7.3.2018

by JussiPosted on 7.3.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti seuran jäsenet kokoukseen tervetulleeksi. Markku Lahtinen Kangasalta oli saapunut kokoukseen ”uutena jäsenenä”. Hän kävi esittäytymässä kokoukselle kuitenkin jo vuonna 2016 tai 2017, mutta jäsenyysasiat olivat ilmeisesti jääneet kesken. Puheenjohtaja toivotti hänet tervetulleeksi. Nyt hänelle tullaan toimittamaan jäsennumero.

Hannu Vetola muistutti perjantaina 9.3.2018 kello 12.00 alkavasta Olvi-retkestä. Bussi lähtee Vanhalta kirkolta. Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho tulee kertomaan majoituksesta ja iltaohjelmasta. Lauantaina on Olvihallissa postimerkkien myyntitapahtuma ja huutokauppa. Esitelmät, joiden pitäjinä ovat Hannu Vetola ja Risto Pitkänen, alkavat kello 12.00. Bussin lähtö takaisin Tampereelle alkaa noin 15.00 – 15.30. Bussimatka maksaa osallistujalta 50 €. Hannu Vetola muistutti, että seuraavan HTO-huutokaupan kohteet on oltava järjestäjällä 16.3.2018 mennessä.

Turun Postimerkkikerhon vieraaksi lähdemme 18.3.2018. Bussi lähtee kello 9.30 Vanhalta kirkolta. Puheenjohtaja muistutti vielä, että kahden viikon kuluttua on kevätvuosikokous. TamCollect-tapahtumat tullaan jatkossa järjestämään keväällä TYK:llä ja syksyllä Vapriikissa Postimuseon tiloissa. Jarkko Leppänen on tässä näyttelyasiassa seuran ”voimavara”!

Timo Helin kysyi jäseniltä, miten seuran kotisivuja tulisi uudistaa? Hän pyysi kehitysehdotuksia hänelle toimitettavaksi. Jukka Kaivanto kertoi 100-vuotisnäyttelyn kotisivutarpeista. Muun muassa näyttelyn palkintoluettelot tulevat sivuille. Samoin seuran ja liiton sivustoille tulee saada yhteys. Juha Valtonen kertoi lyhyesti uusille seuran jäsenille, että Tampereen Filatelistiseura on Suomen vanhin suomenkielinen postimerkkiyhdistys ja juhlanäyttely tullaan pitämään Pirkkahallissa keväällä 2019. Timo Helin kertoi, että kevään keräilytapahtumaan 21.4.2018 on kauppiaiden osallistumiskysely käynnissä.

Mika Niininen kertoi Riihimäen Postimerkkikerhon pidetystä juhlanäyttelystä ja illallisista, joiden yhteydessä myös oman seuramme jäseniä palkittiin.

Juha Valtosen esitelmän aihe oli ”Postimerkkivaltiot”. Käsitteenä postimerkkivaltio on monitahoinen. Onko valtio pinta-alaltaan tai merkitykseltään pieni? Onko postimerkeillä suuri taloudellinen merkitys tälle valtiolle? Tekniikan Maailma-lehti on tehnyt oman tutkielmansa ja tutustumismatkansa eräisiin postimerkkivaltioihin vuonna 2013. Tätä artikkelia Juha Valtonen siteerasi eräänä esitettynä näkökantana. Postimerkkivaltiot keskittyvät Karibian merelle ja Eurooppaan. Eurooppalaisia valtioina ei-itsenäiset julkaisijat ovat mm. Ahvenanmaa, Färsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Lichtenstein, Malta, Mansaaret, San Marino, Monaco, Vatikaani sekä pinta-alaltaan suuri Grönlanti että pinta-alaltaan suuret ja itsenäiset maat Islanti ja Luxemburg.

Pienten postihallintomaiden järjestö Sepacin perusajatus oli, että jäsen on eurooppalainen, postihallinnon tulee olla itsenäinen, markkina-alue tulee olla pieni ja yli 50 % asiakkaista tulee olla ulkolaisia. Andorra ei tästä syystä kuulu joukkoon, kun postihallinto ei ole itsenäinen, vaan alueella on sekä Ranskan että Espanjan postin toimittamat omat postilaatikot. Andorran sisällä lähetetty posti ei maksa mitään.

Pienten postimerkkimaiden merkkien välittäjänä toiminut espanjalainen agentti myi firmansa Afinsalle, joka osti Europa Cept-merkkejä pois markkinoilta. Espanjalaiset eläkeläiset menettivät rahansa tässä keinottelussa.

Postimerkkivaltiot ovat pinta-alaltaan hyvin erilaiset: Vatikaani on Roomassa muutama kortteli ja Ahvenanmaa, Luxemburg ja Färsaaret ovat jättiläisiä. Asukasmäärältään Vatikaani ja Ahvenanmaa ovat pieniä ja suuria ovat Luxemburg ja Malta. Alueita voidaan verrata myös asukasluvun tiheydellä. Ahvenanmaalla on asukasta kohden eniten maa-aluetta. Suurin osa alueista kuuluu Euroopan Unioniin. Ahvenanmaa kuuluu Unioniin, mutta ei EU:n verounioniin. Se käyttää hyödykseen verovapaata myyntiä laivoilla sekä nettikauppapostitusta Suomeen. Joku maa ei kuulu Unioniin, mutta käyttävät euroa.

Monien pienten postimerkkimaiden historiallinen taustoja ovat: vanha ruhtinaskunta, brittien merivalta, autonomia, matkailu tai puhtaat veroparatiisimaan edut. Omilla postimerkeillä saadaan lisätuloja, korostetaan omaa erilaisuutta ja ”itsenäisyyttä” tai alueet ovat eristyneitä saaria.

Esitelmänpitäjä jaotteli postimerkkimaita monella eri tavalle ja loi kuulijalle havainnollisen kuvan pienten postimerkkivaltioiden tavoitteista ja tilasta. Monaco on julkaissut alueista eniten postimerkkejä. Merkkijulkaisuja vuodessa on eniten Guernseyllä ja Mansaarilla. San Marinon merkit kulkevat pääsääntöisesti välittäjien kautta.

Merkkien keräilijöiden kohdealueet voidaan jakaa kielialueiden mukaan: englanti, italia, ranska, saksa, pohjoismaiset kielet, saksa ja espanja. Vatikaani julkaisee ylivoimaisesti eniten merkkejä asukasta kohden. Seuraavaksi eniten julkaisee Monaco ja Luxemburg julkaisee vähiten. Vuosilajitelmien hinnoilla mitattuna on Monaco kallein ja Ahvenanmaa halvin. San Marino on kaupallisin julkaisija.

Juha Valtosen esitelmä oli ajankäytöltään erinomainen ja sisällöltään johdonmukainen. Yleisön joukosta kuului selkeäsanaisia kiitos-huudahduksia ja mielenkiintoinen esitys antoi kuulijoille varauksettoman ihailun ja tyytyväisyyden tunteen.

Illan lopuksi oli arvonta ja huutokauppa.

Keijo Kivimäki

21.2.2018

by JussiPosted on 20.2.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmänpitäjän Seppo Toivosen ja Saara Holopaisen tervetulleeksi. Saara Holopainen oli tullut postimerkin päivänä 12.2.2018 Tullintorin postissa seuran myyntipöydän ääreen. Hänellä oli filatelistista materiaalia, jonka hän halusi realisoida. Mielenkiintoinen materiaali oli myynnissä illan huutokaupassa. Tämä myyntitapa osoittautui sekä myyjälle että seuran huutokauppatapahtumalle suotuisaksi! Seuraan kuulumattomat henkilöt voisivat myydä tarpeettomat filatelistiset kohteensa tällä tavalla!

Puheenjohtaja ilmoitti suru-uutisen: seuran jäsen Seppo Karuvaara on poistunut keskuudestamme. Seuran jäsenet pitivät hiljaisen hetken.

