20.4.2016

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Tero Helminen hyväksyttiin seuran jäseneksi. Pekka Höök esitteli keräilyään. Nuorena poikana hän aloitti keräilynsä Ruotsissa asuessaan. Keräilyalueet ovat Suomen lisäksi Italia, Ruotsi, Ranska ja Englanti. Pitkän keräilyuran aikana ovat kaikki suomalaisten merkkien päätyypit tulleet kerätyksi. Hänellä on myös laaja kokoelma lähetyksiä ja merkkien erilaisia vesileimoja ja hammasteita. Pekka Höök tunnetaan laajasta ja syvällisestä osaamisestaan erityisesti suomalaisen filatelian alueella.

Mika Niininen mainosti taidesuunnistustapahtumaa 23. – 24.4.2016. Juha Valtonen muistutti sunnuntaina 24.4.2016 kello 9.30 alkavasta Turun vierailusta. Linja-auto lähtee poikkeuksellisesti Tampereen teatterin kohdalta Hämeenkadun puolelta. Keijo Kivimäki kertoi Tampereen taidemuseon ystävien järjestämästä 15. – 18.4.2016 tapahtuneesta Pietarin matkasta. Matkalle osallistui myös seuramme edustajia ja ohjelmassa tutustuttiin Pietarin postimuseoon. Museon virkailija opasti 10 vierailijaa normaalille yleisölle suljettuun näyttelyhuoneeseen ja esitteli Venäjän keisarillisen filatelian historiaa harvinaisten ja arvokkaiden kohteiden kera. Saimme nähdä myös joitakin kohteita myös keisarillisen Venäjän kaukaisten reuna-alueiden omista postimerkeistä, joita käytettiin vain alueen sisäisessä postituksessa. Näistä kohteista tunnetaan vain muutamia säilyneitä. Oppaan innostus kasvoi esittelyn myötä, kun hän havaitsi kuulijoiden olevan kiinnostuneita ja osasivat tehdä haastavia kysymyksiä. Katsoimme myös levottoman vallan
kumouksen jälkeistä neuvostoliittolaista filateliaa, josta on säilynyt hyvin vähän kohteita. Taidemuseovierailut, kaupunkikierrokset, opastukset ja matkustaminen olivat erinomaisesti järjestetty.

Mika Niininen kertoi Jyväskylässä pidetystä Nordia 2016 näyttelystä, minkä yhteydessä pidettiin Suomen Filatelistiliiton kokous. Kokouksessa oli käsitelty liiton hallituksen ja puheenjohtajan valinnat sekä liiton jäsen- ja kerhomaksujen suuruus. Liiton talouskuria lisätään. Filatelistilehden sisältöä painotetaan enemmän filatelistisena julkaisuna.

Hannu Vetola ilmoitti, että Postimerkkipalvelu Vetolan nettihuutokauppa on avattu ja näytöt ovat 4.5.2016 ja 6.5. – 7.5. 2016.

Hannu Vetola esitelmöi rahojen keräilystä, aiheena M63 Suomen setelit. Rahoista tehdyistä luetteloista löytyvät seteleiden tiedot: X vuonna painetuissa seteleissä käytetyt sarjanumerot. M63 setelit pohjautuvat vuoden 1955- 1957 seteleihin, jotka on suunnitellut Tapio Wirkkala. Hannu Vetola kertoi lyhyesti, että M55:n seteleitä 5000 mk ja 10.000 mk ovat vesileimattuja. M55 rahoista otettiin 2 nolla pois ja painokuviot ovat keskitetty paperille hieman eri tavalla, joten M63 muistuttaa suuresti vanhoja M55 seteleitä. M63 painamisen valmistelu aloitettiin jo vuonna 1961. Setelit otettiin käyttöön 1.1.1963. Nämä setelit olivat vaihdettavissa aina 28.2.2012 asti. Julkaistuissa kirjoissa on tiedot Suomen Pankkiin palautetuista seteleistä, jolloin tiedetään, kuinka paljon erilaisia seteleitä on vielä keräilijöillä tai piirongin laatikoissa.

M63 1 mk seteliä painettiin vuosina 1961 – 1970 370 milj. kappaletta. Kun kierrosta on poistettu huonoja seteleitä, on niiden tilalle painettu korvaussarjoja. Ne on merkitty setelin sarjanumeron yhteyteen tähtimerkillä. 1 mk:n seteleissä on sekä 7-numeroisia että 8-numeroisia sarjanumeroita. Jälkimmäiset ovat harvinaisempia ja niiden keräilyhinta on korkeampi. Riippuen setelin sarjanumerosta ja sarjanumeron suuruudesta on setelin hintahaarukka 0,2 € – 5000 €. Setelit ovat allekirjoitetut kahden henkilön toimesta, näitä allekirjoituspareja, erilaisia 46 kpl, kerätään myös. Hannu kertoi itse tarkastavansa aina setelin sarjanumerot ja allekirjoittajat.

M63 5 mk seteliä painettiin vuosina 1962 – 1970 302 milj. kappaletta. Painosarjat Litt A ja Litt B. Seteleissä esiintyy 92 erilaista allekirjoitusparia. Nämä sekä sarjanumerot ja sarjanumeroiden suuruus vaikuttavat ostohintoihin.

M63 10 mk painettiin vuosina 1962 – 1968 155 milj. kappaletta. Setelissä on vesileima I tai II. Allekirjoituspareja on 32 kappaletta.

M63 50 mk painettiin vuosina 1962 – 1969 33,5 milj .kappaletta. Painosarjat Litt A ja Litt B.

M63 100 mk painettiin vuosina 1962 – 1969 32,5 milj. kappaletta. Allekirjoituspareja on 80 kpl.

Hannu Vetola kertoi myös seteleiden kuntoluokituksesta. On kaksi luokitusperiaatetta 10 – 1 ja luokitus, joka käyttää 0, 01-0, 01, 1+-01, 1+ merkintöjä ja se on käytössä keski-Euroopassa. Virheettömät, ei taitteita omaavat ja puhtaat setelit luokitellaan 10 (0) tai 9 (01-0). Yksi taite merkitsee laatuluokkaa 8 (01). Taitteet kannattaa katsoa valoa vasten, sillä silittämällä saadaan lähes taitteeton ulkonäkö. Taite paljastuu valoa vasten katsottuna. Setelien hinnat ovat pitäneet eurouudistuksen jälkeen, mutta kolikkojen hinnat ovat laskeneet. Käyvän ajan väärennesetelit pitää luovuttaa poliisilla. Käyttöajan loputtua väärenteitä voi myydä väärenteinä. Pohjanmaalla ja Helsingissä on runsaasti numismaatikkoja.

Yleisö kyseli runsaasti Hannu Vetolalta ja antoi innostuneet aplodit esityksen pitäjälle.

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki