14.12.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 14.12.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti jäsenet ja vieraamme Heidi Martikaisen tervetulleeksi glögikokoukseen. Tampere-Seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen kertoo 80-vuotta (2017) täyttävän seuran toiminnasta ja erityisesti Tampereen kehityksestä tänä aikana. Puheenjohtaja kertoi jälkipalkintona olevan ”Tampereen Raatihuone” kirja.

Vanhana, uutena jäsenenä paikalla oli paluumuuttaja Timo Pitkänen. Hän kertoi pitäneensä filatelistisia huutokauppoja ja harrastanut filateliaa noin 50 vuotta. Juha Valtonen kertoi uuden postitaksakirjan ilmestyneen. Tilauslista kiersi.

Kari Salonen kertoi vuoden 2017 kevään ohjelmasta, joka tulee seuran internetsivuille. 11.1.2017 alkaa kokoukset ja päättyvät keväällä 31.5.2017. Esitelmiä ja kuulumisia kertovat järjestyksessä Hannu Vetola, Jussi Paananen, Tatu Untinen, Mikael Collan, Juha Valtonen, Kai Varsio, Jyrki Aalto, Olli Turunen, Cyril Schwenson ja Robert Cooper.

Raimo Uusinoka kertoi vierailustaan Bulgarian Sofiassa. Kokous oli paikallisen keskustapuolueen päämajassa ja Raimo Uusinoka valittiin Bulgarian Filatelistiliiton jäseneksi.

Seuran jäsenet nauttivat lämmenneen glögin joulun ja uuden vuoden toivotuksin.

Heidi Martikainen piti esitelmän aiheesta ”Näin muuttui Tampere ja meinattiin”. Suomalaiset ovat kotiseutuyhdistysihmisiä, jotka vaalivat paikan historiaa julkaisemalla kirjoja ja kortteja. Tampere-Seura julkaisi vuonna 1943 kirjan ”Tampere-tehtaitten kaunis kaupunki”. Helios-valokuvausliike lahjoitti noin 20.000 kuvaa seuralle. Kirjasta on otettu 6 painosta.

Heidi Martikainen näytti valokuvia 1900-luvun alun Tampereesta mm kuvan Hämeen kadun alkupäästä katsottuna. Hämeenkatu muodostui vuosien saatossa pääkaduksi Kauppakadun menettäessä asemansa, kun Kyttälä liitettiin Tampereeseen 1850-luvulla ja rautatie 1860-luvulla saavutti Tampereen.

Esitelmänpitäjä esitteli Tamperetta kuvin vuosikymmenten liukuessa. Keskustori oli esillä hevosineen, ihmisineen ja lopulta linja-autoineen. Näimme Viistokadun, Hämeenkadun henkilöautojen viistopysäköinnin ja tamperelaisuuteen kuuluneen rollikan. Näimme busseja ja takseja.

Tampereen kiälellä ”toi” on nykysuomeksi aviopuoliso.

Heidi Martikainen esitti asiantuntevasti ja suurella sydämellä jo purettuja tamperelaisia taloja. Filatelistiseuran jäsenet olivat haltioissaan näistä moninaisista vanhoista kuvista. Tampere on menettänyt paljon säilyttämisen arvoista. Näimme Helenin talon, vanhan Hämeensillan, Branderin talon, Kangashalli-Kylmähallin, Suomen Pankin, Lutherilaisen rukoushuoneen, Kaupunginhotellin, Tampereen verkatehtaan, Molin talon ja puisen vanhan Amurin.

Tamperelaiset puhuvat mieluisasti talon nimestä eikä kadun numerosta kertoessaan jonkun osoitetta.

Esitelmänpitäjä esitteli Bertil Strömmerin suunnittelemat kauniit funkkistalot: Tempon talon ja linja-autoaseman.

Esitelmässä tuli erinomaisesti esille kaupungin kehitys ja sen kerroksellisuus. Kuulijat totesivat, että paljon olisi pitänyt säilyttää. 1960 – 1970-lukujen purkamisinto tuhosi Tamperetta enemmän kuin toisen maailmansodan pommitukset. Tampereen päättäjien pitäisi tällä hetkellä miettiä tarkasti, miten toimitaan Eteläpuiston kohdalla. Rakennuttua puistoa ei voida enää koskaan palauttaa puistoksi, jotka tuovat viihtyisyyttä ja ominaisilmettä kaupunkiin kuten vanhat rakennuksetkin.

Yleisö antoi hyvin kuuluvat aplodit Heidi Martikaiselle erinomaisen kiinnostavasta esitelmästä.

Flunssaisen puheenjohtajan lähdettyä lepäämään tarttui Kari Salonen rutiinilla puheenjohtajan nuijaan ja hän johdatti kokouksen arpajaisten ja huutokaupan kautta päätökseen.

Keijo Kivimäki

30.11.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 30.11.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti läsnä olleet tervetulleeksi kokoukseen ja kertoi, että mukana on Postimuseosta vieraita. Postimuseon johtaja Kimmo Antila kertoi tulevasta Finlandia 2017 näyttelystä ja hän esitteli Finlandia 2017-näyttelyn markkinointisihteeri Mirka Ylä-Mattilan, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa tiedotusryhmän vetäminen. Johtaja Kimmo Antila kertoi Postimuseon tulevista näyttelyistä. Kuningatar Elisabeth II:n kokoelmasta esitellään Englannin ensimmäisiä merkkejä ja sininen Mauritius. Näyttely on avoinna 28.4. – 28.5.2017. Finlandia 2017- näyttelyn yhteydessä pidettävää ”Merkillinen seikkailu”-näyttely siirtyy näyttelyn jälkeen Tampere-talosta Postimuseon tiloihin. Kimmo Antila kertoi, että Postitaksat-kirjasta on otettu uusi 400 kappaleen painos. Seuran jäseniltä otetaan ryhmätilaus kirjasta.

Hannu Vetola kertoi Postin uusista palveluista.

Illan esitelmän pitäjäksi oli lupautunut Jari Forsblom. Ennen esitelmäänsä ”Talvisota 30.11.1939 – 3.3.1940” Jari Forsblom kertoi olevansa sekä filatelisti että sotahistorioitsija ja kertoi kuuluvansa Suomen Sotahistorialliseen Seuraan. Tämän vuoksi hän valotti kysymystä ”miksi jouduimme sotaan?”. Hän lupasi esitelmän lopussa puhua lyhyesti aiheeseen liittyvästä filateliasta.

Suomi ja Saksa? Maiden väleihin ovat vaikuttaneet vuoden 1918 perinteet, kun Suomen kuninkaaksi valittiin ennen 1.maailmansodan päättymistä saksalainen prinssi ja saksalaiset olivat osallistuneet Helsingin valtaamiseen Suomen vapaussodassa. Sodan jälkeen maiden välillä oli tiiviit suhteet kulttuurissa, urheilussa, taloudessa ja sotilasasioissa. Saksalainen yritys IG Farben halusi päästä kiinni Petsamon nikkeliin, mutta kanadalais-brittiläinen Inco/Mond teki suomalaisten kanssa sopimuksen. He perustivat Petsamon Nikkeli Oy:n. Myös italialaisten kanssa suomalaiset tekivät sotilaallista yhteistyötä tilaamalla Italiasta 35 kappaletta Fiat G50 hävittäjiä. Saksalaiset estivät kuitenkin 11.2.1940 lähetysten läpimenon Saksan halki ja koneet myöhästyivät. Stalin ja Hitler olivat vuonna 1939 tehneet Euroopan jakoa koskevan sopimuksen, jossa Suomi oli Neuvostoliiton hallitsemaa aluetta. Kuitenkin suomalaiset luovuttivat 28.1.1940 saksalaisille Petsamon kartat, koska saksalaiset suunnittelivat jo tällöin hyökkäämistä Neuvostoliittoon (Barbarossa-suunnitelma).

Suomi ja Neuvostoliitto? Toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4.1.1918. Suomeen suhteen Neuvostoliitto harjoitti reunavaltiopolitiikkaa. Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti ja Neuvostoliiton lähetystön sihteeri Boris Jartsev aloittivat neuvottelut 14.4.1938 ja ne saatiin päätökseen vuoden 1938 lopulla. Neuvostoliitolla oli pitkä lista erilaisia vaatimuksia, jotka koskivat alueiden luovuttamista, joukkojen sijoittamista Suomen rajojen sisälle ja avunantosopimusta. Suomi ei suostunut vaatimuksiin kuten Viro teki ja ne johtivat myöhemmin Baltian miehitykseen. Neuvostoliitto epäili Suomen ja Saksan puuhailevan yhdessä Neuvostoliittoa vastaan. Mainilan laukaukset ”tapahtuivat” 26.11.1939 kello 15.45 ”Suomesta Neuvostoliiton puolelle”. Tämän seurauksena Neuvostoliitto peruutti hyökkäämättömyyssopimuksen. Laukausten ampumisesta on vieläkin epäselvyyttä! Haminaperän vartioston vangitseminen 28.11.1939 kello 17.10 johti talvisotaan pari päivää myöhemmin.

Molotov-Ribbentrop-sopimus? Molotovin johdolla venäläiset aloittivat 3.5.1939 neuvottelut, jotka koskivat taloudellista ja poliittista yhteistyötä. Suomi sai Genevessä 2.7.1939 tietoa, että jotain oli tekeillä. Saksan Helsingin suurlähettiläs Blucher kutsuttiin neuvottelemaan. Suomen Saksan lähettiläs Vuorimaa sai jotain tietoa taustoista. Kyseessä oleva sopimus allekirjoitettiin 23.8.1939 ja suomalaiset saivat myöhemmin tietää, että sopimuksessa oli lisäpöytäkirja, joka koski etupiirijakoa! Saksa hyökkäsi 1.9.1939 Puolaan. Siitä, että Saksa oli ”luovuttanut” Suomen Neuvostoliiton etupiiriin, saatiin tieto jo 1.9.1939. Neuvostoliitolle talvisota on vieläkin pieni kahakka ennen suurta isänmaallista sotaa!

Sodassa Suomi kuitenkin pystyi torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen. Neuvostoliiton poliittisella ja sotilaallisella johdolla oli huonot ja väärät tiedot Suomesta ja kansan näkemyksistä. Stalin uskoi, mitä kommunistit kertoivat. Vain porvarit olisivat ase kädessä! Suomalaiset olisivat valmiina vallankumoukseen, kun puutetta oli kaikesta! Stalinille kerrottiin satuja, kun negatiivisia asioita ei uskallettu kertoa. Tiedustelu oli ideologisesti värittynyttä. Neuvostoliitolla oli hyökkäyssuunnitelma valmiina jo 1938. Sen päätavoitteena oli halkaista Suomi kahtia Kainuun-Oulun korkeudelta. Tavoite oli saavuttaa Oulu kahdessa viikossa. Juhlaparaatia varten olivat soittokunnat joukkojen mukana. Terijoen hallitus perustettiin heti 1.12.1939 ja avunantosopimus 2.12.1939. Sota alkoin 30.11.1939 kello 6.50. Suomalaiset saivat tiedustelutietoa hyvin ja suomalaiset suojajoukot pitivät asemansa muun muassa Summassa ja Kollaalla. Sota kesti 105 päivää.

Esitelmän pitäjä kertoi Leningradin sotilasalueen sotaneuvoston käskystä 21.11.1939 9. armeijalle. Marssiaikataulu Suomen läpi oli kireä. 1.vaiheessa, joka kesti 5 vuorokautta, piti edetä 70 – 90 kilometriä, sen jälkeen uusi ryhmittyminen kestäisi 2 vuorokautta, 2.vaiheessaa, joka kestäisi 3 – 4 vuorokautta edettäisiin 65 – 90 kilometriä, uudelleen ryhmitys kestäisi 2 vuorokautta ja viimeinen 3.vaihe, joka kestäisi 3 vuorokautta, edettäisiin 90 kilometriä. Eteneminen tyssäsi Raatteen tielle, kun Neuvostoliiton joukot olivat jääneet jumiin. Näistä joukoista vain pieni osa pääsi metsiä myöten takaisin ja ilman kalustoa!

Jari Forsblom kertoi talvisodan kenttäpostista lyhyesti. Se oli toiminnassa YH:n alkaessa 10.10.1939 välirauhan puoliväliin 30.11.1940 asti. YH:n aikana toimi 17 kenttäpostikonttoria ja sodan aikana 29. Keskuskenttäpostikonttorit olivat: KPK 1, KPK 10, KPK 16 (Tampere), KPK 17, KPK 27 ja KPK 28, muut olivat sotatoimiyhtymien omia. Osoitejärjestelmä muuttui sodan aikana.

Jari Forsblom kertoi Suomen Sotahistoriallisesta Seurasta, jonka jäseneksi pääsee. Seura järjestää useita eri matkoja vuoden 2017 aikana. Tietoa löytyy netistä.

Esitelmän pitäjä Jari Forsblom piti erinomaisen ja kuulijoita hyvin kiinnostavan esitelmän. Tuore tutkimustieto toi uutta näkökantaa kuulijoille ja valotti erinomaisesti sekä talvisodan taustoja että tapahtumia! Kuulijat kiittivät esitelmän pitäjää taputtamalla voimakkaasti käsiään!

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

16.11.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 16.11.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Ennen kuukausikokousta pidettiin jatkovuosikokous, kun rahastonhoitaja oli ollut poissa syyskokouksesta. Jatkovuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tero Sisto ja sihteeriksi Pentti Hyvönen. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Rahastonhoitaja Harri Nieminen esitteli vuoden 2017 talousarvion ja jäsenmaksuksi esitettiin 25 €. Lisäksi kerätään vapaaehtoista kannatusmaksua. Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin ja kokous päätettiin.

Kuukausikokouksen aluksi seuran jäsen Markku Lahtinen Kangasalta esitteli itsensä ja keräyskohteensa. Hänen intohimonsa on pyöräily, mihin liittyy postimerkkienkin keräily. Hänellä on pohjoismaisia merkkejä ja muutama kotimainen kohde. Markku edistää pyöräilyä Suomessa ja suomalaista pyöräteollisuutta. Varsinainen filatelistinen kokoelma on vasta syntymässä.

Filatelistiseura palkitsi Tamcollect-näyttelyn talkoolaisia seuran omakuvamerkeillä. Kari Salonen muistutti postimuseon leiketalkoopäivästä 17.11.2016 ja postimuseon varaston talkoista 24.11.2016. Jukka Kaivanto kertoi tulevan suurnäyttelyn kehysten kunnostustalkoista. Työt ovat pitkällä. Mikko Kylliäinen pyysi seuran jäseniä katsomaan varastoistaan, löytyisikö Tampereen teknillisen seuran historiikkiin Tampereen teknillisen seuran kirjepapereita ja kuoria!

Seuramme jäsen Kari Kupiainen kertoi esitelmässään aiheesta ”Mielenkiintoisia Germania-lähetyksiä”. Kokouksissamme hän kertoi käyneensä harvakseltaan, sillä työ edellyttää runsaasti matkapäiviä. Hän on Saksan liittotasavallan Germania- ”postiyhdistyksen” ainut skandinaavinen jäsen. Germania- aikakausi on noin 1900 – 1922, osa Deutsches Reich aikaa.

