20.9.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti seuramme jäsenen ja illan esitelmän pitäjän Juha Kauppisen tervetulleeksi. Juha Kauppisen Etiopia-kokoelma palkittiin isolla kullalla Finlandia 2017-näyttelyssä Tampereella, todella harvinaista herkkua!

Juha Valtonen pyysi uudistuneesta Filatelistilehdestä kommentteja, jotta lehteä voitaisiin kehittää lukijoiden haluamaan suuntaan. Saapunutta postia oli runsaasti ja sihteeri Pentti Hyvönen laittoi postin kiertämään. Muun muassa Ovalpoint-näyttely on 23.9.2017 Hämeenlinnassa.

Turkulaiset tulevat Tampereelle lauantaina 11.11.2017 kello 12.00. Esitelmän pitää Mika Isomäki Aunuksesta. Puheenjohtaja kertoi muista syksyn tapahtumista esitelmän pitäjineen. 6.10 2017 on postimerkin päivä, johon seura ei osallistu, koska tapahtuma siirretään jatkossa keväälle. Keväällä 2018 seura on mukana tapahtumassa.

Tamcollect-näyttely- ja myyntitapahtuma on 30.9. – 1.10.2017 Vapriikissa kello 10.00 – 16.00. Timo Helin laittoi talkoolistat kiertämään. Seuran myyntipöytään toivottiin lisää väkeä. Kauppiaspaikkojen suuruutta joudutaan hieman rajoittamaan, kun näyttelyalueen koko on pienentynyt. Tuskin aiheuttaa ongelmia! Perjantaina talkoot alkavat kello 16.00 ja päättyvät kello 19.00. Pöydät laitetaan ensin ja sitten kehykset.

Jarkko Leppänen kertoi, että omilla kokoelmillaan näyttelyyn haluavat voivat vielä ilmoittautua. Kerholle jätetään yksi kehys mainostarkoituksiin. Jarkko muistutti, että Postimuseossa pidettävään myyntinäyttelyyn on vapaa pääsy toisin kuin museon puolelle. Jarkko Leppänen pyysi Kari Salosta ja Timo Heliniä keräämään kerhon omalle myyntipöydälle tavaraa.

Mika Niininen kysyi, saivatko eri kerhot Finlandia 2017-näyttelyn myötä uusia jäseniä? Hannu Elo kertoi, että näyttelyssä oli uusia katsojia ja filatelisteja vähän. Ulkolaisia vieraita oli paljon. Kuulijat toivoivat, että uudet jäsenet saisivat kimmokkeen käydä kokouksissamme. Pelättiin liian pitkien esitelmien pitkästyttävän uusia kuulijoita, joten toivottiin esitysten olevan hyvin jäsenneltyjä ja tiiviitä.

Puheenjohtaja Juha Valtonen muistutti, että Filatelistiliitolla on vapaana VBO-asiamiehen tehtävät: ylläpitää valintavihkojen avulla tapahtuvaa merkkien vaihtoa ja myyntiä. Tehtävän palkka perustuu provisioon.

Postimuseossa on nyt Mika Nokelaisen Barbados-kokoelma, jonka aika päättyy. Uuden kokoelman, 6 näyttelylehteä ja kohteista otettavat 20 kuvaa, aihe voi olla mikä tahansa. Postimuseo auttaa ja kääntää suomeksi kirjoitetun tekstin ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.

Juha Valtonen kertoi, että Raisiossa on postikortin päivät, ja sinne on mahdollista päästä järjestetyllä bussikuljetuksella omakustannushintaan.

Juha Kauppinen, ”ison kullan” saanut kokenut keräilijä, maineikas ja menestynyt kokoelmien näyttelyasettaja sekä myöskin filatelistisen materiaalin myyjä halusi kertoa seuran jäsenille omasta kansainvälisestä näyttelytoiminnasta avoimesti ja toivoi, että joku kuulijoista lähtisi ennakkoluulottomasti kansainväliseen näyttelytoimintaan.

Juha Kauppisen Etiopia-aihetta koskeva näyttelyhistoria (1999 – 2017) on laaja: – kotimaassa 5 näyttelyä – kotimaassa mestariluokka Jyväskylässä ja Tampereella – 2 kpl Nordea-näyttelyä – 6 kpl FEPA-näyttelyä

Hänen ensimmäisessä näyttelyssään oli 9 kehystä ja esitys oli perinteistä filateliaa. Hän arvioi, että aiheen eksotiikka toi kokoelmasta vermeil-arvion. Hänen opastajanaan oli tunnettu Etiopian-kerääjä Roberto Sciaky, jonka mielestä lehdellä pitää olla vain yksi kohde ja paljon tekstiä. Esitelmän pitäjä kertoi, että tästä virheellisestä ajatuksesta oli vaikea päästä eroon. Juha Kauppisen mielestä on parempi esitellä kohteet postihistoriallisella tavalla kuin perinteisellä tavalla.

Palautteen saaminen henkilöltä, joka osaa sanoa, onko kokoelma hyvä, on tärkeää. Arvioitsijan ei tarvitse olla kokoelman aiheen asiantuntija. Juha Kauppinen kertoi saaneensa runsaasti erinomaisia neuvoja edesmenneeltä Heikki Pahlmanilta, Jussi Tuorilta ja Ari Muhoselta. Neuvojen lisäksi mainitut herrat ovat antaneet tiukkaa ja suorasanaista kritiikkiä, mistä esitelmänpitäjä on ollut kiitollinen.

Jussi Tuorin ohje, kysymys ja päätelmä Juha Kauppiselle: – kohteita pitää olla riittävästi lehdellä, yleensä 2 (– 3) kpl – missä on maan sisäinen posti? Juha Kauppinen osti Etiopian kaikki sisäiset postilähetykset. – Etiopia-kokoelmalla et tule saavuttamaan koskaan suurta kultaa.

Ari Muhonen on antanut apua tarinan kerronnassa. Tällainen apu pitää jokaisen näyttelynasettajan etsiä.

Juha Kauppisen näkemyksen mukaan hänellä on ollut kaksi oman oppimisen väylää. Tampereen Filatelistiseura antoi hänelle tuomarikoulutuksen. Jokaisen näyttelyn lopussa hän on kiertänyt kaikki suuri kulta-kokoelmat tarkasti läpi ja katsonut, mitä niistä voisi oppia. Hän on myös rakentanut aina uuden esityksen jokaisesta näyttelykokoelmastansa. 128 sivusta hän on uusinut yleensä puolet.

Etiopiassa avattiin ensimmäinen postitoimisto vuonna 1896. Tämä oman postin eli UPU:n aika päättyi vuonna 1936, kun italialaiset valloittivat Etiopian. Juha Kauppinen kertoi, että hän vuosien saatossa nostanut postittoman ajan 1840 – 1896 osuutta kokoelmissaan ja vastaavasti UPU:n ajan osuutta pienentänyt. Tampereen näyttelyssä oli vain UPU:a edeltänyt aika ja aiheen käsittely on muuttunut kronologisesta kerronnasta tarinan kerronnaksi. Jokainen kehys oli oma tarinansa.

Juha Kauppinen kertoi hankkineensa Etiopia-kokoelmansa kohteet pääsääntöisesti kansainvälisistä huutokaupoista. Hän on saanut ostetuksi muutamia kohteita hajotetuista kokoelmista. Vuosittain uusia kohteita Juha Kauppinen saa hankituksi noin 5 – 15 kappaletta. Yleensä harvinaiset ja vaikeimmat kohteet esiintyvät myynnissä vain kerran keräilijän elinaikana!

Juha Kauppinen kertoi lopuksi kokoelmansa monista ainoista tunnetuista kohteista ja arvioi kokoelmansa taloudellista arvoa. Hän kertoi rahoittaneensa ostot muiden kohteiden myynnillä.

Yleisö oli haltioissaan Juha Kauppisen esityksestä, joka kiteytti keräilijän kokoelman kehittämisen ongelmat ja kehityssuunnat ja antoi kuulijoille erinomaisia näkökantoja oman keräilynsä eteenpäin viemiseen. Esitys oli oivallisesti jäsennelty pysyen sovitussa aikataulussa ja selkeä esitystapa kieli pitkäaikaisesta puhetyöläisen taustasta. Monet kiitokset! Eräs kuulija toivoi esityksen jälkeen, että Juha Kauppinen voisi esitellä Etiopia-kokoelmansa jossakin toisessa kokouksessa, niin mielenkiintoiselta ”pienet näytteet” vaikuttivat!

Keijo Kivimäki

6.9.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi syyskauden ensimmäisen kokouksen ja toivotti erittäin runsaslukuisen jäsenistön ja Suomen Filatelistiliiton puheenjohtajan Klaus Juvaksen tervetulleeksi kokoukseen. Kokoukseen olivat saapuneet myös Postimuseon uudet henkilöt Emilia Laulainen, joka toimii Elina Eerolan sijaisena sekä Mikko Nykänen, joka on palkattu hoitamaan kirjastoa ja arkistointia Soile Siltalan jälkeen. Molemmat kertoivat olevansa kotoisin Kotkasta. Emilia Laulainen on valmistunut Jyväskylän yliopistosta ja on työskennellyt Savonlinnan linnan museossa. Hän hoitaa muun muassa vaihtuvia näyttelyitä. Mikko Nykänen on arkistoinnin asiantuntija. Hän esitteli laajasti Postimuseon kirjaston kokoelmia: postihistoriallisia ja aihekokoelmia sekä leimakokoelmia ja filateliaan liittyvää kirjallisuutta ja luettelokokoelmia. Myös postikortteihin liittyvää kirjallisuutta on runsaasti. Postihistoriallinen aineisto on laaja. Postitoimipaikat, postin henkilöstö, erilaisten esineiden kantakortit ja taksaluettelot on arkistoitu. Myös erilaisia kokoelmia on kerätty: leikekokoelma, valtion kalenterikokoelma, lomakekokoelma ja leimakokoelma esimerkkeinä.

Tampereella on aloitettu digitaalinen tallennus. Mahdollistaa laajojen tietokantojen tallentamisen ja tehokkaan tiedonhaun. Postin kiertokirjeet, jotka koostuvat kirjaimin painetuista lehdistä, on jo tallennettu. Haut voidaan tehdä kirjastotietokannasta, lehdet ARTO-viitetietokannasta, postihistorian asiakirja-aineistosta tai Kansallisarkiston Astia-palvelusta. Tiedon hakija toimii Kysy Museolta-palvelun kautta.

Puheenjohtaja kertoi, että onnistuneen filatelianäyttelyn vuoksi järjestettiin Finlandia-kiitos tilaisuus, jossa seuramme jäsenet Kari Salonen, Jarkko Leppänen, Jukka Kaivanto, Timo Helin ja Mika Nokelainen saivat Profilatelia-mitalin. Kari Salonen kertoi menneen kevään aikana järjestetyn runsaasti erilaisia talkootilaisuuksia ja näihin oli osallistunut innokkaana ”jurputtajana” ja esikuvallisen aktiivisena Esko Tirkkonen. Seura palkitsi hänet tummalla juomapullolla.

Liiton puheenjohtaja Klaus Juvas kertoi, että seurat järjestävät erittäin runsaasti tilaisuuksia syksyn ja tulevan kevään aikana. Postimerkin päivä on 6.10.2017. Hän kertoi uudistuneesta Filatelisti-lehdestä, jolla on uusi toimittaja ja uusi ulkonäkö. Hannu Vetola kertoi avautuneesta HTO-huutokaupasta, joka loppuu 28.9.2017 ja sen näyttö on 22. – 23.9.2017. Ahti Paavola kertoi Hämeenlinna postimerkkikerhon 80-vuotisjuhlista ja 23.9.2017 järjestettävästä Ovalpoint-filatelistitapahtumasta, johon on tulossa runsaasti kauppiaita.

Timo Helin kertoi 30.9. – 1.10.2017 TamCollect-tapahtumasta, joka pidetään ensimmäistä kertaa Vapriikissa. Kauppiaspöytien hinnat ovat edulliset, lauantaina 25 € ja sunnuntaina 0 € ja pöytärajoitusta ei ole. Aukioloajat lauantaina kello 10.00 – 18.00 ja sunnuntaina 10.00 – 16.00. Sisäänpääsy on ilmainen. Timo laittoi talkoolistat kiertämään. Jarkko Leppänen toivoi, että näyttelyyn saataisiin lisää uusia kokoelmia, erityisesti Tampere-päivänä pidetyssä näyttelyssä Tampere-aiheet kiinnostavat katsojia.

Juha Valtonen kertoi, että seuraavan kokouksen esitelmän pitää Juha Kauppinen Etiopia-kokoelmastaan ja sen kehityksestä. Puheenjohtaja muistutti, että turkulaiset tulevat vieraaksemme Tampereelle lauantaina 11.11.2017, jolloin esitelmän pitää Mika Isomäki Aunuksen merkeistä. Keväällä 2019 seura järjestää satavuotisjuhlanäyttelyn Pirkkahallissa muiden messujen yhteydessä. Tiedonantoa tullaan antamaan asiasta myöhemmin.

Illan esitelmän pitäjäksi oli lupautunut Klaus Juvas, aiheena ”Suomi-kuva kansainvälisen filatelian silmin”. Klaus Juvas kertoi aiheen keräämiseen tulleen aikanaan Juha Valtosen esitelmästä, joka oli jäänyt hänen mieleensä. Esitelmän pitäjä esitteli aluksi filatelistisia kohteita, joissa oli Suomen valtion tunnukset lippu ja/tai vaakuna. Merkkejä, joissa on Suomen lippu, on julkaistu runsaasti ulkomailla. Monet ovat ystävyysjulkaisuja. Samoin Suomen leijonavaakuna esiintyi monen maan merkissä, useasti vaakuna oli yhteydessä Mannerheimiin. Klaus Juvas näytti myös tästä aiheesta Finlandia 88 kuoria.

Esitelmän pitäjä esitteli erilaisia tapahtumia tai aihe, jotka olivat saaneet ulkolaiset julkaisemaan filatelistisen kohteen, jossa Suomi ja syntyjään joku suomalainen oli julkaisussa mukana. Tällaisia aiheita Klaus Juvas esitteli: valtion rajat, suomalaiset uudisraivaajat, kansainvälinen maanmittausprojekti, Yhdysvaltojen historiaan liittyvät suomalaiset, Oolanninsota, uudempana Marianhamina 150 vuotta, olympiakilpailut, kuvataide, arkkitehtuuri tai merenkulku. Hän esitti myös eri maiden suomalaisten asumiseen liittyviä leimoja, kuten Finlandia (USA/Minnesota), Sointula (Kanada/Vancouver Island), Colonia Finlandeza (Brasilia), Muonion alusta (Ruotsi), Uhtua (Neuvostoliitto).

Kuulijat saivat nähdä runsaan joukon mitä kaukaisempien maiden postimerkkejä, joissa oli kuvattu joku suomalainen, usein urheilija, säveltäjä, kuvataiteilija, kirjailija tai poliitikko. Nimet saattoivat olla väärällä henkilöllä tai kirjoitettu väärin, mutta merkeistä ilmeni henkilön nimi tai kansalaisuus.

Filatelian antama Suomi-kuva on esitelmän mukaan erittäin positiivinen, suomalaiset ovat olleet mukana monessa. Saimme nähdä laajan kuvakavalkadin ulkolaisista Suomea käsittelevistä filatelistisista kohteista, mikä näin Suomi 100 – vuoteen sopikin erittäin hyvin.

Klaus Juvaksen pitkä esitys sai ansaitut aplodit.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

3.5.2017

Puheenjohtaja Juha Valtosen ollessa estyneenä toimi kokouksen puheenjohtajana Kari Salonen. Hän avasi kokouksen. Sihteeri Pentti Hyvönen kertoi saapuneesta postista. Ilmoitusasioina kerrottiin, että kuningatar Elisabethin postimerkkinäyttelyn avajaiset olivat Vapriikissa ja 28 seuramme jäsentä oli vierailijoina Turussa 23.4.2017. Vierailu Turussa oli onnistunut erinomaisesti. Lisäksi postimuseon ystävillä oli ollut 20-vuotistapaaminen.

Jukka Kaivanto kertoi lähestyvän Finlandia 2017- näyttelyn kehysten olevan kunnossa. Hän kiitti talkootyöhön osallistuneita.

Postimuseon leimasintalkoot ovat 8.5.2017 kello 9.00 Ylöjärvellä ja leiketalkoot 16.5.2017 kello 10.00 Postimuseolla. Filatelistiseuran seuraava kokous on 17.5. kello 18.00 Vapriikissa. Cyril Schwenson pitää esitelmän. Huomioikaa paikka ja aika!

Mika Niininen informoi Pirkan Postimerkkikerhon viimeisestä kevään kokouksesta ja Hannu Vetola ilmoitti HTO-huutokaupan avautuneen. Näyttö on 10.5. – 12.5.2017 Tampereella. Huutokauppa loppuu 18.5.2017 kello 20.00 netissä. Syksyn huutokauppaan kohteet heinäkuun aikana.

Olli Turunen esitelmöi aiheesta ” Maksimifilatelia”. Harrastusta palveleva yhdistys Suomen maksimifilatelistit on perustettu vuonna 1990 ja jäseniä on noin 35 henkilöä. Aluksi jäsenistö koostui voittopuolisesti naisista. Maksimifilatelia oli Finlandia 1986 -näyttelyssä ensimmäistä kertaa esillä.

Maksimikorttikokoelmaa voidaan esittää maa- , aihe- tai tutkimuskokoelmana. Yleisin tapa on kokoelman kerääminen aihekokoelmana. Maksimikorttisäännöt ovat vuodelta 1978, jossa kortit jaotellaan ennen vuotta 1946, vuosille 1946 – 1978 ja modernit vuoden 1978 jälkeen julkaistuihin maksimikortteihin. Maksimikorttien keräily on Etelä-Euroopassa hyvin suosittua. Ranskalaiset perustivat oman liittonsa jo vuonna 1945.

Vanhimmat maksimikortit ovat Egyptistä 1890-luvulta, pyramidikortti, kuvapuolella pyramidiaiheiset postimerkki ja leima. Olli Turunen näytti havainnollisesti kuvia näistä ensimmäisistä maksimikorteista.

Kortilla olevaa yhtä kuva-aihetta maksimoidaan. Kuva-aihe on silmin havaittava taiteellinen, mutta konkreettinen aihe. Abstrakti aihe ei kelpaa. Postimerkkejä saa olla yksi ja sen aihe pitää olla silmin havaiten sama kuin kortissa oleva aihe. Aiheeseen liittyvällä leimalla maksimoidaan taiteellinen kokonaisuus. Kortti pitää olla julkisesti ostettavissa ennen merkin julkaisua.

Maksimifilatelia hyväksyy tekeleet. Harrastajat tietäessään seuraavan vuoden postimerkkijulkaisut etsivät postimerkkien aiheisiin sopivat kortit etukäteen markkinoilta. Nykyään Suomen posti ei enää julkaise maksimikortteja.

Nykyään hyväksytään ehiökortteihin painetut vaakunat aiheina. Kun postimerkissä on sama vaakuna ja leimassa aiheeseen sopiva paikkakuntaleima, voidaan kohdetta käyttää maksimifilateliassa. Tietysti tällaisia kohteita ei voi olla monta kokoelmassa, jotta ” taiteellinen vaikutelma” ei kärsisi!

Esitys oli havainnollinen, johdonmukainen ja selkeä. Olli Turunen esitteli kohteita hyvin monipuolisesti kuulijoita kiinnostavalla tavalla. Esitelmänpitäjä Olli Turunen sai kuuluvat ja ansaitut aplodit.

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

19.4.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Puheenjohtaja ilmoitti jäsenille, että Hannu Raithalme on poistunut keskuudestamme. Läsnäolijat hiljentyivät kunnioittamaan pitkäaikaisen jäsenemme muistoa.

Juha Valtonen muistutti sunnuntaina 23.4. kello 9.30 Turkuun lähdöstä Vanhan kirkon edestä. Mika Niininen kertoi keräilijäesittelyssään harrastuksestaan. Mika painotti, että hän ei kerää mitään. Kuitenkin hänellä on runsaasti erilaisia määriä myytäväksi tarkoitettua filateliaa mm. Italiaa. Mika on liittynyt seuraan vuonna 1984. Hän on seuran nuorisofilatelian vetäjä. Hän on myynyt saarismallin kokoelmansa ja monet pitävät Mikaa muun muassa tämän alueen syvällisenä asiantuntijana.

Mika Nokelainen kertoi Finlandia 2017-näyttelyn talkootehtävistä ja talkooväen tarpeesta:

21.5. sunnuntaina kello 16.00 – 22.00 – kehykset tulevat Tampere-taloon, kuljetuksia talon sisällä, kehysten paikkojen mittausta eri saleissa, pyritään aloittamaan kehysten pystytystä – talkoolaisia ilmoittautunut 56 henkilöä – henkilökunnan kanttiinista ei saa päivällä ruokaa, aukeaa kello 18.00, jolloin saa kahvia, omat eväät

22.5.maanantaina kello 8.00 – 22.00 pitkä päivä – kehysten pystytystä ja merkkausta kokoelmien asettelun helpottamiseksi – kokoelmia otetaan vastaan ja iltapäivällä aloitetaan niiden ripustus – kulunvalvontaa, opastusta, vartiointia ja B-roomin pyöritystä – talkoolaisia ilmoittautunut 68 henkilöä

23.5. tiistaina kello pitkä päivä – kokoelmien valvontaa ja kokoelmien kehyksiin laittoa – talkoolaisia ilmoittautunut 72 henkilöä

24.5. keskiviikkona näyttely avataan kello 10.00 – 18.00 keskiviikkona – perjantaina, lauantaina 27.5.2017 kello 9.00 – 17.00 ja sunnuntaina 28.5.2017 kello 10.00 – 15.00. – valvontaa näyttelysaleissa, opastusta Tampere-talossa ja mahdollisesti turistioppaana kaupungilla, lippujen myyntityötä, työtä infopisteessä… – talkoolaisia ilmoittautunut keskiviikkona 53, torstaina 42, perjantaina 41, lauantaina 42, sunnuntaina 73 ja maanantaina 38. Näyttelyn purkaminen aloitetaan sunnuntaina näyttelyn jälkeen.

Lisätalkooväkeä tarvitaan sunnuntaina 28.5 ja maanantaina 29.5.2017.

Talkoolaisten illanvietto on jäähallilla keskiviikkona 24.5. kello 19.00. Kuljetus on sitä ennen Tampere-talolta. Tilaisuuteen on ilmoittautunut 67 henkilöä.

Risto Pitkänen pyysi lisää talkoolaisten ilmoittautumisia Mika Nokelaiselle. Hän muistutti, että talkoolaisille tarjotaan lounas joka päivä paitsi aloituspäivänä sunnuntaina 21.5.2017. Talkoolaiset saavat tunnistamista varten tunnistusnauhat ja lisäksi logoilla varustetut T-paidat.

Risto Pitkänen muistutti Postimuseolle tulevasta kuningatar Elisabethin postimerkkikokoelmasta. Opastetut kierrokset löytyvät Postimuseon nettisivuilta. 10.5.2017 tilaisuudessa Juha Valtonen pitää esityksen. Toinen opastus on 17.5.2017.

Hannu Vetola ilmoitti HTO-huutokaupan avautumisesta. Näyttö Tampereella on 10.5. -12.5.2017.

Illan esitelmän pitäjäksi oli lupautunut seuramme jäsen, Helsingissä asuva ja työskentelevä Jyrki Aalto. Hän kertoi liittyneensä ensimmäisen kerran seuraan 1970-luvulla ja toisen kerran 2000-luvulla. Hän kerää filateliaa, postikortteja, postihistoriaa, sotahistoriaa ja erityisesti 1918-tapahtumia hyvin laajalla skaalalla. Tampereella syntyneenä ja kasvaneena hän on kiinnostunut Tampereen ja Teiskon historiasta ja postikorteista. Hän osallistui näyttelyyn vuonna 1999 Tampereella korttikokoelmallaan. Hänen eräänä keräilykohteistaan on nyt esitelmän aiheena oleva mainoskortit, joita alettiin painaa ja lähettää asiakkaille jo 1890-luvulla aina 1950-luvulle asti.

Jyrki Aalto nimesi esitelmänsä aiheeksi ”Mainoskortit”. Mainoskorttien julkaisuista ja historiasta ei ole tarkka tutkittua tietoa. Esitelmän pitäjä kertoi, että erilaiset mainoskortit lähetettiin kuoren sisällä eikä niissä käytetty postimerkkejä, joten ne eivät ole postikortteja. Toki on olemassa mainoskortteja, joita on käytetty postikortteina. Mainoskorteissa on puhdas valkoinen tausta, jolle esimerkiksi saksalainen kirjapaino painoi aluksi mainostettavan tuoteaiheen ja tälle valmiille pohjalle suomalainen kirjapaino painoi yrityksen nimen ja osoitteen. Painettu valmis pohjan aihe on taiteilijan piirros. Yleensä ne eivät ole signeerattuja. Yritys lähetti näitä mainoksia asiakkailleen kuorissa. Pian nämä kortit alettiin suunnitella Suomessa yrityskohtaisesti, jolloin niihin lisättiin tervehdys ja vuosiluku. Tällaisia uuden vuoden toivotuskortteja yritykset lähettivät yhteistyökumppaneilleen. Mainoskortteihin ei yleensä kirjoitettu käsin mitään.

Jyrki Aalto esitteli suomalaisia mainoskortteja laajasti ja monipuolisesti. 1890-luvun yrityksiä oli Helsingistä, Viipurista, Tampereelta ja Turusta. Paulig, Häkli-Lallukka, Wickel, Sohlberg, tamperelainen Kiuttu. Myös maatalousnäyttelyt julkaisivat omia mainoskorttejaan. Valokuvat tulivat 1900-luvun alussa mainoskorttien materiaaliksi. Korteissa on yritysten ja kaupunkien kuvia. Sortokaudella mainoskortit ottivat kantaa venäläistämiseen ja Suomen lipun ulkoasuun. Topeliaaninen sinivalkolippu ja ruotsinmielisten keltapunalippu sekä Suomen vaakuna ja Suomen kaartin lakkauttaminen olivat aiheita, joista kannanotto voitiin kielloista huolimatta lähettää kirjeen sisällä asiakkaille. Jyrki Aalto esitti havainnollisesti ajan arvoja, elämäntapaa ja historiaa näiden mainoskorttien avulla. Hjorthin ja Saastamoisen kortit esittivät selkeän kannanoton suomalaisuuden puolesta.

Mainoskortteja voidaan käyttää erilaisissa aihekokoelmissa. Mainoskorteissa on kuvattuna erilaisia kulkuvälineitä (laivoja, autoja, polkupyöriä, tukkilauttoja..), tuoteryhmiä, esineitä, piirroksia tai valokuvia paikkakunnasta tai rakennuksesta. Kortit ovat taiteilijoiden suunnittelemia ja edustavat kirjoittajan mielestä yleensä korkeaa taiteellista tasoa. Jyrki Aalto esitteleminä näimme muun muassa Kämpin, Sandbergin, Ruuskasen ja Tampereen Rakennuskonttorin mainoskortteja.

Jyrki Aallon esitys ”Mainoskortit” oli aihealueena usealle kuulijalle uusi. Ajankuva vuosisadan vaihteessa tuli kuulijoille hienolla tavalla esitellyksi. Esitelmän pitäjän johdonmukaisuus ja selkeä esitystapa saivat kuulijat valppaiksi ja tarkkaavaisiksi. Erinomainen esitelmä ja esitys sai ansaitut aplodit.

Tamperelaisena Jyrki Aalto oli tuonut joitakin filatelistisia kohteita näytille, muun muassa Pispalan-rivileiman ja Amuri-postipysäkkileiman. Molempien käyttöaika oli erittäin lyhyt.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

22.3.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti seuran jäsenet tervetulleeksi seuran kevätvuosikokoukseen.

Kevätvuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tero Sisto ja sihteeriksi Pentti Hyvönen sekä pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Jukka Kaivanto ja Esko Tirkkonen.

Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi kokoon kutsutuksi, lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Työjärjestys hyväksyttiin. Rahastonhoitaja Harri Nieminen esitteli tilinpäätöksen, johon kuului toimintakertomus, tuloslaskelma ja tase. Seuran 98. toimintavuosi osoitti tappiota 1885,25 euroa.

Esko Tirkkonen esittäytyi ja kertoi omasta keräilystään. Hän on keskittynyt keräämään M63 0,05 markan violettia merkkiä lisämerkkinä erilaisilla lähetyksillä. Tilauseriä 1964 – 1973 on arkkeina 12 kappaletta ja vihkoina 1963 – 1974 21 kappaletta. Vihkot AV2, Av3, AV4, AV5 ja AV7 on julkaistu. Esko on osallistunut kokoelmallaan ”Malli 1963 viiden pennin violetin käytöstä” näyttelyihin. Näyttelyn tulos oli 61 pistettä, hopeoitu pronssi. Kokoelmasta puuttuu vielä jokunen kohde: sähke, sokeainkirje, saantitodistus, kotiinkanto.

Raimo Uusinoka esitteli lyhyesti Bulgarian alueen lähetyksiä 1850-luvulta alkaen. Turkkilaiset hyökkäsivät vuonna 1855 venäläisiä vastaan. Raimo Uusinoka esitti tältä ajalta kirjeen. Krimin sodan ajalta hän esitti myös Varnasta 4.8.1984 kotijoukoilta lähetetyn kirjeen Ranskaan. Samoin Konstantinopolista Sofiaan ja Felibestä Sarajevoon lähetetyt kirjeet. Raimo esitteli myös Rusesta (Tonavan rannalla Levantissa itävaltalainen postitoimipaikka) lähetetyt kirjeet toinen Wieniin 4.10.1864 ja toinen Varnaan. Hän näytti myös yksityisen postitoimiston Donauer Damfschifferkert-Geschellschaftin kautta lähetetyn postikortin Dudesta Budabestiin (Pestin puolelle). Raimo Uusinokan kokoelmat aiheesta ovat laajat ja korkeatasoiset.

Ilmoitusasioina oli muun muassa Hyvinkään Postimerkkikerho järjestää 22. – 23.4.2017 juhlanäyttelyn. Postimerkin päivää vietetään 6.10.2017. Näin päätti Filatelistiliiton hallitus. Posti ei ole mukana järjestelyissä!!! Postimerkin päivää on vietetty 1930-luvulta alkaen. Leiketalkoot ovat 29.3. ja kehystalkoot 30.3.2017. Timo Helin kertoi 1.4.2017 pidettävästä myyntitapahtumasta TYK:llä. Pöytävarauksia voi tulla vielä lisää, nyt 10 kauppiasta. Kahvioon tarvitaan apuvoimia lisää!

