Historiaa

Seuran historiaa

Hyvän käsityksen seuramme menneistä vuosikymmenistä saat lukemalla alla olevan artikkelin joka on julkaistu aikaisemmin TAMPERE 94 nuorison postimerkkinäyttelyn näyttelyluettelossa. Artikkelin on kirjoittanut Juha Valtonen.

TAMPEREEN FILATELISTISEURA 75 VUOTTA (siis vuonna 1994)Tampereen Filatelistiseuran alkujuuret ovat Tampereella vuonna 1916 tai 1917 toimintansa aloittaneessa nuorten postimerkkikerhossa. Eitel Fjäderin eli Voitilan aloittama toiminta tiivistyi vähitellen vuosikymmenen lopulla niin, että nykyinen seura laskee perustamisajankohdakseen vasta vuoden 1919. Yhdistys laajensi vuoden 1920 alussa toimintansa käsittämään useita tamperelaisia kouluja. Samalla järjestettiin perustava kokous, jossa Tampereen postimerkkienkeräilijäin kerho sai ensimmäisen virallistetun muotonsa. Kerhon toiminta oli innokasta ja niinpä sen piirissä syntyi ajatus kaikkia suoma1aisia filatelisteja yhdistävästä seurasta. Ajatus toteutettiin jo vuoden 1920 marraskuussa, kun perustettiin Suomen Postimerkkeilijäin Yhdistys. Edellinen kerho lakkautti toimintansa ja sen hallitus siirtyi lähes kokonaisuudessaan uuden yhdistyksen johtokunnaksi.

Suomen Postimerkkeilijäin Yhdistyksen toiminta vuosina 1920-1922 oli hyvin menestyksekästä. Varsinkin tamperelaisten koulupoikien joukossa oli liittymisinnostus valtava, mutta runsaasti saatiin myös varttuneita jäseniä. Jäsenmäärä kasvoi yli kolmensadanviidenkymmenen. Kerhokokoukset olivat vilkkaita. Niissä kiersi valintavihkoja, keskusteltiin erilaisista kysymyksistä, esiteltiin löydöksiä ja pidettiin filateelisia esitelmiä. Kerho julkaisi siihen asti laajimman postimerkkeilijöiden osoitekirjan sekä kirjan muotoon painetun ensimmäisen kiertokirjeensä. Myöhemmin ulkopaikkakuntalaisia lähestyttiin vaatimattomammin tiedotuskirjein, joissa muun muassa ilmoitettiin vuotuisten arpajaisten voittajista. Alkukauden ahkerina toimijoina olivat Fjäder, Fagerholm, Hakala ja Ponsio. Suomen Postimerkkeilijäin Yhdistyksen ripeä edistyminen pantiin merkille myös Suomen Postimerkkilehdessä.

Romahdus toiminnassa tapahtui vuonna 1923. Seuran jäsenmäärä putosi kolmannekseen edellisvuoden luvuista. Tämä johtui siitä, että yleisen postimerkkeilyinnostuksen vallassa kaikkialle Suomeen alettiin perustaa omia postimerkkeily-yhdistyksiä. Vuoden 1923 jälkeen taantuminen jatkui hitaana kokousten määrän vähetessä samaa rataa jäsenkannan myötä. Vuosikokouksissa valittiin samat toimihenkilöt kerta kerran jälkeen. Suomen Postimerkkeilijäin Yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana 1922-1937 toimi kauppias Ilmari Ponsio. Samoina vuosina toimi rahastonhoitajana O.Ekström ja sihteerinä vuosina 1923-1939 Erik Lehtioksa. Suurimman ansion seuran toiminnan jatkumisesta saa kuitenkin laskea Eitel Fjäderin varaan.