Puheenjohtaja muistutti Olville ja Iisalmen Postimerkkimuseolle tehtävästä retkestä 9.3.2018. Lähtö on Vanhalta kirkolta kello 12.00. Turkulaisten vieraaksi lähdemme 18.3. kello 9.30 myös Vanhalta kirkolta. Riihimäen Postimerkkikerho täyttää 75 vuotta. Riihimäellä on juhlanäyttely 24. – 25.2.2018. Tor-Björn Bredenberg esitteli USA:sta postitetun ikimerkillä varustetun kortin ja Vesa Järvistöllä oli helsinkiläisen kauppiaan Viipuriin lähettämä vuoden 1886 hintalista, jossa oli myynnissä vuoden 1856 merkkejä 10 mk/100 kpl!

Puheenjohtaja kiitti Raija Toiviota postimerkin päivän järjestelyistä 21.2.2018 Tullin torilla sekä hänen laatimastaan muistiosta, joka käsitteli postimerkin päivän järjestelyjen kehittämistä. Puheenjohtaja luki muistion ja lupasi, että Raija Toivion erinomaiset kehitysideat otetaan huomioon seuraavassa tapahtumassa. Tullintorilla oli useita henkilöitä käynyt kysymässä filatelian keräämiseen ja myymiseen liittyvää informaatiota.

Puheenjohtaja mainitsi, että Postimuseon järjestämissä talkoissa oli 6 seuran jäsentä. Mikko Nykänen Postimuseosta tulee pyytämään osallistujia talkoisiin kevään aikana useampaan kertaan!

Vilkkaan keskustelun aiheutti syksyn näyttely- ja myyntitapahtuman pitopaikka: pidetäänkö tapahtuma perinteisissä TYK:n tiloissa vai Vapriikissa? Molemmat pitopaikat saivat perusteltuja kannatuspuheenvuoroja. Timo Helin ottaa vielä yhteyttä kauppiaisiin ja Postimuseoon. Jukka Kaivanto kertoi lyhyesti vuonna 2019 järjestettävän juhlanäyttelyn järjestelyistä. Juha Valtonen esitti, että filatelistisen näyttelykokoelman rakentamiseen tarkoitettu kurssi järjestetään 5.5.2018 liiton kanssa yhdessä. Seuran hallitus keskustelee vielä paikasta ja budjetista.

Seppo Toivosen esitelmä halusi vastata kysymykseen ”Kulkiko posti Lahdessa 1918?”. Lahti kuului rintaman etelän puoleiseen punaiseen alueeseen. Hän kertoi vapaus- ja kansalaissodan taustasta, postin merkityksestä näissä poikkeusoloissa sekä Suomen historiasta.

Punaisella alueella Helsingissä julisti Toimeenpaneva komissio vallankumouksen alkaneeksi 28.1.1918. Kaikki vanhan keisarillisen ajan toiminnot piti korvata uusilla, sillä ”vallankumous on ehdoton”. Esimerkiksi posti tuli korvata uudella organisaatiolla, jolloin postia tuli johtamaan hyvin kokematonta, mutta aatteellista väkeä. Koko virkavallan kukistuminen oli tavoitteena. Jo sunnuntai-iltana Lahden punakaarti otti haltuunsa Lahden poliisiaseman. Postimestariksi nimitettiin postinkantaja Kalle Syvänen. Postivirkailijat aloittivat lakon, jolloin postinkulku keskeytyi. Neuvottelujen jälkeen helmikuun viimeisellä viikolla postinkulkeminen aloitettiin uudelleen.

Sodan aikana sekä valkoisella että punaisella puolella kulkivat siviiliposti ja kenttäposti hyvin. Seppo Toivonen esitteli punaisella Lahden alueella lähetettyjä kortteja ja kirjeitä, jotka keväällä 1918 olivat kulkeneet nopeasti alueen sisällä. Seppo Toivonen kertoi havainnollisesti myös ihmisten mielialoista. jotka tulivat hyvin ilmi lähetetyistä korteista ja joistakin säilyneistä kirjeistä. Taisteluja Lahden alueella käytiin 11.4. -1.5.1918. Saksalaiset valtasivat Lahden 19.4.1918 ja punaiset ottivat haltuunsa Hennalan. Valkoiset johtajanaan virolainen Hans Kalm ja saksalaiset tapasivat 20.4.1918 Asikkalan Anianpellossa. Vapun jälkeen taistelut Lahden seudulla loppuivat postilähetyksistä päätellen. Sodan aikana rintamalinjan yli posti kulki huonosti. Leimoista päätellen kesto saattoi olla pitkä! Seppo Toivonen esitti mielenkiintoisia 8.5. ja 13.5. leimattuja kortteja, jotka kertoivat osaltaan aikaisemmista postilähetyksistä.

Hennalan vanhasta varuskunta-alueesta muodostettiin suuri vankileiri. Seppo Toivonen kertoi vankileirin säännöistä ja postikortein tapahtuneesta hyvin suppeasta viestien vaihdosta vankien ja omaisten välillä. Vankileirin kasvatusosaston päiväkirjasta voidaan nähdä jaettujen korttien määrä. Valmiiksi painetuissa korteissa luki: Vankileirin postikortti ja leimana Lahden vankileiri. Paketeissa sai lähettää vangille vain vaatteita, mutta ei ruokaa. Nälkä ja levinneet taudit niittivät julmasti satoaan vankien keskuudessa. Seppo Toivonen kertoi ja näytti postitusten avulla, että posti kulki punaisella puolella hyvin ja rintaman yli viiveellä. Esitelmän pitäjä sai mielenkiintoisesta esitelmästään raikuvat aplodit ja esitelmän jälkeen hän näytti ainutlaatuista ja vaikuttavaa sotaa ja sodan jälkeistä ajanjaksoa käsittelevää kuvakokoelmaansa ja keskusteli kiinnostuneiden kuulijoiden kanssa. Seppo Toivonen käytti tehokkaasti ajan, joka oli lyhentynyt kokousteknisesti. Puheenjohtaja Juha Valtonen kiitti Seppo Toivosta kuuluvasta äänestä, havainnollisuudesta kuvaillessaan, miten oli eletty ja esitystavastaan, joka näytti postin kulkeneen Lahden alueella sodan vuosina.

Arpajaiset ja huutokauppa päättivät kokouksen.21

Keijo Kivimäki

7.2.2018

by JussiPosted on 7.2.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja hän kertoi tulevista tapahtumista. Vierailulle Iisalmeen Olville 9.3. – 10.3.2018 halukkaita pyydetään vielä ilmoittautumaan. Perinteinen Turun vierailu on 18.3.2018 sunnuntaina. Lähtö Tampereelta tapahtuu kello 9.30 Vanhan kirkon edestä. Bussimatka omakustannushintaan on noin 15 – 20 euroa. Postimerkinpäivää vietämme Tampereella 12.2. pääpostin tiloissa Tullintorilla, missä seuralla on oma myyntipöytä kello 9.00 – 18.00 välisen ajan. Postimuseon varastolla on talkoot maanantaina 19.2.2018 alkaen kello 9.00.

Hannu Vetola kertoi HTO-huutokaupan olevan käynnissä ja kohteiden näyttö on 7.2.-9-2.2018 Tampereella. Vesa Järvistö kertoi havainneensa päällepainetun ehiökortin, jossa päällepainanta oli poikkeuksellisen himmeän väristä.

Seuramme 100-vuotisnäyttelyyn keväällä 2019 halutaan uusia kokoelmia. Seura järjestää Filatelistiliiton kanssa koulutusohjelman joko jonakin viikonloppuna tai kokousten yhteydessä pieninä palasina. 7 henkilöä oli kiinnostunut tulemaan mukaan koulutukseen.