Mika Niininen kertoi Finlandia 2017 näyttelyn sivussa pidettävästä iltakirpputorista torstaina ja perjantaina 25.-26.5. Telakan yläkerrassa. Juha Valtonen näytti Saksasta 1920-luvulla lähetetyn arvottoman kokonaisen näytepakettilähetyksen, joka oli myös kirjattu.

Illan esitelmän piti Marko Kulmala aiheesta ”Postcrossing”. Hän kertoi aluksi omasta nuorisofilateliastaan ja postcrossingin yhtymäkohdista filateliaan. Postcrossing on kansainvälinen projekti lähettää ja vastaanottaa postikortteja. Portugalilainen Paulo Megalhaes perusti järjestelmän vuonna 2005. Tietojärjestelmän avulla jokainen mukaan ilmoittautunut saa ja lähettää yhtä monta korttia. Kone arpoo saajan. Lähetyksen jälkeen uuden osoitteen saa, kun on järjestelmään ilmoittanut kohteen koodin. Myös saatu lähetys kirjataan saapuneeksi järjestelmään. Järjestelmä on reaaliaikainen. Järjestelmässä on 670.000 aktiivikäyttäjää. Sivusto rahoitetaan mainostuloilla. Käyttäjälle järjestelmä on ilmainen. Mukana on 206 maata, mukana omana maanaan mm. Ahvenanmaa. Joka kuukausi järjestelmään kirjautuu noin 400.000 lähetystä. Järjestelmän kautta on lähetetty noin 40 miljoonaa kortta. Jäsenistä suurin osa on naisia. Suurimmat jäsenmäärämaat ovat: Saksa, Venäjä, USA, Hollanti, Taiwan, Kiina ja Puola. Suomessa on väkimäärään nähden eniten jäseniä.

Postcrossing-yhdistyksen sivustolta saa lisätietoja. Jäsenien mukanaolon syyt ovat erilaisia. Joillakin syyt ovat filatelistisia. Yhdistyksen kokouksista ja tapahtumista julkaistaan omat kortit ja leimat. Tapahtumiin osallistuu usein myös ulkolaisia vieraita. Postcrossingista on julkaistu Suomessa 2013 oma postimerkkisarja.

Kuulijat kuuntelivat filateliaa lähestyvää harrastustietopakettia innostuneina ja antoivat äänekkäät suosionosoitukset Marko Kulmalalle hyvästä ja selkeästä esityksestä.

Kokousilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

8.3.2017

Juha Valtonen avasi kokouksen ja pyysi herroja nousemaan ylös ja nostamaan naistenpäivänä maljan läsnä oleville kahdelle naiselle. Puheenjohtaja kertoi, että Esko Tirkkonen tulee lähitulevaisuudessa täyttämään 75 vuotta. Puheenjohtaja luovutti Esko Tirkkoselle seuran viirin kiitokseksi pitkäaikaisesta ja aktiivisesta työstä seuran hyväksi.

Puheenjohtaja laittoi useita listoja kiertämään: Turun matkan 25.4.2017 ilmoittautumislista, TYK:llä lauantaina 1.4.2017 pidettävän seuran myyntitapahtuman talkoolista, Finlandia 2017 näyttelyn talkoolistan ja Finlandia 2017 näyttelyn juhlaillallisen ilmoittautumislistan. Juhlaillallisen hinta on 80 € 15.3. 2017 saakka, sen jälkeen illallisen hinta on 100 €. Finlandia 2017 näyttelyn talkoolaisia tarvitaan noin 150 henkilöä, nyt ilmoittautuneita on noin 60 henkilöä. Parhaiten ilmoittautuminen tapahtuu netin kautta.

Juha Valtonen pyysi seuran jäseniä pohtimaan toimia, miten seuran kotisivut uudistettaisiin ja päivitettäisiin? Puheenjohtaja muistutti myös näyttelyssä julkaistavasta omakuvamerkistä, jonka suunnittelukilpailun Pikku Kakkonen on järjestänyt. Esitykset ovat Postimuseon verkkosivuilla äänestettävissä.

Kari Salonen näytti ranskalaisen yksityisen kuriiripostin käyttämän lähetyksen, jossa oli rullasta vedetty lipuke ilman postitusarvoa. Esko Tirkkonen esitteli kohdetta, jossa sekä lähetyksen lähtöpaikassa että saapumispaikassa oli kohde saanut leimat ”posti palvelee”.

Illan esityksen piti Juha Valtonen aiheenaan Albania. Juha kertoi keräävänsä kaikkia maita vuoteen 1945 saakka. Syvällisempiä kohdemaita on Albanian lisäksi monet eurooppalaiset maat.

Filatelistit eivät kerää Albaniaa kovin suuressa määrin ja siksi kohteiden hintataso oli Juhan aloittaessa postimerkkien keräyksen alhainen. Albania on hyvin jakautunut ja pirstaloitunut maa. Maassa on useita eri uskontokuntia ja valtaa tavoittelevia klaaneja. Albania oli osmanien alainen 1400 – 1913 ja kuului osana ottomaanien valtakuntaa, Turkin alaisuuteen osana nk. Levanttia. Albanian historiassa lyhyt vapaus oli 1443- 1478, kun janitsaarit Skanderbegin johdolla vapauttivat Albanian. Sotaisaa historiaa kuvaa hyvin, että miesten kansallispukuun näyttää kuuluvan aina kivääri!

Postin kulkeminen oli Albaniasta ulkomaille hankalaa vielä 1800-luvun alussa, sillä Turkki ei pyrkinytkään kuljettamaan postia ulkomaille. Levantissa käytettiin 1867 – 1913 ulkomaisten postitoimistojen merkkejä. Esimerkiksi Italian postilla oli useissa Albanian kaupungeissa oma konttori ja jokaisessa oli omat päälle painetut merkit. Yleensä ulkolaiset merkit, joiden leimoista näkyy, että ne ovat käytetty Albaniassa, ovat arvokkaita.

Kapinointia Turkkia vastaan oli 1800-luvulla, mutta 1910, 1911 ja 1912 oli toistuvia kapinoita, niin että Turkkia antoi Albanialle 4.9.1912 autonomian. 1.Balkanin sodassa ympärysmaat pyrkivät ottamaan Albaniasta osia itselleen. Itsenäisyysjulistus oli 28.11.1912 ja maassa käytettiin aluksi Turkin merkkejä albanialaisin päälle painamin. 2.Balkanin sodassa Italia, Kreikka, Montenegro ja Bulgaria halusivat itselleen osia Albaniasta. Sotaa käytiin lopuksi Bulgaria vastaan muut. 10.8.1913 Albania tunnustetaan. Maahan perustettiin oma postinkulku. Nämä omat merkin ovat harvinaisuuksia. Käsin tehdyt leimat ovat usein syöneet painovärin. 5.5.1913 julkaistiin oma ehiö, jonka leikettä on käytetty postimerkkinä. Tätä kutsutaan kuitenkin ensimmäiseksi Albanian merkiksi.

2.oma postimerkki leimattiin arkille käsin ja saksien avulla irrotettiin merkiksi, joka liimattiin kuorelle. Kesällä 1913 tehtiin turkkilaisista lisäpainatusten avulla omia albanialaisia merkkejä, niitä julkaistiin yhteensä 23 erilaista. Näistä merkeistä esiintyy runsaasti väärenteitä. Myös vuonna 1913 tehtiin leimamerkeistä lisäpainatusten avulla uusia postimerkkejä. Näistä on myös väärenteitä, mutta vähän.

