14.12.2016

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti jäsenet ja vieraamme Heidi Martikaisen tervetulleeksi glögikokoukseen. Tampere-Seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen kertoo 80-vuotta (2017) täyttävän seuran toiminnasta ja erityisesti Tampereen kehityksestä tänä aikana. Puheenjohtaja kertoi jälkipalkintona olevan ”Tampereen Raatihuone” kirja.

Vanhana, uutena jäsenenä paikalla oli paluumuuttaja Timo Pitkänen. Hän kertoi pitäneensä filatelistisia huutokauppoja ja harrastanut filateliaa noin 50 vuotta. Juha Valtonen kertoi uuden postitaksakirjan ilmestyneen. Tilauslista kiersi.

Kari Salonen kertoi vuoden 2017 kevään ohjelmasta, joka tulee seuran internetsivuille. 11.1.2017 alkaa kokoukset ja päättyvät keväällä 31.5.2017. Esitelmiä ja kuulumisia kertovat järjestyksessä Hannu Vetola, Jussi Paananen, Tatu Untinen, Mikael Collan, Juha Valtonen, Kai Varsio, Jyrki Aalto, Olli Turunen, Cyril Schwenson ja Robert Cooper.

Raimo Uusinoka kertoi vierailustaan Bulgarian Sofiassa. Kokous oli paikallisen keskustapuolueen päämajassa ja Raimo Uusinoka valittiin Bulgarian Filatelistiliiton jäseneksi.

Seuran jäsenet nauttivat lämmenneen glögin joulun ja uuden vuoden toivotuksin.

Heidi Martikainen piti esitelmän aiheesta ”Näin muuttui Tampere ja meinattiin”. Suomalaiset ovat kotiseutuyhdistysihmisiä, jotka vaalivat paikan historiaa julkaisemalla kirjoja ja kortteja. Tampere-Seura julkaisi vuonna 1943 kirjan ”Tampere-tehtaitten kaunis kaupunki”. Helios-valokuvausliike lahjoitti noin 20.000 kuvaa seuralle. Kirjasta on otettu 6 painosta.

Heidi Martikainen näytti valokuvia 1900-luvun alun Tampereesta mm kuvan Hämeen kadun alkupäästä katsottuna. Hämeenkatu muodostui vuosien saatossa pääkaduksi Kauppakadun menettäessä asemansa, kun Kyttälä liitettiin Tampereeseen 1850-luvulla ja rautatie 1860-luvulla saavutti Tampereen.

Esitelmänpitäjä esitteli Tamperetta kuvin vuosikymmenten liukuessa. Keskustori oli esillä hevosineen, ihmisineen ja lopulta linja-autoineen. Näimme Viistokadun, Hämeenkadun henkilöautojen viistopysäköinnin ja tamperelaisuuteen kuuluneen rollikan. Näimme busseja ja takseja.

Tampereen kiälellä ”toi” on nykysuomeksi aviopuoliso.

Heidi Martikainen esitti asiantuntevasti ja suurella sydämellä jo purettuja tamperelaisia taloja. Filatelistiseuran jäsenet olivat haltioissaan näistä moninaisista vanhoista kuvista. Tampere on menettänyt paljon säilyttämisen arvoista. Näimme Helenin talon, vanhan Hämeensillan, Branderin talon, Kangashalli-Kylmähallin, Suomen Pankin, Lutherilaisen rukoushuoneen, Kaupunginhotellin, Tampereen verkatehtaan, Molin talon ja puisen vanhan Amurin.

Tamperelaiset puhuvat mieluisasti talon nimestä eikä kadun numerosta kertoessaan jonkun osoitetta.

Esitelmänpitäjä esitteli Bertil Strömmerin suunnittelemat kauniit funkkistalot: Tempon talon ja linja-autoaseman.

Esitelmässä tuli erinomaisesti esille kaupungin kehitys ja sen kerroksellisuus. Kuulijat totesivat, että paljon olisi pitänyt säilyttää. 1960 – 1970-lukujen purkamisinto tuhosi Tamperetta enemmän kuin toisen maailmansodan pommitukset. Tampereen päättäjien pitäisi tällä hetkellä miettiä tarkasti, miten toimitaan Eteläpuiston kohdalla. Rakennuttua puistoa ei voida enää koskaan palauttaa puistoksi, jotka tuovat viihtyisyyttä ja ominaisilmettä kaupunkiin kuten vanhat rakennuksetkin.

Yleisö antoi hyvin kuuluvat aplodit Heidi Martikaiselle erinomaisen kiinnostavasta esitelmästä.

Flunssaisen puheenjohtajan lähdettyä lepäämään tarttui Kari Salonen rutiinilla puheenjohtajan nuijaan ja hän johdatti kokouksen arpajaisten ja huutokaupan kautta päätökseen.

Keijo Kivimäki