Juha Kauppinen oli ystävällisesti lupautunut esittelemään, kuinka voi löytää haluamiaan kohteita joko käynnissä olevista huutokaupoista tai suoramyyjiltä. Internetyhteys hakupalveluun, joka edustaa yli 100 huutokauppaa tai suoramyyntitaloa, on www.philasearch.com. Haku perii kaupoista pienen provision, mutta vastineeksi voi löytää hyvin pienellä vaivalla myös edullisia kohteita. Eri myyjillä on oma hinnoittelutapansa ja ne on hyvä oppia tuntemaan ensin. Kannattaa vertailla aikaisempien kauppojen toteutuneita hintoja. Järjestelmään pitää kirjautua. Järjestelmä tarjoaa haun joko maan perusteella tai aiheen mukaan. Esimerkiksi maan kohdalla voi rajata hakua aiheen mukaan. Järjestelmä näyttää kohteen, myyjän ja hinnan sekä hinnan reunaehdot. Arvonlisävero ja käytettävän valuutan arvo riippuu, missä maassa myyjä on. Kalliissa kohteessa sillä voi olla suuri vaikutus lopulliseen hintaan. Järjestelmästä voidaan katsoa myös jo loppuneiden huutokauppojen tulokset ja vielä jälkimyynnissä olevat kohteet. Aiheen perusteella tapahtuvassa haussa voidaan aihetta rajata hyvin spesifisti, kun hakussa mennään aina vain alemmalle tasolle.

Keräilijä voi käydä hakusivustolla kahden viikon välein, niin ehtii harkita ostamisiaan. Huutokaupat ovat yleensä auki kuukauden. Uusimmat myyntiin tulleet kohteet tulevat oman hakusivuston alkuun. Tällöin ei tarvitse joka kerta selata satoja kohteita, vain uudet myyntikohteet.

Juha Kauppinen perehdytti kuulijat hakujärjestelmään konkreettisesti ja suurella kokemuksellaan. Mielenkiintoisen esitelmän lopuksi kuulijat kysyivät esitelmänpitäjältä useasta asiasta, joihin Juha Kauppinen vastasi asiantuntevasti luottamusta herättävällä rauhallisella tavallaan. Yleisö kiitti taputuksin kerhomme jäsentä erinomaisesta tietopaketista.

Ilta loppui arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

13.12.2017

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 13.12.2017 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Normaalista poiketen nämä kuulumiset on kirjaillut Pentti Hyvönen.

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti paikalla olevat jäsenet ja illan esitelmöitsijän Mikko Kylliäisen tervetulleiksi kokoukseen. Kokouksen aluksi nautittiin seuran tarjoamat jouluiset glögit. Puheenjohtaja kertoi, että turkulaiskokouksessa oli tarkoitus antaa seuran viiri Bengt Stenvallille, mutta asia pääsi unohtumaan silloin. Juha toimittaa viirin Bengtille kotiin.

Mika Niininen hyväksyttiin seuran jäseneksi jäsennumerolla 1259. Mika on aiemmin ollut vuosikausia seuran jäsenenä ja hän on pitkän linjan filatelisti, joka omien sanojensa mukaan ei kerää mitään.

Puheenjohtaja ilmoitti, että illan erikoispalkintona on Ari Järvelän teos Tampereen raatihuone. Puheenjohtaja kertoi, että Liitolta on tullut kirje koskien postimerkin päivän viettoa. Ensi vuonna päivää vietetään ystävänpäivän viikolla, seura päättää itse päivän.

Kari Salonen esitteli kevään ohjelman. Ensimmäinen kokous on 10.1.2018 ja vuorossa on Hannu Vetolan esitys Ajankohtaista. Kari kertoi myös, että Postimuseon talkoot ovat nyt tauolla. Jos museon muutto Ruskoon toteutuu, talkoolaisia varmasti tarvitaan. Lisäksi Kari esitteli Lauri Poropudaksen teosta Suomen eturivin filatelisteja. Mukaan Tampereelta ovat päässet mm. TF:n puheenjohtajat Ilmari Ponsio ja Kustaa Lakanen sekä keräilijät Hannu Elo ja Juha Kauppinen.

Puheenjohtaja tiedusteli tarpeesta omalle 100-vuotisjuhlalle vuoden 2019 kansallisen näyttelyn iltajuhlan (Palmaresin) lisäksi. Ajatus sai useamman jäsenen kannatuksen. Ajankohdaksi ehdotettiin syksyä kevään näyttelyajankohdasta poiketen.

Mikko Kylliäisen esitelmän aiheena oli ”Polkupyörien nimikilvet”: Esitelmän aluksi Mikko esitteli polkupyörän määritelmää ja syntyä. Nykytiedon mukaan polkupyörä on ”keksitty” 1817 Saksassa. Suomessa on arviolta n. 1000 eri pyörämerkkiä. Jakelukanavia ovat olleet mm: Pyörätehtaat, tukkuliikkeet, osuuskaupat, rautakaupat, pyöräliikkeet. Näillä kullakin on omia tai itse koottuja polkupyöriä omine merkkeineen. Mikko esitteli kuvin useita nimikilpiä. Lopuksi Mikko kertoi eri tavoista kerätä näitä nimikilpiä ja tehdä niistä kokoelmia. Mikon esitelmä sai runsaat aplodit ja kiitokset. Erityiskiitokset tuli vielä omaperäisestä aiheesta.

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan. Lopuksi arvottiin vielä jälkipalkinto, jonka sai tällä kertaa Vesa Järvistö.

29.11.2017

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 29.11.2017 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Kari Salonen toimi kokouksen puheenjohtajana puheenjohtaja Juha Valtosen ollessa estyneenä. Kari Salonen esitteli vieraat. Jussi Paananen edustaa ruotsalaista huutokauppojen järjestäjää AB Phileaa ja Seppo Evinsalo on Postimerkkilehden päätoimittaja. Lehti täyttää 100 vuotta vuonna 2019 kuten oma seurammekin. Lehti ilmestyi myös sotien aikana, kun lehti sai säännösteltyä paperia poikkeuksellisesti käyttöönsä. Nykyään lehti julkaisee 6 numeroa vuodessa. Seppo Evinsalo jakoi monipuolisen lehden tuoreimman numeron läsnä oleville.

AB Philean kahvitarjoilun jälkeen Jussi Paananen kertoi ”Julkisten postimerkki-, raha- ja kunniamerkkihuutokauppojen erikoispiirteistä”. Hän keskittyi postimerkkihuutokauppoihin esityksessään. Huutokauppojen luonteet ja tavat toimia hän jakoi kolmeen erilaiseen tapaan:

1. Julkinen salihuutokauppa tulee säilymään. Ostajat joutuvat matkustamaan paikanpäälle. Ennakkotarjouksia voi seurata netistä ja 2. korkein tarjous on nähtävillä. Kalleimmat kohteet myydään salissa tai puhelintarjousten perusteella. Järjestäjällä ovat kuluina salivuokrat, näytöt, myyntiesitteiden ja nettiesittelyversion tekeminen kirjallisia tarjouksia varten.
2. Julkinen nettihuutokauppa, jossa ennakkoon kirjautuneet huutajat asettavat järjestelmään omat ostotarjouksessa. Tässäkin tapauksessa 2.korkein tarjoushinta on näkyvillä. Tarjousaika netissä on pitkä 2 – 4 viikkoa. Huutokauppa loppuu kaikkien kohteiden osalta tiettynä aikana, jos ei ole ”viiden viimeisen minuutin sääntöä”. Korkein tarjous voittaa kohteen, joka toimitetaan yleensä postitse uudelle omistajalle. Julkisen nettihuutokaupan etuna on suuri ostajakunta ja pienet yleiskustannukset. Järjestämien vaatii kohteiden nettiesittelyn ja oman huutokauppajärjestelmän. Nettihuutokaupan pitäjät esittelevät kohteet ennakkonäytössä.
3. Samanaikainen julkinen salihuutokauppa ja online-nettihuutokauppa. Tätä käyttävät jotkin antiikkitavaroita myyvät huutokauppakamarit. Kohteita on vähän. Ideana on, että kohteet myydään yksi kerrallaan. Kohteen hinta (pohjahinta tai korkein ennakkotarjoushinta) nousee järjestelmän toimesta tasakorotuksin aina 2 – 5 sekunnin jälkeen. Huutajan on reagoitava tässä ajassa. Jos kohde ei ole saanut pohjahinnalla yhtään tarjousta, järjestelmä muuttaa tasavälein hintaa alaspäin, kunnes ostaja löytyy. Huutokaupan pitäjä ilmoittaa, menikö kohde nettiin vai saliin. AB Philea tulee kokeilemaan tätä järjestelmää keväällä 2018.

