uno Jansson ja Pekka Höök. Bengt kerää Norjaa, Tanskaa, Ranskaa ja Italiaa. Kokoelmat ovat lähes täydelliset ja merkit hyväleimaisia. Hän on kerännyt myös jälkikasvulleen 5 täydellistä Suomi-kokoelmaa. Kohteet Bengt on ostanut keräilytapahtumista ja huutokaupoista sekä hankkinut ulkolaisten vaihtoystävien kautta. Kuulijat antoivat esitykselle aplodit.
Juha Valtonen kertasi tulevien keräilytapahtumien ja huutokauppojen tietoja ja muistutti omasta myyntitapahtumasta 16.4.2016 TYK:n tiloissa. Juha laittoi talkooväen ilmoittautumislistat kiertämään. Myös Turun vierailua 24.4.2016 varten osallistujalista kiersi. Juha korosti, että hyvälle matkalle kannattaa lähteä.
Turkulainen vieraamme Tatu Untinen informoi tulevasta Hellman-huutokaupoista 1.-2.4.2016. Hän oli aikaisemmin pitänyt esitelmän Postimuseon vieraana Suomen Filatelistipalvelun synnystä Turussa.
Ari Virtanen esitteli italialaisen yrityspostimerkin, josta kännykkäsovellutuksella saa yhteyden mainokseen. Lähetys kulkee yrityksen omaa kuljetustietä vastaanottajalle.
Illan esitelmän piti Pekka Karhumäki. Hän keskittyi Karhumäen veljesten ja erityisesti isänsä Niilo Karhumäen elämään 1900-luvun alun Suomessa sekä lento- ja kuvaustoiminnan kehittämiseen 1920 – 1930 luvuilla. Karhumäet asuivat Multialla kaukana muusta asutuksesta, mikä tarkoitti vuosisadan alussa elämistä luontaistaloudessa. Lapsia korpitalossa oli 6, joista 4 oli poikia. Pojista 3 lähti lentohommiin ja yksi jäi pitämään tilaa. Tilan mylly oli tehnyt 5-vuotiaaseen Niiloon syvän vaikutuksen. Monien asioiden osaaminen kehittyi, kun Niilo nuoresta iästään huolimatta oli isänsä apulainen tilan monissa erilaisissa töissä. Kaikki pyrittiin tekemään itse. 10-vuotiaana Niilo teki itselleen kameran.
Niilo lähetettiin keskikouluun Saarijärvelle, mistä isä osti tilan asunnoksi Niilolle. Koulun pihamaalla Niilo oppi pitämään puoliaan. Koulussa, vaikka venäjän kielen opetusta vastustettiin, Niilo oppi venäjän kielen tarmokkaan opettajan ansiosta.
Vuonna 1914 marssi 100.000 venäläistä sotilasta Suomeen, kun 1.maailmansota alkoi. Saarijärvellekin tuli 100 sotilasta. Saarijärven koululaiset perustivat kaksi 10 pojan kokoista sissiryhmää seuraamaan venäläisten sotilaiden toimia. Niilo nimitettiin toisen joukon johtoon. Vapaussota tuli Saarijärvelle tammikuussa 1918 ja Niilo lähti 15-vuotiaana vapaussotaan. Hän kuului ”lentävään joukkueeseen”, joka kuljetti hevosin muun muassa viljaa rintamalle.
Niilon isä halusi pojastaan papin ja siksi Niilo pyrki Jyväskylään lukioon. Niilon isä osti jopa Jyväskylän Keljosta maatilan, jotta asunto olisi lähellä, mutta Niilo ei päässyt vaadittavasta tentistä läpi ja lukio jäi. Armeija kutsui 16-vuotiaan Niilon Tampereella pidettävään paraatiin, olihan sota ohi. Niilo näki Tampereella ensi kerran lentokoneen, kun kaksi lentokonetta lensi Tampereen yli. Lentämisen ihme tarttui nuorukaiseen!
Niilo haki ilmavoimien kurssille Santahaminaan, mihin pääsikin, mutta tähystysjoukkoihin. Kun Niilo ei päässyt aliupseerikouluun, hän toimi kirjastonhoitajana ja uppoutui kirjastossa ilmailukirjallisuuteen. Armeijan jälkeen Niilo nimitettiin Jyväskylän aluepäälliköksi.
Kun ilmavoimat kutsuivat koulutettavaksi nuorukaisista lentäjiä, Niilo laittoi hakemuksensa sisään ja hän pääsi 20 miehen joukossa koulutukseen. Hän rikkoi Viipurin lahdella lentokoneen, jonka oli ottanut luvatta käyttöön. Niilo sai putkatuomion, minkä jälkeen hän ilmoittautui everstiluutnantille, joka lupasi, että Niilosta tulee lentäjä. Niilo ei kuitenkaan allekirjoittanut koulutussopimusta ja hän lähti maatilalle Keljoon. Pekka Karhumäki esitteli monipuolisesti Karhumäen veljeksistä kirjoitettuja kirjoja, kuten Rauni Valtosen kirjoittama ”Karhumäet Keljossa”.