Albaniassa kulkenutta sisäistä postia on vaikea löytää. Merkkien valmistaminen saattoi tapahtua siten, että kirjoituskoneella arkille kirjoitettiin ensin maksuarvoja, nämä kohdat leimattiin pyöröleimoin ja sitten ympyrän sisälle leimattiin kotka-aihe. Näissä on virhevariaatioita runsaasti.

1913 – 1916 oli kapina ja se alkoi yksi kuukausi itsenäisyyden jälkeen. Ulkolaisia miehiä pyydettiin kuninkaaksi. Lopulta kristitty herra suostui kuninkaaksi ja kruunajaiset olivat 7.3.1914. Juhlapostimerkkisarja lisäpainamin julkaistiin. Muslimiväestö ei ollut tyytyväinen ja he perustivat Keski-Albanian valtion, joka alkoi painaa omia Turkki-vaikutteisia postimerkkejä.

Myös albanian kreikkalaiset nousivat kapinaan keskushallitusta vastaan ja perustivat Epeiros valtion. Sen postimerkit ovat harvinaisia. Painettuja fantasiajulkaisuja kapina-alueilta on runsaasti. Yhtään todistettua kulkenutta lähetystä, joiden kulkeminen voidaan todistaa, ei ole. Pitkän kapinan voitti lopulta Essad Pasha vuonna 1914. Kuningas Wied pakeni eikä palannut takaisin koskaan. Kuninkaasta tehty postimerkkijulkaisu 4.9.1914 peruttiin, mutta päälle painettuna otettiin myöhemmin käyttöön.

Albania, kotkien valtakunta, shqipenia on kirjoitettu merkkeihin 17 eri tavalla. Esitelmän pitäjä korosti, että Albanian merkkejä ei saa liottaa!!

Juha Valtonen lopetti pitkäksi venyneen hyvin mielenkiintoisen esityksensä Albanian postihistorian 1.maailmansodan alkamiseen. Hän lupasi myöhemmin jatkaa esitystään. Yleisö kuunteli suurella mielenkiinnolla eksoottista aihetta ja palkitsi Juha Valtosen raikuvin aplodein.

Kokous päättyi arpajaisiin ja perinteiseen huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

22.2.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmänpitäjän Mikael Collanin tervetulleeksi Salosta Tampereelle.

Postimuseossa on Viestinviejät-näyttely, jossa esitellään filatelistien kokoelmia. 6 lehden esitys on riittävä. Mukaan otetaan lisäksi 20 lähikuvaa, joita katsoja voi netissä selata. Postimuseon väki auttaa, jos lehdet eivät ole valmiita ja esillepano arveluttaa. Yksi kokoelma on esillä aina 3 kuukautta. Nyt esillä on Mika Nokelaisen Barbados-kokoelma. Kokoelma tehdään englannin kielisenä. Nyt rohkeasti tarjoamaan omaa kokoelmaansa! Kari Salonen pyysi Reijo Viskaria esittämään oman mielenkiintoisen postikorttikokoelmansa Antreasta. Kaikki tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta.

Turkulaisvierailun teemme 23.4.2017. Kuljetuksen hinta on 20 €. Juha Valtonen laittoi ilmoittautumislistan kiertämään. Puheenjohtaja muistutti 2.3.2017 Postimuseolla pidettävistä leiketalkoista ja pyysi jäsenistöltä ehdotusta keväällä 2019 Tampereella pidettävälle kansalliselle postimerkkinäyttelylle nimeä. Oma näyttely on ollut aiemmin nimeltään joko TamCollect tai TamFila.

Risto Pitkänen kertoi Finlandia 2017 näyttelyn järjestelyistä ja Hannu Vetola HTO-huutokaupasta, joka oli juuri päättynyt. Uuteen huutokauppaan kohteet 23.3.2017 mennessä.

Esitelmän pitäjä Mikael Collan kertoi taustastaan ennen esitelmäänsä, jonka nimi oli ”Postiyhteydet toistaiseksi keskeytynyt”. Hänellä oli kokoelmastaan esimerkkeinä lähetyksiä, joissa oli käytetty M30-käyttömerkkejä. Toisen maailmansodan tapahtumien nivoutuminen postilähetysten katkeamiseen ja palautumiseen lähettäjälle oli esityksen keskiössä. Mikael Collan esitti aluksi Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäyksen Puolaan syyskuussa 1939 ja sitten Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen marraskuussa 1939. Siviilien kirjeyhteys Viipuriin katkesi 20.2.1940. Viipuriin osoitetut kirjeet palautuivat ”Postitoimisto ei toimi”-leimalla varustettuna. Kenttäposti toimi. Talvisota loppui 13.3.1940. Esitelmänpitäjä esitti havainnollisen kuvan rintamalinjasta.

Mikael Collan kertoi elävästi kuinka posti etsi sopivan reitin lähetysten toimittamisessa perille. Kun Saksa miehitti huhtikuussa 1940 Tanskan ja Norjan, katkesi meriyhteys Suomesta Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Petsamosta lähti Liverpooliin 1.6.1940 yksi laiva ja New Yorkiin kuukauden aikana 4 laivaa. Leimatut kohteet ovat harvinaisia.

Saksa miehitti kesä-heinäkuussa Benelux-maat ja osan Ranskasta. Näille alueille ei posti kulkenut. Miehittämättömään Ranskaan ns. Vichyn alueelle posti kulki ensin Neuvostoliiton kautta. Yhdysvaltoihin posti kulki aluksi Italian ja Portugalin kautta. Suomesta kulki posti yhtä päivää lukuun ottamatta koko sodan ajan Yhdysvaltoihin lentoyhteyksien vuoksi. Meritie katkesi. Hitlerin julistaessa sodan Yhdysvalloille 11.12.1941 oli lentoreitti kiinni 12.11.1941, kun ei tiedetty antaako Saksa lentopostille kauttakulkuluvan.

Monien sotatoimien seurauksena eri alueet Euroopassa joutuivat taistelujen keskelle ja miehitetyiksi. Tällaisilta ajanjaksoilta lähetykset ovat harvinaisia. Saksan sotaonni oli 1942 – 1943 aluksi hyvä, mutta onni kääntyi. Saksalaiset katkaisivat postiyhteydet Ostlandiin (Viro, Latvia Liettua ja osa Valko-Venäjästä). Tälle Saksan sotilasvalloitusalueelle katkaistiin yksityispostiyhteydet. Liikeposti kulki luvalla. Tällaiset kohteet ovat harvinaisia.

Kesäkuussa 1943 liittoutuneet nousivat maihin Etelä-Italiassa. Italialaisten antauduttua liittoutuneille 3.9.1943, miehittävät saksalaiset Pohjois-Italian ja Rooman. Mikael Collan esittää Helsingistä 8.9.1943 Milanoon lähteneen kirjeen, joka käy Berliinissä ja palautetaan Suomeen leimalla ”Yhteys poikki”. Kesäkuussa 1944 liittoutuneet valtaavat Rooman ja Normandian maihinnousu tapahtuu. Elo-syyskuussa 1944 liittoutuneet saavat saksalaiset pois Ranskasta ja venäläiset Puolasta. Postiyhteys Puolaan katkeaa.

Suomen ja Saksan välinen postiyhteys katkesi syyskuussa 1944 Suomen allekirjoitettua aseleposopimuksen liittoutuneiden kanssa. Postiyhteys Yhdysvaltoihin oli kiinni syyskuusta 1944 aina 5.3.1945 asti kuuden kuukauden ajan. Sodan jälkeen Suomen ja Saksan postiyhteys palasi vasta joulukuussa 1946, ollen poikki 2 vuotta. Saksa antautui toukokuussa 1945. Postiyhteyksien avautuminen eri maihin tapahtui sodan jälkeen eri aikoina. Vasta vuonna 1948 postiyhteyksien voidaan katsoa toimineen hyvin.