Esitelmässään Kari Kupiainen kertoi, että tavallisista massalähetyksistä voi löytyä hienoja lähetyksiä. Eräs lähestymistapa on etsiä eksoottisista maista lähetettyjä Deutsches Reich-merkellä varustettuja lähetyksiä. Hän esitti Singaporesta saksalaiselta laivalta Suomeen lähetetyn kohteen. Laiva purjehti Saksan lipun alla.

Mielenkiintoinen kohde oli pakettilähetys (mykkiä leimoja) Baseliin 11.12.1917, jolloin kenttäpostikirjeessä oli tietyn taksatyypin edellyttämiä merkkejä. Hän esitteli myös toisen kenttäpostikortin Ruotsiin.

Eräs kortti oli lähetetty Bremenistä 1903 Intiaan Italian kautta. Kortissa oli runsaasti leimoja ja kohde oli kulkenut erittäin nopeasti perille. Hän esitteli myös kortin joka oli lähtenyt Berliinistä Siperian kautta Kiotoon. Toinen kohde Siperian kautta oli kulkenut Saksasta Tietsingiin (Saksan siirtomaa Kiinassa).

Kun USA ei ollut vielä sodassa mukana, voitiin Saksasta lähettää postia Yhdysvaltoihin. Lubeckistä New Yorkiin kulki posti Kölnin sensuuritoimiston kautta. Esitelmän pitäjällä oli paljon erilaisia ulkomaille kulkeneita kohteita esimerkkinä Deutsches Reich ajalta.

Tavallinenkin massa kannattaa käydä huolellisesti läpi. Lähetyskohteet, alueet, ajanjaksot ja taksat sekä maantiedon ja historian tuntemus auttavat keräilijää poimimaan mielenkiintoisimmat lähetykset.

Yleisö oli erittäin tyytyväinen kuulemaansa ja antoi äänekkäät suosionosoitukset esitelmän pitäjälle Kari Kupiaiselle.

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

3.11.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 3.11.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Juha Valtonen avasi kokouksen. Turkulaisvierailun yhteydessä pidetyssä kokouksessa 22.10.2016 kutsuttiin seuramme uusiksi kunniajäseniksi Bengt Stenvall, Heikki Sola ja Thor-Björn Bredenberg pitkän Tampereen Filatelistiseuran eteen tehdyn työn vuoksi. Turkulaisten lahjoittama ”Vuoden filatelisti”-lautanen luovutettiin pitkään seuran toiminnassa olleelle ja kaikkiin talkoisiin erityisen aktiivisesti osallistuneelle Esko Tirkkoselle. Esko Tirkkonen kiitti saamastaan huomioinnista.

Juha Valtonen esitteli muualla asuvan, harvoin seuran kokouksissa käyneen jäsenemme Heikki Mikkosen. Hän kerää vanhan Viron merkkejä ja erityisesti leimoja.

Juha Valtonen kutsui jäsenemme jatkovuosikokoukseen, joka pidetään seuraavan kokouksen yhteydessä, jolloin käsitellään kesken jääneet asiat: budjetti ja jäsenmaksut. Puheenjohtaja kertoi tulevista kokouksista, jotka on syksyn ohjelmassa jo aikaisemmin ilmoitettu.

Puheenjohtaja kertoi, että Mikko Kylliäinen oli esittänyt tuleviksi esitelmän aiheiksi suomalaisten polkupyörien nimikilvet ja suomalainen filatelistinen kirjallisuus. Aiheet tulevat esitelmäohjelmaan myöhemmin. Juha Valtonen kiitti Heikki Solaa lahjoittamastaan arpajaispalkintomateriaalista.

Mika Niininen kertoi, että Hannu Elolle on myönnetty Leo Linder Trophy -palkinto. Onnea seuramme filatelistille! Jukka Kaivanto kertoi Finlandia 2017 näyttelykehysten kunnostamistoimista. Hän kertoi myös 300 uudesta kehyksestä ja uusista kuljetuslaatikoista. Mika Nokelainen kertoi, että Finlandia 2017 näyttelyn läpiviemiseen tarvitaan noin 150 henkilöä talkoisiin. Listat alkavat kiertää tammikuussa. Talkoolaiselta ei edellytetä viiden päivän ja kahdeksan tunnin urakkaa! Pienikin työpanos on tarpeellinen.

Tampereen Filatelistiseura järjestää Pirkkahallissa vuonna 2019 seuran 100-vuotisnäyttelyn. Näyttely on syksyllä ja kansallinen näyttely. Kokenut Jukka Kaivanto on näyttelytoimikunnan vetäjä. Kaikille löytyy tehtäviä näyttelyn valmistelussa että myöskin näyttelytapahtumassa.

Illan esitelmän piti Heikki Heino aiheesta ”Suomen YK-komppania Suezilla 1956 – 1957”. Heikki Heino sanoi, että pyrkimyksenä oli näyttää rauhanturvaajien postia jokaiselta kuukaudelta, jotka turvaajat olivat Suezilla. Samalla hän esitti kuukauden huomionarvoisen tapahtuman jostakin päin maailmaa. Heikki kertoi myös toiminnastaan filatelian ja nuorisofilatelian parissa. Hänen keräilyalueensa sisältää myös kenttäpostin ja Intian filatelia keräilyn koko laajuudessaan. Lisäksi hän käy pitämässä esitelmiä eri aiheista, joista hänellä on näyttää omaa materiaalia.

Päivämääräleimasimia oli 2 kpl ja komppanian virkaleimoja 1 kpl. Suezin kanava oli valmistunut vuonna 1869 ja se on 168 kilometriä pitkä ja syvyys minimissään 17 metriä. Kanavan avajaiset olivat 24.2.1871 ja niissä esitettiin Verdin ooppera Aida. Esitelmään Heikki oli laittanut omaa harrastustaan, musiikkia, tukevia kuvia ja tapahtumia. Nämä ajan tai aikaa kuvaavat tapahtumat toivat esitykseen hienon oman mausteensa. Esitelmän pitäjä näytti Suezin kanavasta vanhoja kuvia ja kertoi Nasserin johtamasta vallankaappauksesta. Nasser kansallisti kanavan 27.7.1956. Tästä naapurimaat olivat erimielisiä ja siitä muodostui alueelle kriisi.

10.12.1956 lähti Suomesta joukko rauhanturvaajia. Joukot tarkasti Urho Kekkonen ja joukot kuljetettiin amerikkalaisilla suurilla kuljetuskoneilla Egyptiin. Postin toiminta alkoi Suezilla 16.12.1956 ja postitaksana oli normaali kotimaan postitaksa. Tänä aikana joulukuussa kuoli presidentti Paasikivi. Heikki Heino näytti kirjatun kirjeen R-00048.

Postimaksuvapautus astui voimaan 15.1.1957. Lähetyksessä piti olla päivämääräleima sekä komppanian virkaleima. Myöhemmin tuli uusi määräys, jolloin virkaleimasta luovuttiin ja lähetys leimataan kahdella päivämääräleimalla. Kuitenkin osa lähetyksistä on leimattu vain yhdellä päivämääräleimalla. Maaliskuussa 1957 saattoi kirjeen lähettää ilmakirjeenä (air letter) ilman postimaksua. Heikki Heino näytti lähetyksen, joka oli lähetetty Yhdistettyjen Kansakuntien postina New Yorkin kautta. Näissä leimauksissa on välillä hyvin himmeitä leimoja, kun tyynyn muste oli loppunut. Saimme nähdä myös egyptiläisiä postikortteja, jotka oli lähetetty Suomeen.

Heikki Heino sai kuuluvat aplodit mielenkiintoisesta esitelmästään, joka filatelian lisäksi kuvasi hienolla tavalla ajan tapahtumia.