Jussi Paananen kertoi myös, miten pääsee www.philea.se sivuston avulla huutokauppojen muistutuslistalle antamalla järjestelmään oman nettiosoitteensa. Osoitteesta www.philasearch.com voi nähdä käynnissä olevat huutokaupat Euroopassa. Järjestelmä mahdollistaa erilaisia hakuja.

Ari Virtanen kysyi kuinka nopeasti kohteet tulevat myyntiin, kun myyjä on antanut kohteensa myyntiin. Koko prosessi kestää noin 8 viikkoa. Yleisö kiitti aplodein Jussi Paanasta selkeästä esityksestä.

Kokouksen puheenjohtaja Kari Salonen jatkoi kokousta. Postimuseon ystävien retkellä Lopella oli ollut noin 70 osallistujaa. Matka oli ollut erinomainen ja Kari Salonen suositteli liittymistä ko. seuran jäseneksi. Ahti Paavola kertoi 27.1.2018 ”Torpalla tavataan”-keräily- ja myyntitapahtumasta sekä ilmestyneestä Tavastforum-lehdestä. Jukka Kaivanto kertoi seuramme 100-vuotisnäyttelystä 12. – 14. 4. 2019. Käytössä on 35 laatikkoa näyttelykehyksiä. Jarkko Leppänen auttaa uusien kokoelmien rakentamisessa. Tampereen messu- ja urheilukeskukseen tulee kaikkiaan noin 20.000 messuvierasta, josta osa tulee tutustumaan näyttelyymme ja keräilyn kiehtovaan maailmaan.

Aamulehden Moro ja Postimuseo ovat järjestäneet joululeimakilpailun, jonka tulokset ovat nähtävillä Tampereella joululeimassa. Suomen postimaksut nousevat vuodenvaihteessa. Thor-Björn Bredenberg kertoi Sokos-tavaratalon alakerran postitoimipaikan leimaavan lähetykset loistoleimoin.

Kokouksen puheenjohtaja Kari Salonen muistutti seuraavan kokouksen olevan glögikokous ja esitelmän pitää Mikko Kylliäinen mielenkiintoisesta keräilyaiheesta.

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

15.11.2017

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 15.11.2017 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Hän kertoi hallituksen keskustelusta tasapainottaa seuran tulot ja menot. Seuralla on jäsenmaksua maksavia jäseniä noin sata ja jäsenmäärä uhkaa vähentyä. Hallitus tutkii jäsenmäärän kehityksen ja palaa asiaan myöhemmin. Juha Valtonen kertoi seuran jäsenten merkkivuodet. Seppo Hautala täyttää 60 vuotta ja Mika Nokelainen 50 vuotta. Kumpikaan ei ollut paikalla. Puheenjohtaja kertoi, että Jarkko Leppäsen tulevan 50-vuotispäivän muistaminen tapahtui turkulaisvierailun yhteydessä, jolloin Jarkko Leppäselle ojennettiin seuran viiri ja onnittelukortti. Jarkko on toiminut ansiokkaasti pitkään seuran hallituksessa, nyt varapuheenjohtajana, edustanut seuraa Filatelistiliitossa ja vastannut järjestelyistä Finlandia 2017-näyttelyn eräänä paikallisena johtajana. Turkulaisvierailun yhteydessä Raija Toivio palkittiin Tampereen Filatelistiseuran Vuoden Filatelisti- kiertopalkinnolla seuran eteen tehdystä työstä. Hopeisen lautasen on alun perin lahjoittanut Turun Postimerkkikerho.

Juha Valtonen kertoi Oulun Postimerkkikerhon ilmestyneestä huutokauppaluettelosta ja Hannu Vetola kertoi, että HTO-huutokaupan kohteiden näyttö on 29.11. – 1.12.2017 myymälän tiloissa. Seuraavan huutokaupan kohteet pyydetään vuoden loppuun mennessä. Hannu Vetola kertoi myös Olvin 20 hengen vierailukutsusta Postimerkkimuseoon Iisalmeen 26. – 27.1.2018. Mukaan toivotaan henkilöitä, jotka eivät ole olleet aikaisemmin retkellä. Itä-Suomen kerhot järjestävät näyttelyn ja huutokaupan. Hannu Vetola kertoi pyynnöstä myös 3 viikon matkastaan Etelämantereelle. Mantereen molemmat postitoimipaikat olivat valitettavasti kiinni. Luonto oli upeaa, kylmää, karua ja julmaa. Lämpötila oli 5 – 10 astetta, mutta kova tuuli nosti kylmyyden vaikutusta. Laivamatkalla laineet olivat jopa 10 metriä korkeita ja tuuli puuskissa yli 30 m/s.

Mika Niininen kertoi Prahan näyttelyyn 15. – 18.8.2018 järjestettävästä matkasta.

Ari Laitisen esitelmän nimi oli: ”Saksan Itämeren Divisioona”, mikä perustuu hänen omaan postihistorialliseen kokoelmaansa. Hän kerää militäärifilateliaa, vapaussotaa, punaista ristiä, 30-lukua, luovutettujen alueiden filateliaa.

Saksan Itämeren Divisioona vaikutti Suomen itsenäistymiseen. Kuitenkin ulkovaltojen tunnustukset tulivat vasta, kun Neuvostoliitto oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden. Ari Laitinen kertoi aluksi Saksan laivaston Suomen retken taustaa. Neuvostoliitto ja Saksa olivat solmineet aselevon 16.12.1917. Saksaliset tulivat Baltian maihin ja Suomeen syyllä, että Englannin valta oli kasvanut. Venäläiset pelkäsivät valkoisten venäläisten uudelleen valtaannousun ja uuden itärintaman avaamisen. Saksalaiset halusivat puolestaan keskittyä länsirintamalle ja siirtää itärintaman divisioonat länteen.

Divisioonan sotaretken päävaiheet:
1. Tunnusteluosasto lähti Kielistä 28.2.1918 Ahvenanmaalle taistelulaivoin Westfalen ja Rheinland. Mukana oli jalkaväkeä, kaksi lentokonetta ja huoltojoukkoja. Pääjoukoille oli tarkoitus pohjustaa maihinnousua. Tiedusteluosaston oli tarkoitus nousta maihin Rauman lähellä, mutta jäätilanne muutti suunnitelman. Osasto nousi maihin Ahvenanmaalla Eckerössä, miehitti Ahvenanmaan ja internoi siellä olevan venäläisen sotaväen. Saksalaiset palasivat operaation jälkeen Saksaan.
2. Varsinainen Itämeren divisioona 10 laivan laivasto lähti Danzigista 1.4.1918 mukanaan 9500 sotilasta. Komentajana oli kenraali von der Goltz. Venäläinen kenraali Teslev oli vaihtanut aselevon jälkeen puolta ja hän pyysi saksalaisia joukkoja suomeen.
3. Landungsabteilung Brandenstein tuli Tallinnasta 7.4.1918 alkaen Loviisaan. Joukot katkaisivat Riihimäki – Viipuri radan Uudenkylän asemalla. Punaisten joukot Lahden seudulla jäivät saarroksiin. Pääjoukko tuli Helsinkiin Hangosta ja osa Loviisasta. Etelä-Suomi vapautettiin venäläisistä Helsinki 14.4.1918 ja Hyvinkää 21.4.1918. Saksalaisten pääesikunta oli Helsingissä hotelli Kämpissa. Helsingin valloituksen voitonparaati oli 14.4. ja koko sodan voitonparaati 16.5.1918. Koko laivasto-osasto oli Helsingissä.

Ari Laitinen käsitteli saksalaisten kenttäpostia perusteellisesti. Helsingin kenttäpostikonttori oli n:o 318, joka oli perustettu alkujaan 5.3.1918 Ahvenanmaalle Eckerön Storbyn kylän tulliasemalle. Täältä lähetetyt kohteet ovat harvinaisia. Mykkäleima, johon postikonttori oli merkitty käsin. Varakenttäpostikonttorina oli myös n:o 319, mikä lopetettiin 17.10.1918.