Yleisö oli erityisen ihastunut mielenkiintoisesta esitelmästä ja esitti monia kysymyksiä Mikael Collanille, joka oli saanut sotahistorian ja postinkulun elämään esityksessään. Mikael Collan lupasi toimittaa puheenjohtaja Juha Valtoselle esitelmässä esittämänsä mielenkiintoisen ja monelle käyttökelpoisen materiaalin. Myrskyisät aplodit olivat ansaitut.

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

8.2.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti samalla illan esitelmän pitäjän Suomen Filateliapalvelun toimitusjohtajan Tatu Untisen tervetulleeksi. 3 eri kauppiaan esitelmäsarjan viimeinen esittäjä tulee kertomaan yrityksestään, postimerkkeilystä, sekä postimerkkeilyyn liittyvästä palvelusta ja liiketoiminnasta.

Puheenjohtaja pyysi Sirkka Teräsmaata kertomaan omasta keräilystään. Sirkka oli saanut oman isänsä hyväleimaisen Suomi-kokoelman ja hän on jatkanut tätä keräystä. Samalla hän on kerännyt omille lapsen lapsilleen kokoelmat kansioihin. Sirkka Teräsmaa kertoi omasta näyttelytoiminnastaan lyhyesti ja hauskasti. Hän on esittänyt avoimessa luokassa käsityöhön liittyvän kokoelmansa kerhonäyttelyssä. Hän kerää myös aiheeseen liittyviä ulkomaisia postimerkkejä ja pyrkii ulkomailla käydessään vierailemaan paikallisissa postimerkkiliikkeissä.

Juha Valtonen kertoi, että Lahden Postimerkkikerho välittää Lahden talvikisojen virallisen leiman halukkaille ja että leiketalkoot Postimuseolla ovat 2.3.kello 10.00 – 15.00. Juha laittoi kiertämään tilauslistan painotuotteesta ”Miten posti kulkee, kun kusti polkee”. Yhteistilauksella julkaisun hinta on 10 €/kpl. Filatelistiseuran kevätmyyntitapahtuma on 1.4.2017 TYK:llä. Pöytävarauksia myyjiltä ottaa Timo Helin vastaan.

Hannu Vetola ilmoitti HTO-huutokauppaan liittyvästä Tampereella 15.2.–17.2.2017 pidettävästä näytöstä. Mika Niininen esitti postin epämääräisiä leimauksia. Ari Virtanen esitteli jonkun liettualaisen kansalaisen tekemän postimerkin provokatiivisen päälle painaman.

Risto Pitkänen kertoi Finlandia 2017 näyttelyn julkaistuista näyttelyluetteloista, jotka ovat nähtävillä www-sivuilla. Näyttelyn järjestäjät ja posti julkaisevat Faberge-blokin uusintapainoksen. Näyttelyn aikana jokaisena päivänä on oma leima päivän virallisen teeman mukaan.

Mika Nokelainen laittoi kiertämään Finlandia 2017 näyttelyssä toteutuvan talkootyölistan. Omia toiveita voi antaa tehtävien laadun suhteen! Lisäinfoa tulee. Jäsenistöä pyydetään mukaan talkoisiin! Kehykset tulevat Tampereelle lauantaina 20.5. ja pystytys alkaa maanantaina 22.5.2017.

Esitelmän pitäjä Tatu Untinen Suomen Filateliapalvelusta kertoi aluksi yhteistyöstään edesmenneen Kai Hellmanin kanssa. Tatu Untinen ja seuran jäsenet kohottivat poreilevan maljan postimerkkeilylle. Kaikki läsnäolijat yhtyivät mielellään Tatun miellyttävään kehotukseen! Tatu Untinen painotti postimerkkeilyn positiivisia puolia ja korosti harrastuksen hyvää tulevaisuutta, jota paikallaolijoiden runsaslukuisuus myös todistaa. Suomen Filateliapalvelun asiakaskunta on edellisen vuoden aikana kasvanut noin 430 uudella asiakkaalla.

Suomen Filateliapalvelu rakentaa paraikaa uutta toimitilaa Naantaliin. Rakennuksen on määrä olla valmiina ensi toukokuussa ja hän toivotti tamperelaiset tutustumaan uusiin tiloihin ja toimintaan. Suomen Filateliapalvelu on perustettu 1997, Lape on hankittu vuonna 2002, Keräilyuutiset -lehti vuonna 2009 ja Hellman-huutokaupat tytäryhtiöksi vuonna 2010. Yritys tukee toimintansa ohella eritasoisia filatelistisia näyttelyitä ollen Finlandia 2017-näyttelyn pääsponsorina. Tämä on yritykselle suuri taloudellinen ponnistus. Hän kertoi, että Finlandia 2017-näyttelyssä lauantaina Suomen Filateliapalvelu pitää huutokaupan.

Kansainvälisiä huutokauppoja Hellman-huutokaupat pitää kahdesti vuodessa ja SFP pitää online-huutokauppoja neljästi vuodessa.

Esitelmän pitäjä kertoi, mitä tulee huomioida, kun joku haluaa myydä kokoelmansa tai arvokkaita kohteitaan. Kohteet on hyvä myydä välittäjän kautta, jolla on laaja, oikea ja maksukykyinen asiakaskunta. Kansainvälisen markkinoinnin panostus ja verkoston olemassaolo saavat suuren painoarvon. Asiantuntemus ja luotettavuus korostuvat lähtöhintatason määrittelyssä. Tatu Untinen näytti useita huippuhintaisia huutokaupassa myytyjä kohteita. Kiina on merkittävä asiakasmaa. SFP myy myös muita keräilykohteita: kirjallisuutta, nimikirjoituksia jne.

SFP ja Posti ovat tehneet yhdessä vaakunamerkeistä (72 erilaista) Pro Patria-isänmaan puolesta-myyntikoosteen, jossa jokaista erilaista leijonamerkkiä on yksi kappale. Esitelmän pitäjä Tatu Untinen korosti suomailaisuuden merkitystä. Suomessa ja suomalaiselta yritykseltä ostetun tuotteen tai palvelun raha jää Suomeen hyödyntämään kaikkia suomalaisia. Oikeaa puhetta Suomalaisella Klubilla, ajattelee kirjoittaja! Tatu Untinen kiitti Tampereen Filatelistiseuraa mahdollisuudesta tulla pitämään esitelmänsä.

Yleisö antoi raikuvat suosionosoitukset mielenkiintoisista näkemyksistä. Erään kuulijan kysymys kuului. ”Mikä on lähiaikojen keräilyssä hitti?” Tatu Untinen sanoi tämän kysymyksen olevan vaikea. Tällä hetkellä on saarismallin kysyntää juhlavuodesta johtuen. Tero Sisto kysyi, paljonko klassisen filatelia kohteista myydään ulkomaille? Kulttuuriperinnön säilyttämistä vaatii Suomen laki. Postimuseon johtaja Kimmo Antila kertoi, että heillä on kansallinen kokoelma Postimuseossa. Vaikea asia on myös määrittää, mitkä ovat arvokkaita ja kansallisia kohteita. Todettiin, kun postimerkkejä on painettu paljon, eivätkä ne ole painettu yksittäisinä kappaleina ja kun niistä on kappaleita taltioitu museoon, on vaikea kieltää merkkien myynti ulkomaille. Myynti tuo myös maahan valuuttaa!

Kokous päättyi arvontaan ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

25.1.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti seuran jäsenet ja illan vieraat AB Phileasta tervetulleeksi. Toimitusjohtaja Peter Johansen ja yrityksen Suomen edustaja Jussi Paananen tulevat kertomaan AB Philean toiminnasta.