Suosionosoitusten jälkeen Heikki Heino jatkoi esitelmäänsä aiheesta ”Kyproksen rauhanturvaajat 1964 – 1977”. Joukot olivat pataljoonan vahvuudessa. Leimana oli UNFICYP ja merkit ja taksat Suomen postin mukaiset. Kypros oli jaettu eri maiden rauhanturvaajien kesken. Aluksi suomalaiset turvautuivat brittien kenttäpostiin. 1.5.1964 alkaen lähetykset saivat oman leiman. Heinäkuussa 1964 tuli ilmakirjetunnus, tämä postilähetys oli maksullinen myös. Esitelmän pitäjä näytti Pälkäneelle lähetetyn ennakkoäänestyskirjeen, jonka sisällä oli ollut vaaliote. Esitelmän pitäjä näytti runsaasti kohteita aina vuoteen 1977 asti. Posti lopetettiin 16.11.1977.

Kyprokselle tuli kaikkiaan 27 saapumiserää. Miesten määrä vaihteli eri saapumiserissä, joten joidenkin saapumiserien postia on vaikeampi saada. Kyproksen lähetyksissä saattoi käyttää myös Kyproksen omia merkkejä toisin kuin Suezilla.

Myös tästä osiosta Esitelmän pitäjä sai kuuluvat aplodit. Kuulijat olivat erittäin tyytyväisiä kuulemaansa!

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

22.10.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 22.10.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

22.10.2016 turkulaiset Tampereella

Turkulaiset saapuivat hyvissä ajoin Suomalaiselle Klubille. Ilahduimme 32 seurallisen ja miellyttävän turkulaisen saapumisesta satamakaupungistamme Tampereelle! Puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti vieraat tervetulleiksi. Hän kertoi tamperelaisten syyskauden tapahtumista ja tulevasta kevään suurtapahtumasta Finlandia 2017 näyttelystä. Lisäksi hän toi esille, että Tampereen Filatelistiseura täyttää vuonna 2019 100 vuotta, jolloin tamperelaiset järjestävät näyttelyn. Turun Postimerkkikerhon puheenjohtaja Matti Lempiäinen kiiti tamperelaisia saamastaan vierailukutsusta. Jarmo Lampi kiitti Tampereen Filatelistiseuraa saamastaan huomiosta merkkipäivänään keväällä 2016.

Maukas ruoka ja notkea juoma saivat ajan kulumaan. Juha Valtonen pyysi kokoukselta huomiota, sillä Tampereen Filatelistiseura sai kolme uutta kunniajäsentä. Bengt Stenvall, Heikki Sola ja Stor-Björn Bredenberg kutsuttiin kunniajäseniksi pitkä Tampereen Filatelistiseuran eteen tehdyn työn vuoksi. Puheenjohtaja kiitti ansioituneita seuran jäseniä tästä arvokkaasta työstä.

Turkulaisten lahjoittama ”Vuoden filatelisti”-lautanen luovutettiin pitkään seuran toiminnassa olleelle ja kaikkiin talkoisiin erityisen aktiivisesti osallistuneelle Esko Tirkkoselle.

Läsnäolijoiden kesken arvottiin perinteinen Zeppelin-kiinnitys, jonka sai vieraamme Asko Haahtela. Kahdella kiinnityksellä saa merkin omaksi.

Juha Valtonen piti esitelmän ”Väärenteet”. Juha Valtonen kertoi aluksi 1900-luvun alussa tapahtuneesta pyramidihuijauksesta. Tällä sabluunalla osti Cept-merkkejä 1990-luvulla ja loi niistä sijoituspaketteja. Paketit myytiin, vuosituotoksi luvattiin 7 % ja paketit luvattiin ostaa takaisin. Sijoittajat brändäsivät itsensä ja toimensa tekeytyen hyvinä veronmaksajina, hyväntekijöinä ja urheilunsponsoreina! Poliisin alettua tutkia huijausta oli kirjanpito-omaisuus useita miljardeja euroja, todellinen ”arvo ” 350 miljoonaa euroa, mutta reaaliarvo vain 2 miljoonaa euroa. Opimme, että filatelian parissa on myös syytä olla varuillaan!

Ennen internetiä Suomi oli väärenteiden osalta puhdas maa. Viimeisestä Hellmanin huutokaupasta vedettiin pois kolme kohdetta värenteenä. Väärenteitä tulee tarjolle entistä enemmän. Väärenne on petosmielessä tehty, aitoa postimerkkiä jäljittelevä tekele. Väärenteitä ei ole makulatuurille painetut harjoituspainanteet, ehiöleikkeet tai Fatzerin karamellipaperit. Alun perin ns. ”Fournier-väärenteet” eivät alkujaan olleet tarkoitettu väärenteiksi. Ne ilmoitettiin aitojen merkkien kopioiksi täytteeksi postimerkkikansioihin. Myös mielikuvitusjulkaisut eivät ole väärenteitä. Tällaisen merkin tunnus on: maata ei ole olemassa, maa ei ole koskaan julkaissut merkkejä tai maa ei ole itsenäinen. Väärentäjien petoksen kohteena voivat olla 1. postilaitokset, puhutaan postiväärenteistä, 2.kansalaiset, puhutaan propagandaväärenteistä, 3. filatelistit, puhutaan fialtelistisista väärenteistä. Keräilijän kannattaa pitää erillään aidot merkit ja väärenteet, etteivät ne myyntitilanteessa sekoitu toisiinsa. Juha Valtonen esitteli M0
1 20 kop Mailund väärenteitä, joissa xx ristissä olevat sakarat ovat paksuja eri suuntaan. Propagandaväärenteistä Juha Valtonen esitteli maailmansotien aikana painettuja väärenteitä. Tekstit ja kuvat voivat näissä propagandaväärenteissä olla hyvin huvittavia! Filatelistisista väärenteistä Valtonen esitti Japanissa painettuja matkailijoille tarkoitettuja merkkejä postimerkkipakkauksia varten. Samoin Virossa väärennetty halpoja merkkejä on painettu esittämään oikeita merkkejä.

Fournier eli 1846 – 1917. Hän teki halpoja näköismerkkejä kokoelmalehtien täytteeksi ilmoittaen tekeleensä kopioiksi. Suomalasia Fournier-väärennöksiä on vähän. Kopiot olivat erittäin korkeatasoisia ja monet alkoivat pitää niitä aitoina. Myös ns. postimerkkiklinikat korjasivat merkkejä. Korjaukset usein näkyvät valoa vasten. Suomalaisia isohampaisia merkkejä on korjattu. Fourniermerkit tunnistaa usein myös leimmoista. Nämä leimat ovat kulmaleimoja, eikä koko päivämäärää näy.

Myös italialainen Sperati väärensi suomalaisia merkkejä, esimerkiksi M1860 1 markka väärenne on tiedossa. Täysväärenteessä on väärennetty sekä merkki että leima. Osaväärenteessä on väärennetty merkin tai leiman osia, jolloin puhutaan lisäpainamaväärenteestä, väriväärenteestä, liimaväärenteestä, hammasteväärenteestä, leimaväärenteestä tai postilähetysväärenteestä.

Väärenteiden tunnistaminen: pesussa irtoaa väriainetta, painojälki epäselvä offset-painon vuoksi, viivat ovat epättasaisia, lisäpainamissa painokuvioiden tasaisuus, aidoissa väri painokuvioiden reunoilla paksuna, linjahammastuksen aiheuttamana kulmahampaat ovat epämääräisiä ja erilaisia.

Myös paperista, paksuudesta, väristä, kirkkaudesta tai vesileimasta voi päätellä merkin aitoutta.

Aitouttaminen maksaa. Suomessa 20 €. Aitoutus maksaa Saksassa prosentteina merkin luetteloarvosta. Suomessa ja Saksassa on hyvä järjestelmä. Monissa maissa aitouttajaksi voi ryhtyä kuka tahansa.