Seuran toiminta sai uutta puhtia vuonna 1939, kun sen puheenjohtajaksi ryhtyi Kustaa Lakanen. Aiemmasta valtakunnallisesta yhdistyksestä tehtiin tamperelainen paikallisseura. Nimenmuutos Tampereen Filatelistiseuraksi tehtiin jo vuonna 1939, mutta sota-aikana rekisteröinti uudelle nimelle saatiin vahvistettua lopullisesti vasta 1944. Tampereen Filatelistiseura alkoi toimia vilkkaasti jo sota-aikana. Vuonna 1945 järjestetty 25-vuotisjuhlakokous oli poikkeuksellisen juhlallinen ja mieliin painuva tapahtuma. Vuosikymmenen lopulla järjestettiin myös ensimmäiset postimerkkinäyttelyt. Ensin harjoiteltiin vuosikokouksen yhteydessä järjestetyllä seuran sisäisellä Välähdyksiä postimerkkikokoelmastani-näyttelyllä, mutta vuonna 1949 oli vuorossa yleisölle avoin tapahtuma. Tampere oli siksi vuodeksi saanut postimerkin päivän juhlallisuudet kaupunkiinsa ja tämän päivän vieton yhteydessä oli postimerkkinäyttely sekä eri paikkakuntien filatelistien yhteisillalliset.

Viisikymmenlukua leimasivat aktiivisuus ja onnistuneet postimerkkinäyttelyt. Vuonna 1954 järjestettiin ’Koululaiskeräilijästä tieteellisesti tutkivaksi filatelistiksi’ -näyttely, joka samalla juhlisti Kustaa Lakasen nelikymmenvuotista keräilijän taivalta. Suomen siihen astisista toiseksi suurimmaksi kohosi vuoden 1959 Tampex-näyttely.

Yhdistyksen historian mieliinpainuvin persoona oli hyönteistutkija ja filatelisti Thorwald Grönblom, jonka huumorin kukka ehti kukkia sotia edeltäneiltä ajoilta aina 1970-luvulle saakka. Huutokauppatoiminta alkoi menestyä meklari Uno Janssonin ponnistelujen myötä. Yhteistoiminta toisten kerhojen kanssa virisi ja alkoi kantaa pysyvämpiä hedelmiä. Traditioksi muodostuneet turkulaisvierailut saivat alkunsa vuonna 1958. Nämä Tampereen ja Turun kerhojen väliset vierailut ja vastavierailut olivat aktiivisia vuosikymmenen vaihteessa. Kuusikymmenluku oli taukoa, mutta vuodesta 1972 alkaen ovat yhteistapaamiset olleet vuosittaisia.

Seuran toiminnan tasaisinta ja vakainta aikaa ovat olleet 60- ja 70-luvut. Tampereen Filatelistiseuran puheenjohtajana toimi vuodesta 1963 lähtien Eino Arohonka. 60-luku oli suurten keräilijöiden aikaa yhdistyksen elämässä. Postimerkkikauppaa harjoittanut Jaakko Kemppainen jäi seuralaisten mieliin ennen kaikkea suurena asiantuntijana ja postimerkkien hovihankkijana. Kauppaneuvos Ruuskanen ja apteekkari Hannelius olivat alan suurharrastajia. Myös kunniapuheenjohtaja Lakasen kokoelmat olivat huomattavat. Edelleen seuran jäseniksi kuuluivat sellaiset kuuluisuudet kuin E.A. Hellman ja Rolf Gummesson.

Tampereen Filatelistiseuran jäsenmäärä pysyi tasaisena läpi näiden vuosikymmenien. Sen sijaan osanottoaktiivisuus kohosi hitaasti ja vain vähän heilahdellen. Kun 60-luvun alussa oli tavanomaisessa kerhokokouksessa hieman yli kaksikymmentä jäsentä mukana, oli seuralaisia koolla 70-luvun lopun keskivertokokouksessa kolmekymmentäviisi.

Suuri muutos seuran toiminnassa mainittuna ajanjaksona oli huutokauppojen merkityksen kasvu. Huutokaupan lisäksi illan ohjelmassa oli usein esitelmä sekä erilaisia keskustelukysymyksiä ja havaintoja. Näyttelyitä järjestettiin vuosina 1970 ja 1979. Vuoden 1970 näyttely oli yksi suurimpia Suomessa koskaan järjestettyjä postimerkkinäyttelyitä. Sangen hyvätasoisena ja laajana se takasi mukavan alun vuosikymmenelle. Vuosikymmenen lopun näyttely oli myös hyvätasoinen, mutta normaalin laajuinen kansallinen näyttely. Nuorisotoiminnan käynnistyminen tapahtui 70-luvun lopulla Porin kerhosta saatujen kokemusten perusteella.