Helsingin postikonttorina oli myös n:o 957. Saksalainen kenttäposti n:o 383/osasto Brandenstein oli perustettu Tallinnassa ja ehkä siirretty Helsinkiin. Lahdessa kenttäpostikonttorin numero oli 255.

Saksalaisia kenttäpostileimasimia oli kaikkiaan 10 erilaista, joiden leimauksia Ari Laitinen esitti. Lisäksi jokaisella laivalla oli oma numero ja leimasin, esimerkiksi SMS Chemnitz n:o 193 ja SMS Westfalen n:o 15.

Kuulijat saivat nähdä valokuvapostikortteja joukko-osastoista, tapahtumista ja sotilaista paikallisten henkilöiden kanssa. Kuvat oli mahdollisesti ottanut jokin paikallinen valokuvaaja. Joukko-osastojen leimat näkyvät usein lähetyksissä himmeinä.

Postisensuurista on tiedossa yksi leima, jota on käytetty sekä menevissä että tulevissa lähetyksissä. Kenttäpostilähetyksiä ei sensuroitu. Näissä siviililähetyksissä oli oltava postilaitoksen postimaksu. Saksalaisten sotilaiden ja suomalaisten siviilien välinen posti oli postin taksoituksen mukaista. Saksalaista kenttäpostia Saksasta Suomeen on vähän.

Saksalaiset poistuivat Suomesta 16.12.1918, mutta osa saksalaisista sotilaista jäi vielä kouluttamaan suomalaisia sotilaita.

Ari Laitinen kertoi, että hän tulee liittämään tämän kokoelmansa vapaussota-aiheiseen kokoelmaansa. Esitelmänpitäjä kertoi havainnollisella ja selkeällä tavalla mielenkiintoisen suomalaisia kiinnostavan tarinan eräästä Suomen itsenäisyyden kannalta tärkeästä ajankohdasta. Kuulijat kysyivät saksalaisten ja suomalaisten välisestä postista sekä kannustivat Ari Laitista tuomaan kokoelmansa Tampereen Filatelistiseuran 100-vuotisnäyttelyyn vuonna 2019. Yleisö kiitti Ari Laitista erinomaisen kiinnostavasta esityksestä runsain aplodein.

Illan lopuksi suoritettiin arpajaiset sekä monipuolinen huutokauppa.

Keijo Kivimäki

11.11.2017

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 11.11.2017 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Turkulaiset ystävämme tulivat täsmällisesti kello 12.00 Suomalaiselle Klubille. Tampereella ei satanut vettä, mutta Turussa sää oli ollut sateinen. Tampereen Filatelistiseuran puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti turkulaiset tervetulleeksi. Noin 20 turkulaista ystäväämme oli saapunut Tampereelle Suomen liikenteen solmukohtaan – kaupungin lähes kaikkien katujen ollessa auki revittyinä. Vakuutimme turkulaisille, että Filatelistiseura ei ole tehnyt saapumisen hankaloittamisessa mitään jäynää! Viisaat turkulaiset kertoivat, että heillä raitiotieliikenne lakkautettiin vuosia sitten ja uuden rakentamista ei toistaiseksi aloiteta.

Ruokailun jälkeen Pekka Rannikko kertoi Brasiliassa olleesta postimerkkinäyttelystä, johon osallistuneet suomalaiset Pekka Rannikko (93 pistettä) ja Markku Koivuniemi (90 pistettä) saivat kultaa sekä Ari Jurvanen sai vermeilin. Erinomaisesti näyttelyssä menestyneen filatelistin mukaan näyttelyn järjestelyt laahasivat kovasti perässä ja olivat Tampereella keväällä pidettyyn näyttelyyn verrattuna puutteelliset.

Turun Postimerkkikerhon puheenjohtaja Matti Lempiäinen toivotti tamperelaiset tervetulleeksi keväällä Turkuun.

Mika Niininen kertoi Prahassa keväällä järjestettävästä postimerkkinäyttelystä ja kyseli matkalle lähtijöitä ja lähtijöille sopivasta lähtöpäivästä, mitkä tiedot hän lupasi välittää matkatoimistoon. Marcus Olli kertoi Filatelistiliiton terveiset ja liiton vuonna 2018 – 2019 järjestämistä tapahtumista. Juhani Pietilän esitti näkemyksensä, että liittokokous on hyvä järjestää kansallisen näyttelyn yhteyteen. Vuoden 2019 liittokokous voitaisiin järjestää mahdollisesti Tampereella! Marcus Olli kertoi myös liiton julkaisemasta filatelistiaiheisesta kalenterista, jonka hinta tulee olemaan 10 €. Juha Valtonen tuo myyntiin niitä kerhon kokoukseen. Marcus Olli kertoi myös muutetuista ProFilatelia palkintojen säännöistä, joissa myöntämisen perusteena ovat filatelistiset ansiot. Palkinto on liiton jäsenelle suoma kunnianosoitus. Joitakin rajoituksia on poistettu, mutta palkinnon saajan tulee olla liiton jäsenenä vähintään kaksi edellistä vuotta.

Juha Valtonen onnitteli seuramme varapuheenjohtajaa Jarkko Leppästä 50-vuotispäivän johdosta seuran viirillä ja perinteisellä onnittelukortilla. Jarkko on tehnyt vuosikymmeniä erittäin aktiivisesti ansiokasta työtä sekä seuramme että Suomen Filatelistiliiton eteen.

Juha Valtonen luovutti Tampereen Filatelistiseuran ”Vuoden filatelisti”-palkinnon Raija Toiviolle. Turun Postimerkkikerhon on lahjoittanut arvokkaan kiertopalkinnon tamperelaisille. Ensimmäisenä sen sai Uolevi Vapaa.

Illan esitelmän ”Pohjois-Inkerin väärenteistä ja hammaste-erikoisuuksista” pitäjä oli Mika Isometsä. Suomi oli itsenäistynyt, mutta Venäjä oli sodassa vielä 1.maailmansodan pyörteissä. Karjalan kannaksella Suomen rajan välittömässä läheisyydessä Nevajoen pohjoispuolella oleva pieni Kirjasaloa ympäröivä alue julistautui omaksi alueekseen, kun bolsevikit pakottivat inkeriläisiä Venäjän armeijaan. Pohjois-Inkerin hoitokunta rahoitti rykmenttiä, koulutusta ja sairaanhoitoa. Tähän tarpeeseen hoitokunta ja Georg Elfvengren suunnittelutti postimerkkejä ja painatti ne Viipurin Kirjapaino Oy:ssä. Merkkejä painettiin kaksi eri sarjaa. Pohjois-Inkerissä käytettiin samoja taksoja kuin Suomessa. Lähetykset ovat usein ylifrankkeerattuja.

Ensimmäinen sarja julkaistiin 21.3.1920 ja se myytiin nopeasti loppuun. Tässä sarjassa on myös päälle painettuja ”Malli” merkkejä. Näistä ”Malli”-päällepainetuista merkeistä on myös väärenteitä.

Painosmäärät olivat
5 p, 10 p, 25 p, 50 p 200.000 kpl kukin
1 mk 10.000 kpl
5 mk 2.000 kpl
10 mk 1.000 kpl

Toinen sarja ilmestyi 10.8.1920 ja tästä sarjasta on aidosti kulkeneita lähetyksiä vähän. Mika Isomäki esitteli jokaisen merkkiväärenteen tunnusomaiset piirteet hyvin havainnollisesti käyttäen runsaasti havaintomateriaalia ja selkeitä kuvia tutkimusaineistostaan.