Esitelmä oli mielenkiintoinen ja havainnollisesti työstetty. Yleisö kysyi esitelmän pitäjältä Juha Valtoselta runsaasti kiehtovasta aiheesta ja antoi hänelle raikuvat aplodit.

Arpajaiset onnistuivat turkulaisilta erinomaisesti, isännät olivat vieraiden onnesta kiitollisia! Huutokaupassa oli erittäin paljon kohteita ja ne kävivät hyvin kaupaksi. Huutokaupan jälkeen hyvät ystäväämme lähtivät Tampereen satamakaupunkiin Turkuun. On ilo seurustella fiksujen ihmisten kanssa! Kiitos jokaiselle turkulaiselle siitä!

Keijo Kivimäki

5.10.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 5.10.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti seuramme jäsenen Cyril Schwensonin tervetulleeksi pitämään illan esitelmää aiheesta ”Ovaalimerkit ja malli 1860”. Juha Valtonen kertoi aluksi tapahtumista: 7.10.2016 on postimerkin päivä, 12.10.2016 kello 15.00 on Postimuseolla keräilytapahtuma ja Viipurin postikorttinäyttely, 13.10.2016 kello 9.00 on Postimuseolla leikkeiden leikkaustalkoot tulevaa Finlandia 2017 näyttelyä varten, 19.10.2016 tapahtumia Vapriikissa, kun Postimuseo täyttää vuosia, 19.10.2016 kello 17.45 Suomalaisella Klubilla Soile Siltala kertoo ja näyttää, miten tietohakuja tehdään Postimuseon tietojärjestelmällä, tapahtuma on siis ennen kerhokokousta, 20.10.2016 kello 9.00 Postimuseon talkoot Ylöjärvellä ja turkulaiset tulevat vieraaksemme lauantaina 22.10.2016 kello 12.00.

Puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti seuran uuden jäsenen Kimmo Rekolan tervetulleeksi seuran toimintaan. Kimmo Rekola kertoi keräävänsä etupäässä Suomea. Puheenjohtaja kiitti 1.10. – 2.10.2016 myynti-ja näyttelytapahtuman talkooväkeä ja sanoi olevansa ylpeä väestään!

Juha Valtonen luovutti Kimmo Kaivannon suunnitteleman kortin 28.9.2016 75 vuotta täyttäneelle Seppo Karuvaaralle.

Cyril Schwenson kertoi ensin 1856 ovaalimerkeistä. Maaliskuussa 1856 painettiin ensimmäiset 5 kop ja 10 kop merkit leimasimella yksittäiskuvakkein leikatulle aihiolle, jolloin merkit olivat tasareunaisia. Niissä ei ole pareja eikä päikköpareja. Merkit ovat kauniin tasaisia väriltään. Sininen 5 kopeekan merkki oli tarkoitettu kirjeille, joiden kuljetusmatka oli alle 125 virstaa peruspainoisena ( 1½ luotia) ja punainen 10 kopeekan merkki pitemmälle matkalle. Ensimmäisen painoerän paperi on valkoisempaa kuin myöhempien painoerien. Aikaisin tunnettu käyttö on 8.3.1856. Pieni helmistä 5 kop merkkiä käytti Viipuri.

Kun merkkien käyttö kasvoi, painettiin uusia painoeriä, joissa oli omat paperinsa ja painotapa muuttui, jolloin merkeissä ei ole aina tasaisia reunoja. Merkit painettiin edelleen yksi kerrallaan. Niissä on kapeita reunoja ja päikköpareja. Loppuvuodesta 1857 painetun ja 1858 käyttöönotettujen merkkien Tervakosken paperi oli tummempaa ja tiheäjuovaista. Näissä merkeissä on runsaasti Viipuri ja Helsinki leimoja. Tiheäjuovaisuuden erottaminen voi toisinaan olla vaikeaa.

Vuoden 1858 lopulla (elokuun jälkeen) ja pääasiassa vuoden alusta 1859 käyttöönotetut merkit painettiin Tervakosken vanhalle ehiöpaperille, joissa oli erittäin suurikokoiset Tervakoski-vesileimat. Merkeillä vesileimasta näkyy vain osia. Paperi on harvajuovaista ja pystyraitaista. Merkit painettiin leimasimella merkki kerrallaan arkille nahkatyynyä vasten, jolloin osa merkeistä oli väriltään epätasaisia. Harvajuovaista paperia käytettiin viimeisessä painoerässä ja se on harvinaisempi kuin tiheäjuovainen paperi.

5 kopeekan isohelmisiä merkkejä on 4 eri väriä, joita on vaikea erotella. 1. väri on tumman sininen, jolloin soikio on tumma ja tasainen. Vasemman puoleinen helmi on painettaessa puristunut selvänä, mikä erottaa merkin jälkipainetuista merkeistä. Vihertävät painovärit painettiin 1859 loppupuolelta alkaen ja niissä on usein vasemmanpuoleisessa painojäljessä voimakkaampi väri. Värierottelu on tehtävä hyvässä päivänvalossa. Nämä harvajuovaiset merkit on usein leimattu Raumalla.

10 kopeekan merkkejä on luetteloissa useita eri punaisen värisävyjä. Ensimmäinen vuonna 1856 maaliskuussa painettu erä on tasainen väriltään ja siinä on nätti voimakas väri. Merkit ovat tasareunaisia. 2.painoerä on toukokuulta 1856. Näissä karmiinin värisissä merkeissä voi olla pareja painotekniikan vuoksi. Lila karmiinin ja vaalean karmiinin eroja on vaikea vetää, merkeissä on tuhruisuutta ja ne on painettu 1856 lopulla. Punakarmiini on painettu 1857 lopulla. Kohojuovaista paperia on käytetty merkeissä, jotka on painettu noin 20.4.1858 ja niissä on usein leimana Helsinki. Kohojuovat näkyvät, kun merkkiä katsoo valossa sivusuunnasta. Juovaisuus on aina pystyssä.

Leimoina käytettiin musteristimitätöintiä, laatikkoleimoja, isoja pyöröleimoja (Helsinfors, Tavastehus ja Fredrikshamn) vuoden 1857 alusta alkaen ja 1-renkaisia pyöröleimoja 1860 alkaen. Musteristimitätöinnit saattoivat olla yksinään tai niitä käytettiin laatikko- ja pyöröleimojen ohella. Esitelmän pitäjä kertoi myös hieman eri postiasemien postimestarien käyttämistä mustemitätöintitavoista. Musteristi tai postimestarin kirjaimet pelkällä merkillä merkitsevät yleensä postimestarin tekemää ennakkomitätöintiä. Monilla paikkakunnilla oli vain korkea laatikkoleima, kuten Turulla, Kuopiolla ja Heinolalla.

Etäisyydet, Helsinki – Porvoo ja Helsinki – Heinola, olivat alle 125 virstaa ja merkkinä oli tällöin 5 kopeekan merkki. Lähetys Helsingistä Turkuun maksoi puolestaan 10 kopeekkaa.

1860 mallin isohampaiset tulivat korvaamaan soikiomerkit. Painaminen tapahtui koneellisesti arkille, jossa oli 4 kappaletta 40 merkin ryhmää. Merkkirivien ja –jonojen väliin jätettiin välilöt, jotka vuonna 1860 olivat 1,6 mm leveitä. Tähän väliin tehtiin lävistekiekolla K-lävistys. Merkkien painoasu oli huono. Myöhemmin tehtiin arkkeja, joissa oli kuvakevälit 2,3 mm x 1,6 mm ja lävistys oli A-läviste. Myöhemmin vuoden 1865 lopulla kuvakeväli oli 2,3 mm x 2,3 mm. Maaliskuussa 1865 otettiin käyttöön B-lävistys. Kapeaväliset 5 ja 10 kopeekan merkit ovat sameanvärisiä ja hailakoita. Sekaväliset merkit ovat tummempia. Esitelmän pitäjän mielestä merkkien erilaisia värisävyjä ei kannata jakaa moneen ryhmään. 10 kopeekan merkeille riittää karmiinin ja ruson sävyt!