Tampereen Filatelistiseuran toiminnassa lopullista vedenjakajaa merkitsi 80-1uku. Vuosikymmenen alku oli jo reipasta nousua ylöspäin. Jäsenmäärä kasvoi 25 hengellä ja osanottoaktiivisuudessa kokouksiin oli havaittavissa pientä nousua. Suurimpana muutoksena oli kuitenkin havaittavissa huutokauppojen myynnin uusi huikea kasvu, joka ei kuitenkaan kyennyt tavoittamaan 60-luvun lopun mittasuhteita. Vuosi 1981 oli kokonaismyynniltään ennätyksellisin. Tämän jälkeen alkoi hiljaisempi paluukausi. Nuoriso-osasto toimi aktiivisesti. Sen piirissä keskityttiin kokoelmanrakennukseen. Lisäksi osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin, joista suurin oli vuoden 1985 Festa-nuorisomessut.

Uusi kasvun aalto käynnistyi vuosikymmenen puolivälin jälkeen, jolloin Aimo Viitasesta oli tullut puheenjohtaja. Räjähdysmäinen jäsenmäärän kasvu tapahtui yhdessä vuodessa, kun seuran aktiivinen hallitus, taustanaan innostajana Finlandia 88-maailmannäyttely, sai Tampereen Filatelistiseuralle kahdeksankymmentä uutta jäsentä. Merkittävämmin tämä näkyi seuran kokouksissa, jossa istui nyt 50-60 jäsentä kerralla, kun vuosikymmenen puoliväliin saakka oli heitä ollut tavallisesti 35-40. Suuri uusien kasvojen kirjo teki tapaamisilloista yhä selkeämmin joukkokokouksia, joissa ei enää voitu tuntea jokaista osallistujaa henkilökohtaisesti. Uusille jäsenille tarjottiin myös uudenlaista ohjelmaa. Pitkiä esitelmiä voitiin pitää entistä harvemmin. Sen sijaan vierailumatkoja eri näyttelyihin alettiin tehdä runsaasti. Myös ryhmämatkoja ulkomaisiin postimerkkinäyttelyihin ryhdyttiin järjestämään.

Seuran omia postimerkkinäyttelyitä on ollut tiheämmin kuin koskaan. Vuoden 1984 näyttelyn jälkeen seurasi uusia vuosina 1987, 1989, 1992 ja viimeisimpänä 1994. Lisäksi vuosittain on ollut useita myynti- ja propagandatilaisuuksia, jotka yleensä on pidetty pääpostin tiloissa yhteistyössä nuorison kanssa. Lisäksi on järjestetty omia koulutustilaisuuksia ja osallistuttu Suomen Filatelistiliiton järjestämiin vastaaviin ti1aisuuksiin. Tampereen Filatelistiseuran nuorisotoiminta on kohonnut suomalaisittain kärkitasolle. Varsinkin nuoria näyttelyfilatelisteja on tullut runsaasti. Tampereen seuralaiset ovat myös aktiivisesti osallistuneet 70-luvusta lähtien hallitusvastuuseen filatelistiliitossa, usein jopa kahden miehen voimin. Postimerkkinäyttelyihin seniorit ovat kokoelmillaan osallistuneet tasaisen mukavasti. Tarpeen tullen on jäsenten kaapeista löytynyt huomattaviakin määriä näyttelykelpoisia kokoelmia, kuten Tampereen kerhonäyttely vuonna 1992 viimeksi todisti. Vuodesta 1988 alkanut suurseuran aikakausi on vasta aluillaan, eikä vielä voida täysin arvioida, mihin suuntaan tilanne kehittyy.

Mikäli olet kiinnostunut enemmän seuramme historiasta, kannattaa sinun tutustua Juha Valtosen kirjoittamaan kirjaan TAMPEREEN FILATELISTISEURA r.y. 1919-1994. Kirjaa voit tiedustella seuramme hallituksen jäseniltä.

Top