Keljosta käsin Niilo tilasi Saksasta lentokoneiden piirustuksia ja kirjoja. Niiden avulla hän piirsi lentokoneensa ja rakensi ensimmäisen yksipaikkaisen koneensa. Koneessa oli moottorina 3 hevosvoimainen veneen perämoottori ja potkurin Niilo oli vuollut itse puusta. Runko oli puurimoista ja kehikko ja siivet olivat peitetty lakanakankaalla. Kone ei noussut ilmaan, mutta meni ”kentällä” lujaa! Tähän pakettiin Niilo osti seuraavaksi 10 hevosvoimaisen Harley Davidson-moottorin. Tällä koneella Karhu 1 Niilo nousi ensi kerran ilmaan, vaikka kone oli tehoton.
Seuraava Karhu 2 oli 2-paikkainen ja sen moottorina oli käytetty lentokoneen moottori ja se ostettiin Saksasta. Tämä lentokone tuhoutui linja-autokolarissa. Seuraavalla Niilon rakentamalla lentokoneella Karhu 3 otettiin ensimmäiset ilmavalokuvat vuonna 1929. Kamera oli lainattu valokuvausliikkeestä. Ilmasta kuvattujen postikorttien tuottaminen vaati lentokoneen, lentäjän, kameran sekä kuvien kehittämistaidot. Veljekset rakensivat seuraavana vesitasolentokoneen, nimeltään Tiira, jolla voitiin paremmin lennättää halukkaita. Tampereen tehtaiden kuvat on kuvattu Tiira-koneesta vuonna 1930.
Maakuntiin oli ostettu lentokoneita, mutta niiden huoltaminen oli paikoin ongelmallista. Karhumäet ostivat huonokuntoisia koneita, kunnostivat ne. Myös ihmisten lennättämisellä ja valokuvauksella veljekset ansaitsivat hyvin. Siirtolentojen yhteydessä kuvattiin kirkonkyliä, kaupunkeja, julkisia rakennuksia, kartanoita ja muita nähtävyyksiä. Monet kuvat esimerkiksi luovutetulta alueelta ovat arvokkaita harvinaisuuksia. Postikorttien lisäksi kuvia myytiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Museovirasto on todennut kuvilla olevan suuri kulttuurihistoriallinen merkitys. Nykyään kuvat ovat digitalisoitu. Karhumäet ovat ottaneet kymmeniä tuhansia ilmakuvia!
Niilo tapasi lentämisestä kiinnostuneen naisen, joka suoritti toisena naisena Suomessa lentolupakirjan. Helvi Marttila ja Niilo Karhumäki avioituivat ja Pekka Karhumäki on yksi heidän lapsistaan.
Helsinki-Petsamo lentokilpailun voitto toi Niilolle mainetta Harmon-patsaan ja rahan lisäksi. Koko Suomi oppi tuntemaan Karhumäet ja heidän lentokuvansa, korttinsa ja lentokoulunsa olivat hyvin tunnetut. Lehdistö kirjoitti heistä runsaasti.
Vuonna 1938 ilmavoimat ehdotti yhteistyötä lentokoneiden huollossa ja kunnostamisessa. Oman huolto ja korjauskapasiteetin nostaminen 10-kertaiseksi ei olisi onnistunut Keljossa. Kuorevedellä yhteistyö alkoi yksityisellä rahalla.
Lopuksi Pekka Karhumäki kertoi Kar-Air Oy:n toiminnasta. Convair Metropolitan-kone laskeutui ensimmäisenä tilauslentokoneena Malagaan 20.10.1959. Siitä alkoi Malagan kehittyminen turistikeitaaksi! Malagalaiset muistavat ja muistelevat tätä mielellään.
Pekka Karhumäki kertoi hienon, mutta karhumaisen tarinan, joka tempaisi kuulijat mukaansa. Saimme kuulla ja kokea suomalaisen sankaritarinan henkilöiden ja yrityksen taistelusta hyvin muuttuvassa yhteiskunnassa ja tapahtumien pyörteessä. Sadassa vuodessa kehitys on ollut huima. Kiitos siitä kuuluu muutoksen tekijöille! Yleisö kiitti Pekka Karhumäkeä hyvin mieleenpainuvasta esityksestä! Runsaassa keskustelussa kysyttiin erilaisten korttien määrää? Kortit on numeroitu, mutta on samoja numeroita eri sarjoissa. Samojen negatiivien myöhemmät valotukset ovat myös usein saaneet uuden numeron.
Filatelistiseuran kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.
Keijo Kivimäki