Mika Isomäki on tehnyt erittäin seikkaperäisen tutkimuksen ja dokumentaation Pohjois-Inkerin merkkien väärenteistä ja siitä, miten aidot voidaan erottaa väärenteistä. Aidot merkit painettiin 100 kappaleen arkeille ja väärenteet 25 kappaleen arkeille. Väärenteissä paperi on huomattavasti vaaleampaa. Hammastusten reikäkoko väärenteissä on hieman pienempi kuin aidoissa. Keskuskuvion kohdistus on usein huono, mikä näkyy vaaleana kuunsirppinä. Leimaamattomat merkit ilman liimaketta ovat väärenteitä. Joitakin tunnusomaisia piirteitä väärenteissä:
10 pennin merkin kehikon koilliskulmassa on tumma piste
30 pennin merkissä ei näy viikatteen terä ja niittäjän kasvot ovat pyöreämmät
50 pennin merkissä on kyntäjämiehen lakinlippa sekä taivas ovat erilaisia. Koristekuvioissa ja numeroarvoissa on muotoeroja. Väärenne on vaikea erottaa aidosta.
80 pennin merkissä lypsäjän sanko ei näy kunnolla väärenteessä. Taustaviivoituksessa ja fontissa on eroja.
1 markan merkeissä on paljon väärenteitä. Perunaa nostavan naisen kasvot ovat väärenteessä epäselvät. Inkeri-sanan alla olevassa koristeessa on eroja, samoin kuin kuvan alla olevassa koristeessa. Keskuskuvion siirtymät yleisiä.
5 markan merkeissä Inkeri-sanan R ja numerot ovat väärenteessä ohuemmat. Väärenteissä paljon tummia yksilöitä.
10 markan merkeissä numero 0 on ohuempi väärenteissä. Arvon 10 alla oleva M on myös ohuempi. Taustaviivoitus taivaassa on epämääräinen.

Leimatuissa merkeissä leiman tulee olla Kirjasalo. Muut leimat ovat väärenteitä. Esiintyy myös täysväärenteitä, joissa sekä merkki että leima ovat väärenteitä. Myös fantasiaväärenteitä, esimerkiksi 25 markan merkki, esiintyy.

Jos löytyy merkki, jossa on päälle painanta ”Inkerin hyväksi”, merkki kannattaa laittaa talteen. Leimatut hammastamattomat merkit ovat yleensä väärennöksiä. Aitojakin on.

Kirjasalon leimasta huolimatta lähetykset leimattiin Raudussa, koska rintamalinja oli liian lähellä Kirjasaloa.

2.sarjan merkkejä jäi erittäin runsaasti myymättä ja kun Kirjasalon leima oli 4 vuotta kateissa Amerikassa, on väärenteitä ja arkkileimattuja merkkejä runsaasti markkinoilla.

Mika Isomäki esitteli erilaisia hammastusvirheitä, niitä näyttää olevan runsaasti. Korkea-arvoisemmissa merkeissä on hammastusvariaatioita huomattavasti vähemmän kuin matalissa arvoluokissa.

Mika Isomäen esitys oli erittäin syvälliseen tutkimukseen perustuva hyvin jäsennelty, havainnollinen ja looginen esitelmä. Selkeät ja havainnolliset kuvat, aitojen ja väärenteiden rinnakkaiset näytteet ja kirjoitetut tutkimusaineistot antoivat kuulujalle runsaasti tietoa asiasta. Toivomus oli, että Mika Isomäki saisi painovalmiin materiaalin julkaistuksi. Hyvistä käsikirjoista on aina pula! Yleisö aplodeerasi kiitokseksi ja oli tyytyväinen kuulemaansa!

Perinteinen Zeppelin-kiinnitys arvottiin. Uuden kiinnityksen sai Seppo Louhivuori, tietysti Turusta.

Arpajaiset ja kohteiltaan monipuolinen huutokauppa päättivät yhteisen iltapäivän ja turkulaisten linja-auto lähti kohti sivistyksen kehtoa, josta se oli lähtenyt muualle Suomeen!

Keijo Kivimäki

1.11.2017

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 1.11.2017 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti edellisessä kokouksessa seuran jäseneksi hyväksytyn Raino Koskelan tervetulleeksi yhteisöömme. Raino Koskela kerää Skandinaviaa ja jääkiekkokortteja. Puheenjohtaja toivotti illan esitelmän pitäjän Risto Pitkäsen myös tervetulleeksi.

Puheenjohtaja antoi 70 vuotta täyttävälle Keijo Kivimäelle onnittelukortin ja kuohuviinipullon. Juha Valtonen kertoi Kivimäen olevan hallituksen jäsen ja kirjoittavan nettisivuillemme kokousten referaatit sekä erilaisista seuramme tapahtumista Filatelistilehteen.

Juha Valtonen muistutti 11.11.2017 lauantaina tapahtuvasta turkulaisvierailusta ja hän toivoi seuran jäsenten tuovan huutokauppaan erityisesti turkulaisia kiinnostavia, parempia kohteita. Tilaisuudessa esitelmän pitää Mika Isomäki aiheesta ”Pohjois-Inkerin erikoisuudet”. Puheenjohtaja kertoi StampForumin tilaisuudesta, jossa oli vieraina suuri joukko seuramme jäseniä. Filatelistiliitto julkaisee seinäkalenterin, jossa on filatelistisia kuva-aiheita. Kalenterin hinta on 10 €. Juha Valtonen tilaa sopivan määrän niitä ja tulee perimään ostajilta hinnan myöhemmin.

Filatelistilehden päätoimittaja Lauri Poropudas on tehnyt Suomen parhaista filatelisteista julkaisun ”Eturivin filatelisteja”. Julkaisussa on kaksi seuramme jäsentä: Hannu Elo ja Juha Kauppinen. Puheenjohtaja onnitteli korkealle rankattuja seuramme tamperelaisia filatelisteja.

Havaintoina Jorma Peltomaa näytti lähetystä, jonka hän oli laittanut 9 kertaa postin kuljetettavaksi saamatta lähetyksen merkkipuolelle ainuttakaan leimaa! Mika Niininen kertoi Tanskan Vejlessä olleesta näyttelystä, missä kauppa oli käynyt hyvin. Tunnelma oli ollut hyvä ja paikallinen filatelistiseura oli saanut runsaasti uusia jäseniä. Puheenjohtaja kertoi seuramme jäsenen Markku Koivuniemen saaneen kultaa Brasiliassa järjestetyssä näyttelyssä. Jukka Kaivanto kertoi seuramme tulevasta 100-vuotisnäyttelyn järjestelytilanteesta. Näyttely pidetään Pirkkahallissa 12. – 14.4.2019 kotimaanmatkailumessujen ja keräilytapahtuman yhteydessä. Näyttelytoimikunta tulee tapaamaan toisen kerran lähitulevaisuudessa. Näyttelyllämme ei ole vielä nimeä. Sellainen voisi olla perinteikäs TamCollect?

Muistutus: Postimuseolla ja seurallamme on yhteinen vaihtuva postimuseon vitriinissä ja netissä esitettävä suppea kokoelma. Halukkaita kokoelmansa esittäjää opastetaan kädestä pitäen materiaalin koonnissa ja esittämisessä. Toivotaan useita ehdokkaita, jotka vuorollaan esittävät kokoelmansa! Jarkko Leppänen kertoi syksyllä 2018 pidettävästä TamCollect- näyttelystä. Uusia aktiivisia kerääjiä kehotetaan tekemään omat esitettävät lehdet. Jarkko neuvoo tarvittaessa. Postimerkin päivä on keväällä 2018 ystävänpäiväviikolla kerhon itse valitsemana päivänä.

Postimuseon ystävät järjestää 23.11.2017 retken Marskin majalle Lopelle. Lähtö on Keskustorilta kello 16.00. Kuljetus on ilmainen. Illallisen hinta on edullinen. Sitovat ilmoittautumiset Raija Toiviolle.

Kuopiossa asuva seuramme jäsen Risto Pitänen oli lupautunut esittämään Finlandia 100- näyttelyssä suurella kullalla palkitun kokoelmansa pohjalta tehdyn esityksen ydinkohdat ”Suomen varhaiset postinkuljetusjärjestelmät”. Esitelmä menee syvälle varhaiseen filateliaan. Vanhimmat kohteet ovat 1500- ja 1600-luvuilta. Risto Pitkänen jakoi aiheen neljään osioon: Kuriiriposti, Lukkarin posti, Kihlakunnan eli Kruunun kirjeenkanto ja Yleinen posti.