Kuulimme oikeaa klassista filateliaa ymmärrettävässä, mielenkiintoisessa ja havainnollisessa muodossa. Kuulijat saivat muotoilla aiheen sisällön ennen esitystä, joten yleisö oli ymmärrettävästi haltioissaan kuulemastaan. Kirjoittajalle oli hieno kokemus, kun aiheen asiantuntijakuulijat esittivät esitelmän pitäneelle joitakin yksityiskohtaisia kysymyksiä ja he saivat vastauksen nopeasti. Cyril Schwenson sai raikuvat suosionosoitukset tilan täysin täyttäneeltä kuulijakunnalta.

Ilta päättyi arvontaan ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

7.9.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 7.9.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Kari Salonen avasi kokouksen seuran puheenjohtajan Juha Valtosen ollessa estyneenä. Hän toivotti jäsenille hyvää syksyä ja tervetulleeksi syyskauden toimintaan. Seuran jäsenet hiljentyivät kunnioittamaan seuramme jäsenen Olavi Leskisen muistoa.

Kari Salonen toivotti Jukka Mäkipään tervetulleeksi illan esitelmän pitäjänä sekä Filatelistiliiton hallituksen ja Finlandia 2017 näyttelytoimikunnan jäsenenä. Jukka Mäkipää kertoi liiton yhteistyöaikeista korttikeräilijöiden yhdistyksen Apollon kanssa. Filatelistiliiton sääntöjä tullaan tarkentamaan ja yhteistyötä lehden toimittamisessa tullaan pilotoimaan. Liiton talous on vaikeassa tilanteessa. Filatelisti-lehti on sinänsä kaunis, mutta siihen toivotaan enemmän filateelista sisältöä. Myös nettisivuja tullaan kehittämään. Jäsenet voivat lähettää tarinoitaan osoitteeseen admin@filatelistiforum.org . Liiton informaatiota löytyy täältä. Tero Sisto toivoi, että liitto näkyisi enemmän sosiaalisessa mediassa, missä nuoret liikkuvat. Jukka Mäkipää kertoi postimerkkimessuista /Stamp Forum 27.-30.10.2016 sekä 7.10.2016 järjestettävästä postimerkinpäivästä, jota voitaisiin postin toimipaikkojen vähentyessä viettää ostoskeskuksissa. Yleisö intoutui keskustelemaan nuorison keräilyharrastuksista ja postin tarjonnasta keräilyssä. Liiton tulee muuttua, kun keräily muuttuu!

Finlandia 2017 on suuri tapahtuma ja se pidetään täällä Tampereella 24. – 28.52017. Näyttelyyn on hyväksytty 403 kokoelmaa ja 58 kirjallisuuden kokoelmakohdetta. Hyväksyttyjä kehyksiä tulee 2193 kappaletta ja kutsuttuja kehyksiä 55 kappaletta, yhteensä 2248 kehystä. Siinä on talkooväellä pystyttämistä ja purkamista. Projekti kaipaa 150 – 200 talkoolaista.

Ahti Paavoala kertoi hämeenlinnalaisten tavasta lähestyä kaupunkilaisia ostoskeskuksessa. Tero Sisto kertoi New Yorkin postimerkkimessuista ja seuramme jäsenen Juha Kauppisen menestyksestä. Juha Kauppisen Etiopia- kokoelma sai kultaa ja huikeat 93 pistettä. Toinen seuramme jäsen Pekka Rannikko sai kokoelmallaan Malli Saarinen 1917 – 1930 89 pistettä, suuri kullattu hopea. Lämpimät onnittelut molemmille!

Kari Salonen informoi laajasti syksyn tapahtumista: – 22.9.2016 kello 11.00 Finlandia 2107 leikkeiden pussitustalkoot Vapriikissa – 29.9. sekä 20.10 ja 24.11.2016 postimuseon talkoot Ylöjärven varastolla – 12.10. 2016 kello 15.00 – 18.00 postimuseon keräilyilta Vapriikin auditoriossa ? – 1. -2. 10.2016 kello 10.00 – 15.00 Tamcollect TYK:llä, talkooväkeä tarvitaan – 30.9.2016 kello 16.30- näyttelyn pystytystalkoot, talkooväkeä tarvitaan – 22.10.2016 turkulaiset tulevat vieraaksemme (odotamme turkulaisten vahvistusta?) – 8.-9-10.2016 Nokian postimerkkikerho järjestää näyttelyn Nokialla (Ari Virtanen tietää)

Hannu Vetola kertoi käynnissä olevasta HTO-huutokaupasta, joka päättyy 20.9.2016. Hän näytti verkkohuutokaupan järjestelmän saloja!

Jukka Mäkipään esitelmän aiheena oli ”Saarisen mallin keräilystä”. Jukka Mäkipää kertoi oman saarismallin keräilynsä alkaneen vuonna 2003, kun hän osti muutaman erän saarisia huutokaupoista. Hän sai kokoelman perusrungon. Hän on esittänyt kokoelmansa mm. vuosina 2008 ja 2011 Jyväskylän näyttelyissä. Lisäksi hän on osallistunut muihin näyttelyihin ulkomaita myöten. Saaristen keräilyn hän aloitti sopivaan aikaan, sillä hinnat ovat sen jälkeen nousseet. M17 keräily on helppo alkaa, koska 90 % kohteista on helposti saatavilla ja hintataso on vielä kohtuullinen. 100-vuotisjuhlat ovat lisänneet saaristen kysyntää ja hintataso on siksi hieman noussut. Tiettyjä kohteita ei riitä kaikille.

Postihistoriallinen kokoelma on helppo tehdä, sillä yhteiskunnalliset olosuhteet vuosina 1917 – 1927 muuttuivat. Erilaisia yksittäispostitusarvoja ja tarvittavia lisämerkkejä on ajanjaksolla runsaasti. M17 jokaisella merkillä on oma peruskäyttötarkoitus. Taksojen elämisen myötä käyttötarkoitukset ovat muuttuneet. Jukka Mäkipää näytti excel-taulukon, jossa 1 mk pun/musta- merkki taksan muuttuessa voi olla kaikkiaan 39 erilaista käyttöä. Jukka Mäkipää näytti kohteista kuvia, joissa on ”yksimerkki”-postitteita pyöröleimoin. Erittäin siistejä kokoelmakohteita! Yksittäismerkit pienillä arvoilla ovat usein paikallispostia. Hän näytti myös kuvia kohteista, joissa on suuria arvoja yksittäiskohteina. Jukka Mäkipää esitti lähetyksiä, joissa oli käytetty lisämerkkejä, perustaksalle oma merkki ja lisäpalvelulle oma merkki. Molemmilla merkeillä on oma maksutarkoitus. Lisämerkillä esimerkiksi on palvelulisä kirjauksesta, vakuutuksesta, postiennakosta jne. Esitelmän pitäjä esitti hyvin havainnollisia esimerkkejä tällaisista kohteista. M17-kerääjä voi etsiä kokoelmaansa myös merkkien monikertoja.

Jukka Mäkipää esitti M17 keräilyä hyvin mielenkiitoisesta näkökulmasta. Keräilyä voi suunnata perinteisestä merkkikohteesta merkkien käyttökohteisiin eri aikoina ja käyttötarkoituksina. Esitys johti vilkkaaseen keskusteluun ja herätti kuulijoissa ihastusta. Yleisö palkitsikin esitelmän pitäjän runsailla aplodeilla erinomaisesta esityksestä. Kari Salonen kiitti Jukka Mäkipäätä siitä, että hän ei kertonut hammaste- ja vesileimaeroista!