Juha Valtonen toisti vielä uuden jäsenemme Juha Aerikkalan tervetulleeksi seuran toimintaan. Pitkäaikainen jäsen Jouko Punnonen lähetti seuralle ja sen jäsenille terveisiä lahjoittamalla seuralle kymmeniä filateliaa koskevaa kirjaa ja julkaisua, joista nyt vuosien 1888 – 1990 Olamon käsikirjan annettiin halukkaalle omaksi. Juha Valtonen kertoi myös, että Suomen Postihistorialliselta yhdistykseltä on ilmestynyt julkaisu, jonka hinta yhteistilauksena on 10 €. Juha ilmoitti meidän turkulaisvierailumme ajankohdan 23.4.2017 kello 12.00 sekä Postimuseolla pidettävän leiketalkoon ajan 30.1.2017 kello 10.00 – 15.00.

Hannu Vetola ilmoitti, että HTO nro 37 avautuu 27.1.2017 ja se päättyy 23.2 2017. Näyttö Tampereella on 15. – 17.2.2017.

Illan AB Philean yhteisesitelmän aloitti Jussi Paananen. Kenen puoleen voidaan kääntyä, kun halutaan myydä oma raha- tai postimerkkikokoelma? Myynkö sen itse ja millä hinnalla? Huutokaupanpitäjillä on omat asiakaskuntansa eri maantieteellisillä alueilla, mikä vaikuttaa saatavaan hintatasoon. Kulut ovat suuremmat kuin itsemyymällä, mutta oma vaiva pienempi, kun huutokaupanpitäjä huolehtii kohteen kuvaamisesta, esittelystä, lähettämisestä ja rahaliikenteestä. Kokoelmaa myydessään omistajan on hyvä miettiä aluksi, mitä hän on itse sijoittanut rahaa kokoelmaansa, koostuuko kokoelma harvinaisuuksista ja mikä on kokoelman laatutaso?

Arviohintaan vaikuttaa moni asia. Mitä se käsittää: albumien lukumäärä, kohdemaat, merkkejä, lähetyksiä, leimattuja merkkejä vai leimaamattomia, ensipäiväkohteita, kohteiden harvinaisuus ja laatutaso. Ruotsissa on virallisina arvioijina kauppakamarit, joiden palvelu maksaa. Aitouttajat antavat Suomessa todistuksen kohteen aitoudesta, mutta ei hinnasta. Aitouttamisen hinta Suomessa on matala ja aikaa on varattava vähintään 2 viikkoa. Monet kivijalkapostimerkkiliikkeet ja huutokauppojen pitäjät antavat myös hinta-arvioita. Yksittäisillä kerhoilta voi olla myös tarvittavaa asiantuntemusta, kuten Tampereen Filatelistiseuralla on vanhimmista suomalaisista postimerkeistä, kohteista ja leimoista. Hannu Elo kertoi kokemuksistaan ja antoi erinomaisia neuvoja. Arvostetuilla huutokauppojen pitäjillä on pidettyjen huutokauppojen toteutuneita hintatietoja. Esimerkiksi stampcircuit.com antaa tiedot kymmenien postimerkkitalojen toteutuneista kaupoista.

Kivijalkakauppaan voi tarjota, mutta tällainen yritys ostaa yleensä kohteen vain, jos sillä on kohteelle tiedossa ostava asiakas! Kauppa voi tapahtua nopeastikin! Yleensä kauppias pyrkii pitämään pientä varastoa.

Kerhon huutokaupan kautta voi myydä. Asiakaskunta on pieni, jolloin harvinaisten kohteiden hintataso voi jäädä erittäin matalaksi! Etuna on pienet kulut.

Internetin kautta myytäessä saavutetaan suuri asiakaskunta, myyntiprovisiot ovat pienet ja usein jotkut vanhemmat keräilijät ovat poissa. Erien näyttäminen on vaikeaa. Oma työ on iso, kun itse on kuvattava kohde, laskutettava ja toimitettava tuote asiakkaalle. Kaupanteko perustuu luottamukseen.

Fyysiset huutokaupat ovat täyden palvelun tapahtumia: luettelot, näytöt, vakuutukset, logistiikka, tilitykset sisältyvät korkeisiin provisioihin. Hyvänä puolena on myös suuri säännöllisesti ostava ja maksukykyinen asiakaskunta.

Toimitusjohtaja Peter Johansen kertoi AB Philean toiminnasta erittäin monipuolisesti. Yritys järjestää kaksi Laatuhuutokauppaa vuodessa, jossa on tarjolla kansainvälisen laatutason kohteita eri puolilta maailmaa. Rahahuutokauppoja järjestetään kaksi vuosittain. Yritys järjestää myös useita ns. Kansainvälistä huutokauppaa, jossa on tavanomaisempia filatelistisia ja numismaattisia kohteita. Yrityksen nettiosoite on www.philea.se. Yrityksen liikevaihto on noin 5 milj.€/vuosi.

Esitelmän pitäjät kiittivät kuulijoita. Yleisö kiitti esitelmän pitäjiä ja saamaansa tarjoilua aplodein.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

11.1.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi vuoden ensimmäisen kokouksen ja toivotti erittäin runsaslukuisena paikalla olleille jäsenille hyvää alkavaa vuotta.

Juha Valtonen onnitteli seuran puolesta 75 vuotta täyttävää Erkki Artamaa seuran perinteisellä onnittelukortilla.

Seuran uudeksi jäseneksi hyväksyttiin Juha Aerikkala Lempäälästä. Juha Aerikkala kerää pääasiassa Suomea. Hänet toivotettiin tervetulleeksi seuraamme.

Risto Pitkänen on aloittanut Finlandia 2017 projektipäällikkönä vuoden alusta lukien ja hänen työpaikkansa on Postimuseolla. Hänen työnsä on painottunut verkkosivujen ylläpitämiseen. Suomalaisten kokoelmien esittelyä löytyy sivustolta katseltavaksi. Netissä on ilmoittautumislomake myös Finlandia 2017 Rosendalissa pidettävään tilaisuuteen. Illalliskortti maksaa 80 € alkuun ja sen jälkeen 100 €.

Talkoolaisia tullaan näyttelyssä tarvitsemaan 150 – 200. Mika Nokelainen tulee seuraavassa kokouksessa laittamaan talkoolistat liikkeelle. Näyttelyssä ilmestyy päälle painettu postimerkki. Ensimmäisenä päivänä kannattaa olla paikalla. Talkoolaiset saavat ensimmäiseksi päiväksi vapaalipun. Kuningatar Elisabethin kokoelma on näytillä toukokuussa.

Toukokuussa 17. päivänä Cyril Schwensonin esitelmän aiheena on ”Mitä kertovat vanhat kuoret” aiemmasta ilmoituksesta poiketen.

Jouko Kaartinen esitteli 2016 joulumerkin, jossa osalla sivua ei ollut lävistettä. Ari Virtanen esitteli lähetyskohteita.

Hannu Vetola kertoi perinteisen selonteon: ”Postimerkkimarkkinat Suomessa 2016 – 2017”. Vuoden 2017 kristallipallona Hannu Vetola kiteytti: – huutokaupat tulevat ylläpitämään keräilyä yhä vahvemmin – laatu maksaa, massa halpenee – keräilytarvikkeet kallistuvat kysynnän pienentyessä – filatelian rinnalla militaria, dokumentit, osakekirjat, kunniamerkit kiinnostavat historiaan liittyen – Finlandia 2017

Hannu Vetola totesi asiakkaiden iän kasvavan ja nuoria käy liikkeessä melko vähän.

Jäsenistö keskusteli Hannu Vetolan ja Mika Niinisen ehdotuksesta, miten saataisiin nuoret kiinnostumaan filateliasta? Aihefilateliasta varttuneemmat keräilijät voivat antaa nuorelle pienen peruskokoelman nuoren harrastuksen kohteesta.

Yleisö kiitti Hannu Vetolaa mielenkiintoisesta esitelmästä ja tärkeän keskustelutilaisuuden luomisesta.

Tilaisuus päätyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

Top