1. Kuriiriposti käsitti:
– hallitsijan kirjeet 1500-luvulta 1670-luvulle Ruotsin valtakunnassa
– varsinaista järjestelmää ei ollut olemassa
– lähinnä kirjeitä kuninkaalle ja valtaneuvostolle sekä aateliston välistä kirjeenvaihtoa
– sama kuriiripiiri toimitti kirjeet perille asti
– ”kuoressa”, kirjeen kääreessä ei ollut postaalisia merkintöjä, mutta osoite ja saajan persoona oli kuvattu monin loisteliain sanoin hyvin monella rivillä
– sotilaiden ja viranomaisten kirjeitä 1800-luvulla

Risto Pitkänen esitti runsaasti lähetyksiä. 1610-luvulla kuriirikirje Tukholmasta Ouluun ja takaisin. Kuoressa on merkintä lähetyksen kulkemisajasta. Kirjeen sisältö auttaa ymmärtämään kirjeen tarkoituksen. Tämä lähetys oli sotilaan allekirjoituksella kuitattu luetuksi, minkä jälkeen kuriiri toimitti kirjeen takaisin Tukholmaan.

Suomen sisäinen posti oli harvinaista. Esitelmän pitäjä esitti tällaisen harvinaisuuden. Harvialasta Britt Mattsdotterin lähettämä kirje Raseborgin kruununvoudille Henrik Erikssonille vuonna 1611.

Kuoret on usein myyty Ruotsin valtionarkistosta ja kirje on jätetty arkistoon. Osa kuorista voi olla varastettuja. Vuonna 1635 Korsholmasta kuningatar Kristiinalle lähetty kuori, jossa saaja oli esitetty kohteliain ja vuolain sanoin monella rivillä.

Vuoden 1649 heinäkuussa lähetetyssä Pietari Brahen kirjeessä Turusta amiraliteettiin Tukholmaan sinetti paljastaa lähettäjän. 1669 heinäkuun 4.päivänä Torniosta Herman Flemmingille Tukholmaan lähetetyn kirjeen kuorella oli pitkä kuvaus saajasta.

Suomen alueen sisäisiä lähetyksiä Risto Pitkänen esitteli vielä kahdella kirjeellä: vuonna 1728 Oulusta Lappeenrantaan ja vuonna 1822 Iisalmesta Nilsiään.

2. Lukkarin posti
Kirkkolaissa on määritelty, että lukkarit ja kirkon palvelijat kuljettavat rovastien ja tuomiokapitulien postia seurakunnasta toiseen. Näissä sulkakirjeet ja kiertokirjeet ovat harvinaisia. Risto Pitkänen esitteli mm. seuraavat lähetykset:
– vuonna 1745 Porvoosta Kaavin kappalaiselle lähetetty kirje, jossa oli sinetti
– vuonna 1790 Helsingistä Suomenlinnaan lähetetty kirje, jonka lukkari N.N. vei perille asti
– vuonna 1839 lukkarin postina kulkenut sulkakirje, joka oli lähetetty Ruovedeltä Messukylän kautta Kangasalle
– 1860 kiertokirje, joka on harvinainen. Esitelmän pitäjä kertoi, että hän tuntee vain tämän lukkarin postin kiertokirjeen

3. Kihlakunnanposti, kruununpostin kirjeenkanto
– on virkamiesten välistä kirjeenvaihtoa, jota talonpojat kuljettivat
– tämä oli Kustaa Vaasan 1500-luvulla perustama järjestelmä, yleensä maaherrojen välillä Myöhemmin kuninkaan kirjeiden kopioiden kuljettamista varten toimiva.
– Näissä lähetyksissä on kruunukuvioisia Meander-kirjeitä. Lisämerkintöinä on kiireellisyyttä osoittavat merkinnät, sulkakirjeet ja ohjausmerkinnät.

Risto Pitkänen esitteli runsaasti erilaisia lähetyksiä:
– vuonna 1725 kruununpostin kiertokirje Turusta Ranualle, Lappiin ja Luvialle.
– vuonna 1800 sulkakirje Hämeenlinnasta Jokioisiin
– Meander-kuori ohjausmerkinnöin I (I = Jokioinen)
– vuonna 1822 Helsingin pitäjältä Nummelaan lähetetty kirje, jonka kihlakunnan postinkantajan piti kuljettaa
– vuonna 1809 lähetetty mustan ja valkoisen sulan kirje Kuopiosta Rautalammille Musta ja valkoinen sulka tarkoitti, että kirjettä piti kuljettaa yötä päivää.
– vuonna 1854 lähetetty kolmen sulan kirje Hiitolasta (Turun läheltä) Kiskoon. Kuoressa on ohjausteksti suomeksi ”Kiskon pappilaan ja kiiruusti takaisin”
– vuonna 1843 Kruununpostin ja yleisen postin sekapostite Turusta Perniöön.
– vuonna 1832 kruununkirje Tampereelta Kangasalle. Kuorella kruunukuvio ja ohjausmerkintä KÄK, joka merkitsee Kangasala äiti kirkko.

4. Yleinen posti
Vuonna 1638 perustettiin Suomeen ensimmäinen postikonttori. Säännöllisin vuoroin kuljetut postireitit ilmenivät kirjekartasta. Reitin lähetyksen järjestysnumero merkittiin lähetykseen. Postitoimipaikoissa käytettiin lomakkeita ja lähetykset dokumentoitiin. Kirjekartan merkinnästä voidaan tietää, mitä kautta kirje kulki perille. Risto Pitkänen esitteli erittäin monilukuisin esimerkein tähän ryhmään kuuluneita kirjeitä. Tässä esitetty joitakin niistä.
– vuonna 1697 yleisen postin kirje Turusta Tukholmaan. Kirjeen yläosassa merkintä 59 kuvaa, monesko lähetys tämä oli Turusta Tukholmaan.
– vuonna 1784 Stralsundista (Pommerista pohjois-Saksa) Hämeenlinnaan lähetetyssä kuoressa oli merkinnät 1 (ensimmäinen reitti) ja 35 (toinen reitti)
– vuonna 1808 vakuutettu kirje Vaasasta Pietarsaareen merkinnällä redammert in specie käsin kirjoitettuna!
– vuonna 1849 kirjattu kirje Pietarsaaresta Recommenderas- merkinnällä
– vuonna 1847 irtolaukkukirje Turusta Mynämäelle (Wirmo). Erillistä palkkiota vasten kuljetettu lukittu irtolaukku.
– vuonna 1848 kuljetettu salainen virkakirje
– vuonna 1931 kolerakirje Hangosta Tammisaareen ja Turun kautta Raaheen. Reijitetty Turussa.
– vuonna 1840 laivakirje Helsingistä Tallinnaan. Kuorella Helsingin kyrillinen leima ja ”Mit Ångfartyg” sekä taksamerkintä 46.

Risto Pitkänen esitti kuulijoille harvoin kuultua filatelian aluetta, jonka ymmärtäminen vaatii syvällistä tutkimista ja kohteisiin paneutumista. Kohteiden hankinta on vaivalloista niiden harvinaisuuden vuoksi, lukkarin postia tosin löytyy huutokaupoista. Erinomainen esitys oli hyvin jaoteltu ja kuulijoille selkeä. Erittäin mielenkiitoinen esitys sai kuulijoilta raikuvat aplodit. Filatelistiseuran jäsenet kysyivät lopuksi aktiivisesti kuulemastaan. Miten kohteet ovat tulleet myyntiin arkistojen suojista?

Kerhoilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

18.10.2017

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 18.10.2017 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Seuran sihteerin Pentti Hyvösen ollessa estyneenä valittiin kokouksen sihteeriksi Jarkko Leppänen. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tero Sisto ja sihteeriksi Jarkko Leppänen. Ääntenlaskijoiksi valittiin Tapio Huovinen ja Hannu Elo.

Syyskokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä työjärjestys hyväksyttiin. Seuran rahastonhoitaja Harri Nieminen esitteli talousarvion vuodelle 2018. Seuralla oletetaan olevan 77 maksavaa jäsentä. Jäsen- ja kannatusmaksujen lisäksi seura saa rahaa arpajaisista, järjestettävistä huutokaupoista ja erilaisista myyntituotoista. Vuodelle 2018 on budjetoitu tuottoja 5135 €. Harri Nieminen esitteli seikkaperäisesti talousarvion kulut 5128 €, joka sisältää liitojäsenmaksuja 585 €, kunniajäsenten jäsenmaksut 540 €, posti- ja pankkikulut 360 €, arpajaispalkinnot 282 € ja turkulaisvierailun kulut noin 1600 €. Lisäksi on budjetoitu kokouskuluja 200 €, esitelmäkuluja 200 € ja matkakuluja 50 €. Voittoa on arvioitu syntyvän varsinaisesta toiminnasta 7 €. Lisäksi seuran hallitus esittää Tampereen Filatelistiseuran 100-vuotisjuhlanäyttelyn suunnitteluun ja järjestämiseen 500 euroa, joka tulee myöhemmin takaisin näyttelyn tuottoina.

Jäsenmaksu talousarviossa 2018 on laskettu olevan entisen 25 € suuruinen. Juha Valtonen esitteli vuoden 2018 toimintasuunnitelman. Syyskokous vahvisti toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2018.

Syyskokous vahvisti, että seuran puheenjohtajana jatkaa Juha Valtonen ja että hallituksen erovuoroiset jäsenet Keijo Kivimäki, Jarkko Leppänen ja Mika Nokelainen jatkavat hallituksessa toimintakaudella 2018. Toiminnan tarkastajiksi valittiin Hannu Elo ja Jouko Kaartinen sekä varamiehiksi Raimo Uusinoka ja Erkki Artama.

Syyskokouksen puheenjohtaja Tero Sisto päätti kokouksen.

Seuran puheenjohtaja Juha Valtonen jatkoi keskiviikkokokousta. Hän esitteli uuden jäsenehdokkaan Raimo Koskelan kuulijoille. Kokous hyväksyi Raimo Koskelan jäseneksi ja toivotti hänet tervetulleeksi seuraan.

Puheenjohtaja kertoi syksyn tulevista tapahtumista. Muun muassa Porissa on 4.11.2017 keräilytapahtuma ja turkulaisvierailu on lauantaina 11.11.2017. Seuran jäseniä toivotaan runsaasti paikalle. Puheenjohtaja kertoi tulevan lounaan koostumuksesta. Lounas maksaa 20 €/henkilö. Jäsenet toivoivat lisäksi vielä kalaa tarjolle! Juha Valtonen toivoi seuran jäsenten tuovan huutokauppaan turkulaisia kiinnostavaa materiaalia.

Kokouksessa kerrottuna: Hellmanin huutokauppa Turussa oli järjestetty hyvin. TamCollect-näyttelyn voittaja Annika Eriksson ei päässyt paikalle ja hänelle toimitetaan voittona Tampere-kortti. Hannu Vetola kertoi kevään HTO-huutokaupoista. Havaintoja esittivät Mika Niininen, Kari Salonen ja Juha Kauppinen. Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

4.10.2017

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 4.10.2017 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Viikon vaihteessa pidetyn TamCollect myynti- ja näyttelytapahtuman kilpailuun osallistuneiden oikeiden vastausten kesken Kari Salonen suoritti arvonnan. Kari Salosen näyttelykokoelmassa ”Tarinoita Tampereen taloista” oli virhe jossain 32 lehden kuvista. Tarkkaavaisen näyttelyvieraan tuli huomata virhe. Finlaysonin palatsia esitti virheellisesti pikkupalatsin kuva. Arvonnassa voiton sai Annika Erikson, joka kutsutaan seuran kokoukseen noutamaan palkinto.

Turkulaiset ystävämme tulevat 11.11.2017 lauantaina kello 12.00 vieraaksemme. Puheenjohtaja laittoi tilaisuuteen osallistuville ilmoittautumislistan. Puheenjohtaja toivoi seuran jäseniltä runsasta osanottoa. Aterian sisältö ja hinta kerrotaan seuraavassa kokouksessa. Tilaisuudessa seuramme jäsen Mika Isomäki kertoo Pohjois-Inkerin merkeistä. Tulevaan huutokauppaan toivotaan hyviä myyntikohteita, jotka kiinnostavat myös vieraitamme.

Puheenjohtaja kehittää seuramme toimintaa ja pyytääkin seuran jäseniltä ideoita toiminnan kehittämiseksi. Hän on saanut joiltakin jäseniltä hyviä ideoita, mutta kaikki neuvot otetaan ilolla vastaan.

Valkeakosken Postimerkkikerho täyttää 75 vuotta ja kerho järjestää näyttelyn 7. -8.10.2017 Valkeakoskella Myllysaaren museossa. Seuraava kokous on syysvuosikokous ja eräänä aiheena on hallituksen valinta. Kaikki halukkaat seuran jäsenet ovat tervetulleita ehdokkaita. Vuoden kuluttua joudutaan joka tapauksessa valitsemaan kolmen erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uudet hallituksen jäsenet. Kari Salonen kertoi, että 29.11.2017 kokoukseen tulee Jussi Paananen kertomaan Philean näkemyksiä. Puheenjohtaja muistutti StampForumista, joka pidetään Helsingin messukeskuksessa 26.-29.10.2017.

Seuran jäsenet keskustelivat ja esittivät mielipiteitään erittäin vilkkaasti pidetystä TamCollect näyttelystä. Osa myyjistä oli tyytyväisiä ja osa tyytymättömiä myyntiinsä. Paikalle pääsy toiseen kerrokseen oli sekä myyjille että yleisölle hankalaa. Vieraita oli ajoittain runsaasti, osa Tampere- päivän tavallista väkeä, josta voisi löytyä myös uusia jäseniä! Tältä osin paikka oli hyvä tietoa antavana forumina. Ostavia filatelisteja olisi saanut olla enemmän. Kirjat kävivät hyvin kaupaksi. Tampereen yhteiskoulun tilat ovat muuntumiskykyisiä, vuokra on edullinen ja parkkipaikat ilmaisia. Sadesäällä harva eksyy koululle! Kerhon tilaisuudessa jakama tiedote oli hyvä, paljon tietoa kompaktissa muodossa. Näyttelykehykset toivat ahtautta tilaan. Hyvänä asiana pidettiin, että 34 näyttelykehyksestä oli 2/3 uusia. Uudet aiheet ja tavat käsitellä kokoelmaa virkistävät katsojia.

Mika Niininen kertoi lyhyenä havaintona ”Suomen kauneimmat kirjekuoret”. Kuorien tekijä kittiläläinen Janne Puurula teki myös rahaväärenteitä Ruotsin seteleistä 1900-luvun puolella. Hannu Vetola kertoi edellisestä HTO-huutokaupasta, jossa myyntiprosentti oli yli 70%. Klassinen Suomi kävi hyvin kaupaksi sekä setelit. Kohteet ovat noudettavissa. Uusi rahaluettelo on ilmestynyt.

Juha Valtonen ja Jukka Kaivanto kertoivat vuonna 2019 tulevasta Tampereen Filatelistiseuran 100-vuotisnäyttelystä, joka tulee olemaan huhtikuussa Tampereen Messujen tiloissa. Raisiossa on korttinäyttely 2.12.2017, johon korttienkerääjäseurat järjestävät yhteiskuljetuksen hintaa 15 €/henkilö.

Juha Valtonen esitti havainnollisesti mitä eroja on eri pohjoismaissa julkaistuissa postimerkeissä, kun merkkien erilaisia ominaisuuksia verrataan ajallisesti toisiinsa. Lopuksi Juha Valtosen kehittämän oman pistelaskusysteemin mukaan hän asetti Norjan maaksi, jonka postimerkkejä kannattaa kerätä! Esitys antoi kuulijalle tavan testata omia mielikuvia pohjoismaiden postimerkeistä ja niiden eri ominaisuuksien ajoituksesta. Yleisö mietti ja nautti sekä eli esityksen mukana. Kiitokset Juha Valtoselle elävistä filateelisista tilastoista! Illan lopuksi arvotut palkinnot löysivät omistajansa ja suoritettiin myyntikohteiden huutokauppa.

Keijo Kivimäki