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

4.5.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 4.5.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi seuran kevään viimeisen kokouksen ja pyysi Kari Salosta esittelemään lyhyesti keräilynsä. Kari aloitti jo koulupoikana postimerkkiharrastuksensa Tampereen lyseon postimerkkikerhossa. Reijo Siltanen oli koulutoverina. Postimerkkien lisäksi Kari keräsi tuohon aikaan tulitikkuetikettejä ja kahvipakettikortteja. Suomi, kaikki pohjoismaat, Neuvostoliitto, Yhdysvallat, Saksa ja Itävalta tulivat filatelian kohteiksi. 1960-luvulla Kari liittyi Pirkan Postimerkkeilijöihin ja Helsingissä ollessaan Suomen Filatelistiseuraan. Muutettuaan Tampereelle takaisin vuonna 1988, Kari liittyi seuraamme ja aiheiden keräily alkoi vakiintua. Viimeisessä Tawastforum-lehdessä on seikkaperäinen kuvaus Karin keräilystä: Tampere- aiheiset kortit, firmakuoret ja kirjat sekä mustemitätöinnit.

Kari Salonen kertoi myös Postimuseon kuulumisia. Seuraavat talkoot Ylöjärven varastolla ovat 16.5.2016. Postimuseolla on 6.6.2016 kello 9.00 talkoot, joissa leikataan merkkejä irti saaduista postituksista. Kari kertoi postimuseon skannausprojektista. Kiertokirjeet 1900 – 1989 on netissä. Kari kertoi myös Finlandia 2017 näyttelystä. Pidettävä näyttely voi olla viimeinen Suomessa pidettävä näyttely. Kari kertoi myös Turun vierailun olleen mukavan ja onnistuneen, mistä monet kiitokset isäntäväelle ja auvoisille vieraille.

Nordea 2016 Jyväskylässä oli tamperelaisille menestys. Palkintoja ja kiitosta saivat Juha Kauppinen, Hannu Elo, Jouko Kaartinen, Pauli Ihamäki ja Kari Salonen.

Juha Valtonen kertoi tietoiskunomaisesti tulevasta New Yorkin postimerkkinäyttelystä. Näyttelyn aikana tullaan julkaisemaan 45 erilaista postimerkkiä. Näyttelyyn odotetaan 250.000 kävijää. Tilaisuudessa on yli 200 postimerkkikauppiasta.

Postimuseo järjestää 18.5.2016 kello 18.00 tilaisuuden Postimuseossa, jossa esitelmänä on ”Suomalaisten postimerkkien suunnittelu”. Museoon pääsy on ilmainen.

Juha Valtonen piti esitelmän aiheesta ”Postimerkkien kuvakevirheet”. Suunnitteluvirheellisissä postimerkeissä on koko painoerässä jokin virhe. Kuvakevirheelliset merkit ovat vain jossakin arkin merkeistä. Kuvakkeeseen on jäänyt poikkeama muihin arkin merkkeihin verrattuna ja merkki voidaan paikallistaa arkista. Tällainen kohde on arvokas. Poikkeama voi syntyä myös roskasta painamisen yhteydessä. Tämä roska on voinut painamisen aikana myös siirtyä. Tällainen erilaisuus ei ole arvokas. Mielenkiintoinen keskustelu kuvakevirheistä jatkui kuulijoiden toimesta pitkään. Asiantuntemusta löytyy runsaasti jäsenistön keskuudesta.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

24.4.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 24.4.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

24.4.2016 Turun vierailu

Bussi lähti sunnuntaiaamuna kauniin, mutta viileän sään vallitessa Tampereelta kohti Turkua. 30 seuramme jäsentä oli ottanut turkulaisten vierailukutsun tosissaan. Turussa alkoi sataa vettä. Olisimme toivoneet parempaa säätä ystäviemme luona, mutta erittäin runsaslukuisen isäntäväen toiveista huolimatta taivas oli pilvien peitossa ja vuodatti päällemme vesipisaroita. No, me tamperelaiset emme ole sokerista! Sisällä Turun postimerkkikerhon uusi puheenjohtaja Matti Lempiäinen avasi kokouksen ja toivotti meidät lämpimästi tervetulleeksi Kupittaan paviljongille. Matti kertoi iltapäivän ohjelman sekä lyhyesti Filatelistiliiton kuulumisia.

Kun Tampereen Filatelistiseuran uusi puheenjohtaja Juha Valtonen ei sairastumisensa vuoksi päässyt Turkuun, otti tamperelaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Salonen puheenvuoron. Kari kertoi vierailulla olevan yli 50-vuotiset perinteet. Hyvää kannattaa vaalia! Hän kertoi myös ensi vuonna tapahtuvasta Finlandia 2017 näyttelystä, mitä varten tarvitaan runsaasti kunnossa olevia näyttelykehyksiä. Jukka Kaivanto vastaa kehysten ”tuunaamisesta” Tampereella. Kari toivoi turkulaisten antavan talkooapua näyttelyn pystyttämisessä keväällä 2017! Kari Salonen kertoi Filatelistiliiton vuosikokouksesta ja kuulumisista kokouksessa paikallaolleena. Hän toivotti turkulaiset tervetulleeksi runsaslukuisena vierailulle Tampereelle ensi syksynä.

Juhani Pietilä kertoi Jyväskylässä pidetystä Nordea 2016 näyttelystä, mikä oli normaali pohjoismainen näyttely. Hän arvioi, että näyttelyiden pitäminen tulee harvenemaan. Eräänä syynä on, että uusia kokoelmia tulee näytille vähän. Tuomaristossa oli runsaasta ulkolaisia tuomareita, mikä näkyi suomalaisten kokoelmien arvioinneissa. Hän kehotti kokoelman tekijöitä lisäämään kaikki tiedot, muun muassa harvinaisuuksista. Hän kertoi Erkki Toivakan ( 90-vuotta) kokoelmasta. Toivakka oli suurennuksin esittänyt harvinaisuudet ja oli saavuttanut mestariluokan klassisen filatelian luokassa. Finlandia 2017 tulee olemaan suomalaisen filatelian katselmus!

60 paikalla olevan kesken arvottiin perinteinen kiinnitys Zeppelin merkkiin. Kiinnitys meni jälleen Turkuun!!! Puheenjohtaja Matti Lempiäinen lopetti kokouksen.

Kokousväki nautti hyvässä seurassa maittavan ja monipuolisen lounaan turkulaisin höystein!

Jukka Suhonen piti esitelmän aiheesta ”Suomalaista tiedettä ulkomaille”. Tutkijat pyytävät muiden tutkijoiden raporttien kopioita oman tutkimustyönsä lähdeaineistoksi. Aiemmin pyynnöt on välitetty korttien avulla. Jukka Suhonen on kerännyt näitä kortteja ja tutkinut niiden käyttöä.

Charles Darwin ja Gregor Mendel sekä monet heidän aikalaisensa lähettivät jo toisilleen kopioita tutkimuksistaan. Nykyään pyynnöt välitetään sähköpostilla, joten korttien lähettäminen on loppunut. Esitelmän pitäjä esitti sisällysluettelon aiheestaan. Tutkija lähettää artikkelin tutkimuksestaan johonkin tiedelehteen, joka hyväksyy tai hylkää julkaisemispyynnön. Lehti tekee artikkelista taittovedoksen ennen julkaisua ja lähettää sen tutkijalle. Tutkijalla on lyhyt aika reklamoida tekstiään. Lehti julkaisee artikkelin ja tekee siitä eripainoksen, joista tutkija voi lähetellä kappaleita (kopioita) muille tutkijoille, kun tutkija on saanut pyynnön eripainoskortilla. Nämä kortit voivat olla ehiöitä tai tavallisia kortteja. Jukka Suhonen esitteli suomalaisia tutkijoita ja heille lähetettyjä eripainoskortteja. Esitetty materiaali oli havainnollinen. Kortit olivat lähetetty melko lyhyen ajan sisällä ja vastaanottajina olivat muutamat tutkijat. Jukka Suhonen kertoi, että monet tutkijat olivat heittäneet eripainoskorttinsa roskiin. Nämä eripainoskortit ovat tieteen historiaa. Mielenkiintoinen aihe sai ansaitut aplodit.

Iltapäivä päättyi huutokauppaan. Jarmo Lampi alias Jamppa toimi meklarina hienosti ja tehokkaasti.

Miellyttävän iltapäivän jälkeen seuramme jäsenet suuntasivat Tampereelle vähän viisaampina ja kokemusrikkaampina!

Keijo Kivimäki

20.4.2016

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 20.4.2016 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Tero Helminen hyväksyttiin seuran jäseneksi. Pekka Höök esitteli keräilyään. Nuorena poikana hän aloitti keräilynsä Ruotsissa asuessaan. Keräilyalueet ovat Suomen lisäksi Italia, Ruotsi, Ranska ja Englanti. Pitkän keräilyuran aikana ovat kaikki suomalaisten merkkien päätyypit tulleet kerätyksi. Hänellä on myös laaja kokoelma lähetyksiä ja merkkien erilaisia vesileimoja ja hammasteita. Pekka Höök tunnetaan laajasta ja syvällisestä osaamisestaan erityisesti suomalaisen filatelian alueella.

Mika Niininen mainosti taidesuunnistustapahtumaa 23. – 24.4.2016. Juha Valtonen muistutti sunnuntaina 24.4.2016 kello 9.30 alkavasta Turun vierailusta. Linja-auto lähtee poikkeuksellisesti Tampereen teatterin kohdalta Hämeenkadun puolelta. Keijo Kivimäki kertoi Tampereen taidemuseon ystävien järjestämästä 15. – 18.4.2016 tapahtuneesta Pietarin matkasta. Matkalle osallistui myös seuramme edustajia ja ohjelmassa tutustuttiin Pietarin postimuseoon. Museon virkailija opasti 10 vierailijaa normaalille yleisölle suljettuun näyttelyhuoneeseen ja esitteli Venäjän keisarillisen filatelian historiaa harvinaisten ja arvokkaiden kohteiden kera. Saimme nähdä myös joitakin kohteita myös keisarillisen Venäjän kaukaisten reuna-alueiden omista postimerkeistä, joita käytettiin vain alueen sisäisessä postituksessa. Näistä kohteista tunnetaan vain muutamia säilyneitä. Oppaan innostus kasvoi esittelyn myötä, kun hän havaitsi kuulijoiden olevan kiinnostuneita ja osasivat tehdä haastavia kysymyksiä. Katsoimme myös levottoman vallan
kumouksen jälkeistä neuvostoliittolaista filateliaa, josta on säilynyt hyvin vähän kohteita. Taidemuseovierailut, kaupunkikierrokset, opastukset ja matkustaminen olivat erinomaisesti järjestetty.

Mika Niininen kertoi Jyväskylässä pidetystä Nordia 2016 näyttelystä, minkä yhteydessä pidettiin Suomen Filatelistiliiton kokous. Kokouksessa oli käsitelty liiton hallituksen ja puheenjohtajan valinnat sekä liiton jäsen- ja kerhomaksujen suuruus. Liiton talouskuria lisätään. Filatelistilehden sisältöä painotetaan enemmän filatelistisena julkaisuna.

Hannu Vetola ilmoitti, että Postimerkkipalvelu Vetolan nettihuutokauppa on avattu ja näytöt ovat 4.5.2016 ja 6.5. – 7.5. 2016.

Hannu Vetola esitelmöi rahojen keräilystä, aiheena M63 Suomen setelit. Rahoista tehdyistä luetteloista löytyvät seteleiden tiedot: X vuonna painetuissa seteleissä käytetyt sarjanumerot. M63 setelit pohjautuvat vuoden 1955- 1957 seteleihin, jotka on suunnitellut Tapio Wirkkala. Hannu Vetola kertoi lyhyesti, että M55:n seteleitä 5000 mk ja 10.000 mk ovat vesileimattuja. M55 rahoista otettiin 2 nolla pois ja painokuviot ovat keskitetty paperille hieman eri tavalla, joten M63 muistuttaa suuresti vanhoja M55 seteleitä. M63 painamisen valmistelu aloitettiin jo vuonna 1961. Setelit otettiin käyttöön 1.1.1963. Nämä setelit olivat vaihdettavissa aina 28.2.2012 asti. Julkaistuissa kirjoissa on tiedot Suomen Pankkiin palautetuista seteleistä, jolloin tiedetään, kuinka paljon erilaisia seteleitä on vielä keräilijöillä tai piirongin laatikoissa.

M63 1 mk seteliä painettiin vuosina 1961 – 1970 370 milj. kappaletta. Kun kierrosta on poistettu huonoja seteleitä, on niiden tilalle painettu korvaussarjoja. Ne on merkitty setelin sarjanumeron yhteyteen tähtimerkillä. 1 mk:n seteleissä on sekä 7-numeroisia että 8-numeroisia sarjanumeroita. Jälkimmäiset ovat harvinaisempia ja niiden keräilyhinta on korkeampi. Riippuen setelin sarjanumerosta ja sarjanumeron suuruudesta on setelin hintahaarukka 0,2 € – 5000 €. Setelit ovat allekirjoitetut kahden henkilön toimesta, näitä allekirjoituspareja, erilaisia 46 kpl, kerätään myös. Hannu kertoi itse tarkastavansa aina setelin sarjanumerot ja allekirjoittajat.

M63 5 mk seteliä painettiin vuosina 1962 – 1970 302 milj. kappaletta. Painosarjat Litt A ja Litt B. Seteleissä esiintyy 92 erilaista allekirjoitusparia. Nämä sekä sarjanumerot ja sarjanumeroiden suuruus vaikuttavat ostohintoihin.

M63 10 mk painettiin vuosina 1962 – 1968 155 milj. kappaletta. Setelissä on vesileima I tai II. Allekirjoituspareja on 32 kappaletta.

M63 50 mk painettiin vuosina 1962 – 1969 33,5 milj .kappaletta. Painosarjat Litt A ja Litt B.

M63 100 mk painettiin vuosina 1962 – 1969 32,5 milj. kappaletta. Allekirjoituspareja on 80 kpl.

Hannu Vetola kertoi myös seteleiden kuntoluokituksesta. On kaksi luokitusperiaatetta 10 – 1 ja luokitus, joka käyttää 0, 01-0, 01, 1+-01, 1+ merkintöjä ja se on käytössä keski-Euroopassa. Virheettömät, ei taitteita omaavat ja puhtaat setelit luokitellaan 10 (0) tai 9 (01-0). Yksi taite merkitsee laatuluokkaa 8 (01). Taitteet kannattaa katsoa valoa vasten, sillä silittämällä saadaan lähes taitteeton ulkonäkö. Taite paljastuu valoa vasten katsottuna. Setelien hinnat ovat pitäneet eurouudistuksen jälkeen, mutta kolikkojen hinnat ovat laskeneet. Käyvän ajan väärennesetelit pitää luovuttaa poliisilla. Käyttöajan loputtua väärenteitä voi myydä väärenteinä. Pohjanmaalla ja Helsingissä on runsaasti numismaatikkoja.

Yleisö kyseli runsaasti Hannu Vetolalta ja antoi innostuneet aplodit esityksen pitäjälle.

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki