17.10.2018 – syyskokous ja H. Elo, Suojarei’itteet

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 22.10.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tampereen Filatelistiseuran kokous 17.10.2018

Seuran puheenjohtaja Juha Valtonen avasi syyskokouksen. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tero Sisto, sihteeriksi Pentti Hyvönen ja pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Hannu Elo ja Tapio Huovinen. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus todettiin sekä työjärjestys hyväksyttiin. Juha Valtonen luki tulevan vuoden 2019 toimintasuunnitelman ja seuran rahastonhoitaja esitteli talousarvion. Seuran 100-vuotisnäyttely ja syksyllä 2019 pidettävät seuran vuosijuhlat tuovat budjetin mukaan tappioita, joita on aikaisempina vuosi jo osattu odottaa syntyvän. Talousarvio on tehty vastuullisella ajatuksella, että tuotot arvioitu varovasti ja menot yläkanttiin. Toimintasuunnitelma ja tappiollinen talousarvio hyväksyttiin. Jäsenmaksuksi vuodelle 2019 hyväksyttiin 25 €.

Hallituksen erovuoroisten Pentti Hyvönen, Harri Nieminen ja Timo Helin tilalle pyydettiin esittämään uudet henkilöt. Kokous valitsi erovuoroisten tilalle Juha Aerikkalan, Mikko Kylliäisen ja Raija Toivion. Raija Toivio on ensimmäinen seuran historiassa hallitukseen valittu nainen. Paikalla olleet iloitsivat tästä suuresta edistyksellisyydestä!!

Keijo Kivimäki ilmoitti haluavansa viiden vuoden jälkeen pois hallituksesta kiireisiinsä vedoten. Hänen tilalleen yhdeksi vuodeksi hallitukseen valittiin Timo Pitkänen. Toiminnantarkastajiksi valittiin Hannu Elo ja Jouko Kaartinen sekä heidän varamiehikseen Raimo Uusinoka ja Erkki Artama. Syyskokouksen puheenjohtaja Tero Sisto päätti kokouksen.

Seuran puheenjohtaja jatkoi iltaa kuukausikokouksella heti perään. Puheenjohtaja Juha Valtonen luovutti Kultaisen suurennuslasin nro 2 Harri Niemiselle ja nro 3 Pentti Hyvöselle seuran eteen tehdystä pitkäaikaisesta työstä. Seuran perinteinen muistaminen on lähetetty merkkipäivää viettävälle Harri Kuusistolle.

Seuran verkkosivuille on tullut ensimmäinen sähköinen jäsenanomus, jonka tekijä Ilkka Olavi Laine hyväksyttiin seuran jäseneksi.

Puheenjohtaja laittoi kiertoon Filatelistiliiton vuoden 2019 seinäkalenteria ja postimerkkimaan hakuluetteloa koskevan tilauslistan. Molemmat julkaisut maksavat 10 €/kpl. Puheenjohtaja kertoi myös postimuseon ja Moro-lehden järjestämästä joulupostileimakilpailusta. Raati, jossa jäseninä ovat olleet Juha Valtonen ja Kari Salonen, valitsi voittajaksi noin sadasta ehdotuksesta tonttulakkipäisen Näsinneula-leiman.

Tulevana lauantaina on turkulaisvierailu. Mukaan Tampereen työväen vanhaan teatteriin tai vain ruokailu-juhlakokoukseen ilmoittautuneille antoi puheenjohtaja tarkat aika- ja paikkatiedot. Teatteriin tulijoille alkumaljat jo kello 12.15, näytäntö alkaa kello 13.00 ja ruokailuun kello 15.45. Ruokajuomat ostetaan tiskiltä. Tilausten maksupohjat jaetaan lauantaina. Pelkkä ruokailu 37 € ja teatteri/ruokailu 60 €. Juhlakokouksessa Mikko Kylliäinen pitää esitelmän. Tilaisuudessa on arpajaiset ja huutokauppa normaaliin tapaan. Kohteiden toivotaan olevan perustarjontaa parempia!

100-vuotisnäyttelyyn halukkaille osallistujille järjestetään kokoelmanrakennusseminaari joulukuussa, mukaan oma materiaali. 6 henkilö halusi tilaisuuden järjestämistä. Näyttelyyn tulee ilmoittautua tämän vuoden loppuun mennessä. Juha Valtonen muistutti, että 100-vuotisnääyttely keväällä on monien muiden näyttelyiden yhteydessä messukeskuksessa. Siellä on myös numismaatikkojen 50-vuotisnäyttely.

Mika Niininen muistutti 31.5. – 2.6.2019 järjestettävästä matkasta Tukholman postimerkkimessuille. Hinta tulee olemaan 79 €/henkilö.

Keväällä 11. – 17. 2.2019 järjestetään postimerkin päivä ystävän päivän yhteyteen. Helsingissä toimiva Suomen Filatelistiseura haluaa pitää yhteisen kerhoillan seuramme tiloissa keväällä 2019.

Hannu Elo esitti lyhyen tietoiskun ”Suojarei`itteet”. Yritysten ostamiin postimerkkeihin rei`itettiin symboleja, joilla estettiin merkkien yksityiskäyttö. Ensimmäiset käytöt Suomessa on 1890-luvun alkupuolelta. Finlayson ja Boström aloittivat. J.G.W. -rei`ityskoneella saatiin suojarei`itettyä yksi merkki kerralla. Merkkejä rei`itettiin Saksassa ja Englannissa runsaasti ja niitä pidetään usein vieläkin virheellisinä kohteina, jolloin niiden hinnat ovat vain puolet rei`ittämättömien merkkien hinnoista. Suomessa rei`itetyt merkit ovat harvinaisempia kuin tavalliset merkit. Suomessa käytettyjä vanhoja rei`itteitä:

Walthof – W, Wikeström – J.G.W., Teknokontro – TKT, Vernandi – V, Viktor Ek – V.E., Notraco – N, Ford – Ford, Finlayson – F&Co, Boström – K.B., Asea – ASEA.

Muut yritykset ottivat rei`itteitä käyttöön 1914 jälkeen aika 1930-luvulle asti.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

3.10.2018 – esitelmänä Jukka Mäkinen, Leimamerkit mm. Suomi ja Ruotsi

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 10.10.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tampereen Filatelistiseuran kokous 3.10.2018 

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmän pitäjän arkkitehti Jukka Mäkisen tervetulleeksi Tampereelle. Kokous hyväksyi seuraan uudeksi jäseneksi paikallaolleen Ilpo Ala-Houhalan. Hän kertoi keräilyalueekseen Suomi-filatelian.

Tamperelaisten ja turkulaisten filatelistien yhteistyö ja molemminpuoliset vierailut ovat kestäneet 60 vuotta. Juhlan kunniaksi 20.10.kello 13.00 – 15.00 nautimme yhteisestä teatterinäytöksestä ”Vakavuuusongelma” Tampereen Työväen Teatterissa ja ruokailemme sen jälkeen sekä pidämme juhlakokouksen esitelmineen teatterin ravintolassa. Tilaisuus loppuu kello 18.00. Kutsu on avec. Seura maksaa jokaisen tervetulomaljan sekä väliaikatarjoilun. Itselle jää maksettavaksi 60 €/henkilö. Myös pelkkään ruokailuun on mahdollista ilmoittautua. Turkulaisia tulee 33 henkilöä, joiden kulut maksaa seura.

Hannu Vetola kertoi päättyneestä HTO-huutokaupasta. Tietokone kaatui viime minuuteilla ja vaikka tarjousaikaa pidennettiin jätti moni huutaja pois kilpailusta. Huutokaupassa oli ennätysmäärä kohteita ja huutajia. Seuraavassa huutokaupassa on tehokkaampi palvelin. Klassinen filatelia ja setelit olivat kysyttyjä. Seuraavan huutokaupan kohteet jätettävä 12.10.2018 mennessä.

Juha Valtosella oli Helsingin postimerkkimessuille Filatelistiliiton sponsoroimia lippuja tilanneille. Muita ilmoitusasioita: Riihimäen keräilytalolla on 7.10.2018 korttimessut, 14.10.2018 kello 12.00 – 14.00 Marilyn-kokoelman tekijä esittelee kokoelmaansa Vapriikissa ja sen jälkeen tämä näyttely sulkeutuu. 17.10. kello 12.00 – 15.00 Jussi Hartola esittelee avatun postimerkkiaiheisen kivikokoelman Kivimuseossa. Postimuseo muistuttaa, että kirjasto palvelee tiistaisin tiedonetsijöitä. Ari Virtanen kertoi, että Nokian postimerkkikerholla on näyttely Kerholassa 6.10.2018 kello 10.00 – 16.00. Mika Niininen kertoi, että toukokuussa 2019 tullaan järjestämään Tukholman postimerkkinäyttelyyn matka, joka voisi lähteä Helsingistä.

Huhtikuussa 2019 Tampereen Urheilu- ja messukeskuksessa pidettävään seuramme 100-vuotisnäyttelyyn voi ilmoittautua kokoelmallaan vuoden loppuun mennessä. Jukka Kaivanto kertoi tulevan juhlanäyttelyn suunnitellusta markkinoinnista mm. eri postimerkkikerhoissa. Vesa Järvistö lupasi antaa tilaa ”mainosbannereille” systeemi.net-sähköisen huutokaupan sivustoilla. Jukka Kaivanto kiitti Vesa Järvistöä.

Juha Valtonen kiitti jokaista TamCollect-myyntinäyttelyssä ollutta talkoolaista, myyjää ja mukana ollutta asiakasta. Jarkko Leppänen kertoi, että myyjiä oli paikalla runsaasti ja myyjät olivat olleet tyytyväisiä. Seuraava TamCollect-tapahtuma syksyllä 2019 pidetään Vapriikissa.

Illan esitelmän pitäjä Jukka Mäkinen kertoi ensin omasta näyttelyhistoriastaan. 1980-luvulla ensin oli aihefilatelia ja 1990-luvulla mukaan tulivat leimamerkit. Suomen ja Ruotsin leimamerkit on tärkein keräilyalue, mutta hänellä on myös muiden maiden leimamerkkejä. Hän kertoi harrastavansa myös postihistoriaa.

Jukka Mäkisen esitelmän nimi oli ”Leimamerkkien keräily ja kokoelman laatiminen”. Hän jaotteli esitelmänsä: 1. Mitä fiskaalinen materiaali on? 2. Leimamerkkien keräilystä. 3. Leimamerkkikokoelma.

Fiskaalinen materiaali on veromerkkejä, maksumerkkejä, säästömerkkejä, leimamerkkipapereita ja muita verotusta ilmaisevia lipukkeita, vöitä tai painettuja leimoja. Espanjassa oli jo 1870-luvulla leimapaperinäyttely. Leimamerkkejä kerätään erittäin yleisesti Englannissa, brittiläisessä yhteisössä ja USA:ssa. Filatelistit rajasivat fiskaalisen materiaalin filatelian ulkopuolelle 1940-luvulla. Nykyään leimamerkeillä on oma luokkansa filatelianäyttelyissä. Fiskaalinen materiaali on ollut nyt noin 30 vuotta mukana näyttelyissä.

Fiskaaliseksi keräilymateriaaliksi luetaan valtion, maan, kunnan, tai alueen viranomaisten julkaisemat merkit, ei yksityiset julkaisut. Maailman vanhimman leimamerkin sanotaan olevan vuodelta 1725 Furstenberg-leimamerkki, jota kukaan ei ole tiedon mukaan nähnyt. Suomessa julkaistiin isohampainen leimamerkki vuonna 1865. Maailmalla ensimmäiset leimamerkit olivat hammastamattomia.

Toinen fiskaalinen materiaali on leimatut paperit, jotka filateliassa vastaavat ehiöitä. Paperille on painettu arvoleima. Suomessa paperilla on voinut olla jopa 4 erilaista arvoleimaa. Suomessa ensimmäinen leimattu paperi on ollut Ruotsin kruunuarvoinen paperi vuodelta 1661. Suuriruhtinaskunnan kopeekka-arvoinen paperi on vuodelta 1810. Venetsiassa on painettu ensimmäinen leimattu paperi vuonna 1608.

Muita fiskaalisia kohteita ovat leimaveron maksamista osoittavat merkinnät, lipukkeet, painatukset, banderollit, veronauhat ja leimaverokoneiden frankkeerausleimat. Yleensä tällaiset lipukkeet ovat rikkoutuneet tavaran käyttöön otossa.

Fiskaalisten materiaalien ominaispiirteet ja materiaalityypit ovat samoja kuin filatelistisissä kohteissa. Myös ehdotuksia ja koepainoksia on markkinoilla. Kun leimaveron maksua osoittavat lipukkeet ovat kiinnitetty yleensä asiapaperiin ja virkailija on ne samalla mitätöinyt, on leimaamattomia käyttämättömiä veromerkkejä sekä suuriarvoisia veromerkkejä vähän saatavilla. Täydellisiä kokoelmia on vaikea tai mahdoton kerätä.

Osakekirjojen leimamerkit voivat olla osakekirjojen mukana kassakaapissa, jolloin niitä voi kulkeutua markkinoille merkkiarkkeina.

Monissa maissa leimamerkit ovat kuvitukseltaan hyvin moninaisia ja taidokkaita, jolloin aihealueiden keräily tulee mahdolliseksi. Suomessa leimamerkit ovat vaakunakuviollisia. Myös asiakirjoissa voi olla hyvin kauniita ja taiteellisia kuva-aiheita, jolloin keräily voi kohdistua aiheisiin. Keräilymahdollisuuksia on paljon, sillä veron maksamista osoittavia lipukkeita ja leimoja on monissa tuotteissa tai niiden pakkauksissa.

Jukka Mäkinen esitteli myös leimamerkkiluetteloja ja kirjoja. Kaikkien maiden leimamerkeistä on luetteloita. Suomalainen käsikirja ilmestyi noin 20 vuotta sitten.

Esitelmän pitäjä kertoi, miten keräilyä harrastetaan: maakeräily, fiskaalinen historia, leimapaperit ja aihekeräily, kuten filateliassakin. Aihekeräilijöillä on hyvin monipuoliset aihealueet tarjolla: olut- , viini- ja tupakkaverot, metsästys- ja kalastusverot, kirja- , kirjasto- ja lehtiverot, sokeri- ja suolaverot, valokuvavero on ollut jossakin maassa, mitä aluetta voidaan myös kerätä. Verottajan mielikuvituksella ei ole rajoja!

Matala-arvoiset merkit ovat olleet käytössä yleisimpiä. Korkea-arvoiset ja erikoisen väliarvon merkit ovat harvinaisia ja voivat olla mahdottomia saada. Suuri haaste on keräilyssä materiaalin etsiminen ja sen löytäminen. Isot ryhmät ovat harvinaisia, koska käyttäjät yrittivät saada veron kasaan mahdollisimman pienellä merkkimäärällä.

On huomioitava, että yhden keräilyluokan sisällä esitetään kaikki filatelian alueella olevat näyttelyluokat. Kokoelman rakentamisessa on samat säännöt ja haasteet kuin filateliassakin.

Jukka Mäkinen esitti asiansa johdonmukaisesti ja havainnollisesti. Esitys oli selkeä ja pysyi erinomaisesti sovitussa aikataulussa. Yleisö teki runsaasti kysymyksiä, joihin esitelmän pitäjä vastasi suurella antaumuksella ja asiantuntemuksella. Jukka Mäkinen sai raikuvat aplodit esityksen lopuksi.

Illan lopuksi oli arpajaiset ja huutokauppa.

Keijo Kivimäki

19.9.2018

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 10.10.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tampereen Filatelistiseuran kokous 19.9.2018 (normaalein kuvioin, mutta valitettavasti ilman muistion tekijää)

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmän pitäjän Kari Salosen tervetulleeksi Tampereelle Helsingin matkaltaan. Karin erinomaisen kiinnostavan ja ajankohtaisen esitelmän aihe oli Taistelu Tampereesta 1918 postikortein. Esitelmän aineistoa on ollut esillä monessakin paikassa pitkin vuotta.

Illan lopuksi oli arpajaiset ja huutokauppa.

5.9.2018

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 10.10.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tampereen Filatelistiseuran kokous 5.9.2018

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti seuran jäsenet sekä esitelmänpitäjän, Filatelistiliiton puheenjohtajan Klaus Juvaksen tervetulleeksi syksyn ensimmäiseen kokoukseen. Puheenjohtaja toivotti myös erikseen paikalla olleet hämeenlinnalaiset Ahti Paavola ja Esa Kärkäksen tervetulleiksi.

Puheenjohtaja kertoi syksyn ohjelman ja esitelmien pitäjät sekä niiden aiheet. Tulevassa vuosikokouksessa tullaan erovuoroisten hallitusten jäsenten tilalle valitsemaan uudet jäsenet. Puheenjohtaja toivoi runsaasti uusia ehdokkaita hallituksen jäseniksi. Keijo Kivimäki ilmoitti myös eroavansa hallituksesta kiireisiin vedoten. Hallitus toivoo halukkaita henkilöitä ilmoittautumaan.

Puheenjohtaja kertoi kesän aikaisista suru-uutisista. Seuramme pitkäaikaiset kunniajäsenet Uolevi Vapaa ja Jaakko Pelttari ovat poistuneet keskuudestamme. Puheenjohtajan kehotuksesta seuran jäsenet nousivat ylös ja kunnioittivat hyvien ystävien muistoa lyhyellä hiljaisella hetkellä.

Monet seuran jäsenet ovat viettäneet juhlapäiviään kesän aikana. Paikalla olleille Timo Helinille ja Pentti Kapralille luovutettiin perinteinen seuran oma onnittelukortti. Seuran uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Juhani Leppänen ja Pentti Peltonen, joka on ollut aikaisemmin jo seuran jäsenenä. He kertoivat lyhyesti keräilykohteistaan.

SFEx2020 kansainvälinen postimerkkitapahtuma järjestetään Helsingissä 28.3.- 29.3.2020. Hannu Vetola ilmoitti, että HTO-huutokauppa on auennut. Näyttö on Tampereelle 19.- 20.9.2018. Esa Kärkäs kertoi, että Hämeenlinnan Verkatehtaalla on ”Korttien tarinat”-tapahtuma ja Oval Point-keräilytapahtuma. Filatelialle on myös pieni osa tilasta varattu. Timo Helin kertoi, että syksyn 2018 TamCollect-tapahtuma on TYK:llä Tampere-päivän yhteydessä 29.9.- 30.9.2018. Myyjiä on jo ilmoittautunut erittäin hyvin. Jarkko Leppänen kertoi, että kehyksiä on tulossa 30 kappaletta ja niihin toivotaan lisää uusia kokoelmia.

Jukka Kaivanto kertoi kevään 2019 näyttelystä 12.4.-14.4.2019 Tampereen messuhallissa. Tampereen Filatelistin piakkoin avautuvat uudet nettisivustot sisältävät runsaasti tietoa myös tästä näyttelystä. Näytteilleasettajat voivat ilmoittautua näyttelyyn suoraan sivuston kautta. Timo Pitkänen kertoi, että Palmares-tilaisuus järjestetään Ilveksen Ballroomissa ja illallisen hinta on 60 €. Seuralaiset ovat tervetulleita.

Filatelistilehti julkaisee juhlanumeron, johon Lauri Poropudas toivoo Tampere-aiheisia kirjoituksia.

Seuramme järjestää syksyllä 2019 oman 100-vuotisjuhlatilaisuuden kevään näyttelyiden ja juhlien lisäksi – onhan seuramme Suomen vanhin suomenkielinen filatelistinen yhdistys.

Turkulaisvierailu tapahtuu 20.10.2018 Tampereella. Keskinäisen vierailun 60-vuotisjuhlan ohjelma on vielä auki.

Mika Niininen kertoi, että Pirkan Postimerkkeilijät kokoontuvat jatkossa ravintola Franklyssä sovittuina keskiviikkoiltoina kello 19.00.

Klaus Juvas kiitti seuraa kutsusta tulla kertomaan Filatelistiliiton asioista ja pitämään esitelmän tamperelaisille kuulijoille. Liiton kotisivut on uudistettu ja niitä hoitaa Jukka Mäkipää. Stamp Forum-postimerkkimessut ovat Helsingin messukeskuksessa 25.10.- 28.10.2018 Kirjamessujen yhteydessä. Klaus Juvas kertoi myös, että vaalitoimikuntaan on valittu Markku Koivuniemi. Yksi paikka on vielä täyttämättä. Uudet Pro Sodalitas-mitalit on haettavissa kerhojen henkilöiden palkitsemiseksi kerhoansioista. VBO-vaihtoasiamiestä ei ole vielä löydetty. Postimerkinpäivää vietetään keväällä 2019.. Puheenjohtaja kertoi myös liiton tulevan strategian suunnittelusta, jota asetettu työryhmä tulee pohtimaan. Tavoitteena on kuvata nykytila etuineen, puutteineen, uhkineen ja mahdollisuuksineen sekä tavoitetila ja keinot, miten sinne konkreettisesti päästään.

Klaus Juvas esitelmöi aiheesta ”Suomalaisia sankareita – keitä he ovat?”

Ovatko he menestyviä politiikkoja, taiteilijoita, tiedemiehiä vai urheilijoita? Esitelmänpitäjän näkökulmana olivat henkilöt, jotka olivat voittaneet olympiakultaa ja jotka on kuvattu postimerkeissä. Klaus Juvas esitti urheiluaiheiset postimerkit kronologisessa järjestyksessä. Hän kertoi ketä merkki kuvasi, mikä oli urheilulajia ja missä kultamitali saavutettiin. Esitys oli monipuolinen ja havainnollinen. Juvas esitteli ensimmäisenä vuoden 1945 urheilumerkit. Painija Oskari Friman voitti kultamitalit 1920 ja 1924, voimistelija Ale Saarvala voitti kultaa 1936 ja 1948 sekä juoksija Paavo Nurmi yhdeksän kultamitalia, ensimmäinen 1920. Sarjan muut merkit, hiihtäjä Kalle Heikkilä ja keihäänheittäjä Matti Järvinen eivät ole voittaneet kultaa olympiakisoissa. Tunnetut urheilijanimet vilisivät merkkien kuvissa. Viimeisimpinä oli vuoden 2014 parisprintin voittajat Sami Jauhojärvi ja Iiro Niskanen. Vaikka merkeissä ei ole urheilijan nimeä, voidaan henkilö tunnistaa valokuvasta, jonka mukaan merkki on tehty. Esityksessä oli, kuten esitelmänpitäjä kertoi, joitakin merkkikohteita, joiden kohde on arvelun varassa.

Suomi on voittanut kaikkiaan 145 kultamitalia olympialaisissa, postimerkki on julkaistu 19 kultamitalin voittaneesta olympiaurheilijasta. Olympiavoittajille ja esitelmänpitäjälle Klaus Juvakselle porilaisten marssi!

Yleisö kiitti voimakkain aplodein hienosta, hyvin jäsennellystä, selväsanaisesta ja mukaansa tempaavasta esityksestä.

Kerhoilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

30.5.2018

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 30.5.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmänpitäjän Jari Forsblomin tervetulleeksi Tampereelle. Jari Forsblom on myös Suomen sotahistoriallisen seuran jäsen ja hänen esitelmänsä, ”Suomalaiset Viron Vapaussodassa” koskee Viron vapaussotaan osallistuneiden suomalaisten toimintaa Virossa.

Puheenjohtaja muistutti, että syksyn 1. kokous on 5.9.2018 ja toivoi seuran jäsenten aktiivista mukanaoloa sekä paikallaolevien käyttävän talon antimia. Puheenjohtaja kehotti hallituksen jäseniä kirjaamaan postituskokouksen ajan 8.8.2018 kello 17.00.

Puheenjohtaja jakoi Suomen sotilas-lehden ja Keräilyuutiset-lehden näytteitä halukkaille mukaan otettavaksi. Postimuseo lahjoitti kiitokseksi tehdystä talkootyöstä seuran jäsenille poistettuja kirjoja kolme laatikollista. Puheenjohtaja kertoi muutaman muun kerhon kesätapahtumista.

Sirkka Teräsmaa kertoi, että hänen tekemiään tekstiilitöitä ja aiheeseen liittyviä postimerkkikohteita on näytillä Verkarannassa maanantaisi – perjantaisin kesänajan. Näyttely on nimeltään ”Matkalla opittua”.

Puheenjohtaja oli saanut tiedon Timo Heliniltä, että syksyn TamCollect – näyttelyä ei voida pitää Vapriikissa. Yksityinen toimija on vuokrannut näyttelytilan, joten näyttely- ja myyntitapahtuma tulee olemaan TYK:lla. Aika selviää elokuussa. Vesa Järvistö ja Esko Tirkkonen kertoivat havaitsemistaan filateliaa koskevista lehtiartikkeleista ja Kari Salonen kertoi Postimuseon ystävien julkaisemasta Tabellarius-lehdestä, jossa on seuramme jäsenen artikkeli vuoden 1918 tapahtumista Tampereella. Erkki Artama kertoi Ahvenenmaan Eckerön esitteessä olevasta postirakennuksen kuvasta. Läntisin postitoimisto Ahvenanmaalla on erittäin suuri. Tero Sisto kertoi, että kevään 2019 100-vuotisnäyttelyn nimi on TamCollect.

Jari Forsblomin esitelmä ”Suomalaiset Viron Vapaussodassa” käsitteli Viron itsenäistymisen alkua vuosina 1917 – 1919. Saksalaiset joukot 1.maailmansodan aikana halusivat miehittää Baltian maat ja siksi saksalaiset valloittivat 29.9. – 20.10.1917 Saarenmaan, Hiidenmaan ja Muhun ja koko Viron 20.2. – 4.3.1918. Jari Forsblom näytti kuvakortin, jossa saksalaisia sotilaita oli Tartossa. Viro antoi itsenäisyysjulistuksen 24.2.1918. Saksan keisarikunta luhistui marraskuussa 1918, jolloin Venäjän punaiset bolsevikit hyökkäsivät Narvaan marraskuussa 1918 ja 29.11.1918 oli puolet Virosta punaisten hallussa. Englannin laivasto tuli 12.12.1918 ja suomalaisista koottu Ekströmin komppania 30.12.1918 Tallinnan satamaan. Viron vapaussota alkoi. Esitelmän pitäjä näytti kartan, kuinka punaiset olivat liikkuneet ja edenneet jo lähelle Tallinnaa ja kuinka vapaussotaan osallistuneet suomalaiset joukot liikkuivat.

Viron armeija otti aloitteen käsiinsä 6.1.1919. Ekströmin joukot (ensimmäinen suomalainen vapaaehtoisjoukko) eteni nopeasti rannikkoa pitkin kohti Narvaa. Rakveressä saavutettiin merkittävä voitto tammikuussa. 19.1.1919 Narva ja Jaanilinna palautettiin Virolle. 4.2.1919 vapautettiin Petseri ja sota loppui. Punaiset hyökkäsivät vielä kerran 22.2.1919, mutta valkoiset löivät punaiset takaisin. Venäjän bolsevikkien ja Viron välillä solmittiin Tarton rauha (Viroa koskeva) helmikuussa 1920. Koko Viron armeijan ylipäällikkö Johan Laidoner ylensi Ekströmin everstiksi.

Jari Forsblom esitteli postikortein virolaisten aseistusta, jota oli saatu englantilaisilta ja suomalaisilta. Kuulijat saivat nähdä kortteja, joissa oli kuvattuna lentokone, panssarivaunuja, panssaroituja avoneuvoja, panssaroitu juna ja tykkejä. Suomalaiset lähettivät 20 tykkiä, 50 konekivääriä ja 10.000 kivääriä.

Viron suomalaisten joukkojen yhteisjohtaja oli Wetzer ja hänen alaisinaan oli Ekström, joka johti ensimmäistä suomalaista vapaaehtoisjoukkoa ja Hans Kalm, joka johti Pohjan Poikia etelä-Virossa ja pohjois- Latviassa.

Hans Kalm johti Pohjan Poikia etelä-Virossa. Hän oli värvännyt itse 2000 suomalaista mukaansa. Mukana oli myös jääkäreitä, jolloin joukot olivat hyvin johdettuja. Pohjan Pojat olivat kyvykäs sotajoukko. Jari Forsblom näytti kortin, jossa Pohjan Pojat saapuvat Tallinnaan. Pajun kartanon taistelussa 30.1. – 31.1.1919 kuoli 40 suomalaista. Joukot sotivat myös pohjois-Latviassa Marienburgissa. Kalm johti joukkojaan omapäisesti. Pohjan Pojat kotiutettiin Suomeen huhtikuussa 1919.

Jari Forsblom esitteli kenttäpostia vuoden 1919 tammikuulta. Ennen kenttäpostin maksuvapautta piti postilähetyksissä olla merkit. Esitelmän pitäjä näytti kortin, jossa oli suomalaiset saarismallin merkit. Hän näytti luettelon postitoimipaikoista. Suomalaisilla eri joukko-osastoilla oli omat leimat. Pohjan Pojilla oli karhun pää leimassa. Kohteita liikkuu huutokaupoissa ja hinnat saattavat nousta korkeaksikin.

Suomalaisten osallistumisesta Viron vapaussotaan on kirjoitettua materiaalia runsaasti. Jari Forsblom esitti kirjallisuusluettelon aiheesta. Virossa on useita muistomerkkejä kaatuneille suomalaisille vapaustaistelijoille.

Esitelmänpitäjä Jari Forsblom sai raikuvat suosinosoitukset kuulijoilta. Hän esitti monipuolisen historiaosion lisäksi runsaasti aiheeseen liittyviä kortteja, kuoria ja niiden leimauksia. Selkeä esitystapa piti kuulijat aktiivisina, jota kuvaa monien kysymysten määrä. Lopuksi Jari Forsblom kertoi Suomen Sotahistoriallisen seuran toiminnasta ja jäsenyydestä.

Arpajaiset ja huutokauppa päättivät seuran kevätkauden 2018.

Keijo Kivimäki

16.5.2018

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 16.5.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmänpitäjän Pekka Taiton tervetulleeksi.

Pekka Höök täyttää 85 vuotta ja puheenjohtaja luovutti hänelle seuran perinteisen onnittelukortin. Pekka kertoi tulleensa seuran jäseneksi jo vuonna 1956. Seuran paikalle olevat jäsenet yhtyivät onnitteluun kätten taputuksin. Puheenjohtaja kertoi myös seuramme jäsenen Elina Raithalmeen täyttävän 70-vuotta ja hänelle lähtee myös seuran onnittelukortti.

Postimuseo lähetti tiedotteen, jonka mukaan postimuseo järjestää ensi torstaina kello 14.00 alkaen poistettujen ylimääräisten postimerkkiluetteloiden ja –lehtien myynnin Ylöjärven varastolla. Seuran jäsenet, jotka ovat olleet innolla mukana talkoissa, protestoivat liian lähellä olevaa myyntiajankohtaa omien aikataulujensa järjestämiseksi.

Seuran jäseneksi hyväksyttiin Mauri Silfverhuth, joka kertoi lyhyesti omasta taustastaan ja harrastuksistaan.

Hannu Vetola kertoi päättyneestä HTO-huutokaupasta, jossa 73% kohteista myytiin. Rahat ja Suomi-kohteet kävivät kaupaksi. Syksyn huutokaupan kohteet on toimitettava liikkeeseen heinäkuun loppuun mennessä.

Jarkko Leppänen ilmoitti, että seuramme jäsenen Sirkka Teräsmaan kokoelmaan perustuva tekstiileihin liittyvä näyttely on Verkarannassa. Sirkka Teräsmaa on luovuttanut materiaalia näytteille asettajalle.

Juha Valtonen näytti kohteen, joka kertoi Postin toimista vuonna 1898. Listassa, joka luettiin kirkossa, kerrottiin, keille on postissa kirje, joka on postista noudettavissa.

Pekka Taiton esitelmän nimi oli ”Kotiseutukokoelmasta: Päijät-Hämeen postia”. Kotiseutukokoelma kertoo rajatun alueen postihistoriaa historiatiedoin ja siinä on filatelistinen lähestymistapa, olematta puhtaasti filateelinen. Perinnetietojen tallentaminen on myös tavoitteena.

Postihistoriallinen kokoelma on kyseessä, kun postikuljetuksia ja-toimintoja tutkitaan ja tallennetaan sekä selvitetään, mitä lähetyksille on tapahtunut, kun se on jätetty postiin, milloin oli lähetys oli jätetty, mitä lähettäminen maksoi, milloin lähetys lähti postista, mikä oli reitti ja miten kulku oli järjestetty ja koska posti oli perillä.

Myös postihistoriallinen kokoelma kuvaa jonkin alueen postihistorian osa-alueen vaiheita. Postihistoriallisessa kokoelmassa kuvataan kulkeneita postilähetyksiä ja muita postaalisia asiakirjoja järjestettynä tasapainoisena kokonaisuutena.

Kotiseutukokoelman perusta on alueen ja ajanjakson valinta ja siinä tulee pysyä esityksessä orjallisesti. Otsikon mukaan rakennetaan kokoelma. Pekka Taitto jakoi postihistorian osa-alueet seuraavasti: esifilatelistiset postipalvelut, postipalvelujen kehitys, postitaksat, postireitit, postin merkinnät (mm leimat), sotilas- , kenttä- ja sotavankiposti sekä laiva-rautatie- ja lentoposti.

Esitelmänpitäjä kertoi kotiseutukokoelman jaksotuksesta esimerkkinä: esifilateelinen osa, reittien ja toimipaikkojen kehitys, postisäännöt, taksat ja kuljetus, leimat, niidenkäyttöajat ja kehitys, ehiöt postimerkit ja niiden käyttöönotto tällä alueella ja alueelle saapunut posti. Pekka Taitto antoi hyviä ohjeita kokoelman rakentamiseen. ” Karttoja pitää olla mukana, mutta vain muutama.”

Esitelmänpitäjä kertoi myös suurella asiantuntemuksella ja hyvien näytteiden avulla postinkuljetuksen historiasta. Postilaitos perustettiin 1638, mutta sitä ennen oli jo toiminnassa kihlakunnan/kunnanposti, josta esitelmänpitäjä näytti Meander-kuvioisen kohteen vuodelta 1799 sekä Hollolan kirkolta Kärkölän kirkolle vuonna 1808 kulkeneen sulkakirjeen, jossa sisältö oli suomeksi. Harvinainen Suomen sodan aikainen kohde kertoi venäläisen sotaväen tarvinneen hevosmiehiä ja kuljetuskalustoa sotatoimissaan. Tämän ajan kirjeissä käytettiin ohjauskirjaimia lukutaidottomien talonpoikaisten postinkantajien apuna.

Lukkarinpostia käytettiin kirkon omien tarpeiden vuoksi noin 1650 -1850 välisenä aikana. Kirjeissä lukee tekstinä ”klockare post”. Saimme nähdä myös tästä oivan esimerkin. Pekka taitto kertoi myös kuriiripostista, millä varmistettiin osittain viestin perillemeno. Hän kertoi myös kolerakirjeistä, jotka oli käsitelty savustusraudalla ja savutettu sisältä koleraepidemian aikana vuonna 1831.

Pekka Taitto kertoi valtion postin ja postitoimipaikkojen kehityksestä Päijät-Hämeen alueella 1600-luvulta alkaen. Mielenkiitoisesta aiheesta olisi esitelmänpitäjällä ollut paljonkin kerrottavaa, mutta ajan kulun vuoksi Pekka Taitto tyytyi lyhentämään sanottavaansa.

Monipuolinen keskustelu virisi ja mielenkiintoista oli vanhojen painettujen postitoimipaikkojen perustamisasiakirjojen erilaisten kirjasinfonttien käytön selitys. Yleisö oli hyvin tyytyväinen kuulemaansa ja antoi Pekka Taitolle ansaitut aplodit.

Illan lopuksi pidettiin arpajaiset ja huutokauppa.

Keijo Kivimäki

2.5.2018

by JussiPosted on 2.5.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti illan esitelmän pitäjän Harri Ala-Honkolan ja Pirjo Mattilan Postimuseosta tervetulleeksi kokoukseen. Puheenjohtaja pyysi 50-vuotta täyttäneen Juha Aerikkalan yleisön eteen ja toivotti onnittelukortin sekä 50-vuotta vanhojen filatelististen kohteiden kera onnea kerhomme jäsenelle.

Jukka Kaivanto oli painattanut ensi vuoden juhlanäyttelymme mainoksia, joista näytteet kiersivät jäsenistön ihasteltavina. Pirjo Mattila kertoi Postimuseon varaston siirron etenevän ja valotti museon talkooaiheita, joihin hän toivoi saavansa meiltä apua. Ensimmäinen aloitettu projekti on verkkosivuille tehtävä aikajana Suomen postimerkkien, leimojen ja postin kulkuun liittyvistä ajallisista kohokohdista. Aikajana on tarkoitettu uusille filatelisteille ja sovellutuksen kehitys on vielä alkuvaiheissa. Aikajana tulee olemaan erilaisten tapahtumien tarkastelua, jossa tapahtuma esitetään omana tasonaan. Toinen tuleva projektin on E. Nyströmin lahjoittama koko maailmaa koskeva kokoelma, joka on 30 eri laatikossa. Kokoelma on pääpiirteisesti luetteloitu.

21.4.2018 Tampereen yhteiskoulun tiloissa pidetty TamCollect-tapahtuma ei onnistunut odotetulla tavalla. Samaan aikaan avattiin Ratinan kauppakeskus ja oli muita keräilytapahtumia, jotka verottivat sekä myyjiä että kävijöitä. Esitettiin, että markkinointi pitäisi aloittaa aikaisemmin ja monta eri kanavaa käyttäen. Ongelmana on, että tila TYK:ltä on varattavissa hyvin myöhäisessä vaiheessa. Syksyn tapahtuma Postimuseon tiloissa tulisi saada varmistetuksi mahdollisimman pian, jotta markkinointityö voitaisiin aloittaa. Aikainen ajanvaraus antaa edun, että samaan aikaan ei ole muita myyntitapahtumia!

Kokoelman rakennus-seminaari pidettiin 28.4.2018 myös TYK:n tiloissa. Osallistujia oli 13. Kokoelman rakentamisen saloja esitteli Jarkko Leppänen ja Filatelistiliitosta Petteri Hannula. Koulutustapahtuma oli erittäin antoisa paikalla olleiden mukaan. Jaettua Petteri Hannulan tekemää kirjallista opasta tullaan tilaamaan kerholle lisää.

Havaintona Hannu Elo esitteli leimattuja kohteita, jotka ovat leiman suhteen väärenteitä tai muuten leikattu esimerkiksi karamellipaperista. Ylänurkkaiset merkit venäläisleimoin ovat mahdollisesti aitoja vuodesta 1896 alkaen. Vuoden 1895 venäläisleimat ovat väärenteitä. Hannu Elo näytti myös kohteita, joissa oli käytetty Helsingfors/Helsinki leimaa vuonna 1901 ilman venäläistä alaosaa leimassa. Tällainen leima on väärenne. Lähetyksellä pitäisi näkyä leiman venäläinen kirjoitusosio.

Kari Salonen esitteli Tampereen Filatelistiseuran huutokauppaluettelon, joka oli käytössä 23.1.1943 Helsingissä pidetyssä huutokaupassa. Tuomas Lehtiniemi esitteli huutokaupasta ostamiaan aidosti kulkeneita Pohjois-Inkerin lähetyksiä, joissa on oikeat postitaksat. Kohteita on vaikea saada!

Illan esitelmänpitäjän Harri Ala-Honkolan aiheena oli ”Suomen onnettomuusposti”. Keräilykohteena on merellä, ilmassa tai maalla tapahtuneessa onnettomuudessa olleet ja kuljetetut postilähetykset. Harri Ala-Honkola esitteli ensin haaksirikoissa mukana ollutta postia. Ylös nostettu posti toimitettiin merkintöjen jälkeen osoitteeseensa. Merkinnöissä kuvataan kastumista, merkkien pois lähtemistä, osittaista palamista tai muuta vaurioitumista. Merkinnät ovat lipukkeita, käsinkirjoitettuja kuvauksia tai painettuja leimoja.

S/S Bore I upposi Tukholman saaristossa 31.12.1899. Laiva upposi syvälle ja postia nostettiin useaan otteeseen. Eriaikaan nostettu posti merkittiin omalla lipukkeellaan, joten erilaisia lipukkeita on olemassa 4 erilaista. Suurin osa postista on lähetetty Suomesta Ruotsiin. Tunnetaan yksi lähetys, joka on toimitettu Saksaan. Hylyn hytistä on löytynyt myös aikaisemmin lähetetty ja laivalla säilytetty ruotsalainen postikortti, joka kuvaa Bore I-laivaa. Harri Ala-Honkola esitti useita lähetyksiä tästä haverista.

S/S Newton koki tulipalon Pohjanmerellä helmikuussa 1916. Ruumassa syttynyt tulipalo tuhosi postia. Näimme Englannista Ruotsiin kulkeneen lähetyksen. Pelastettua postia on vähän.

S/S Heindall koki haverin Tukholman saaristossa 8.9.1929. Näimme postituksen Belgiasta Helsinkiin.

S/S Comorin koki myös haverin kaukaisella valtamerellä 12.3.1930. Mukana ollut kirje Australiasta leimalla 12.2.1930 oli osoitettu Turkuun.

S/S Bore haaksirikkoutui 6.4.1950 Ahvenanmaan saaristossa. Esitelmänpitäjä näytti kuoren, jossa oli lipuke Skadad vid Bore I.

MV Stockman ja Andrea Doria törmäsivät 25.7.1956 toisiinsa New Yorkin satamassa. Harri näytti meille Turkuun saapuneen kohteen, joka oli leimattu.

Lento-onnettomuuksien mukana ollutta mielenkiintoista postia saimme nähdä. Lentokone Småland linjalla Tukholma – Malmö putosi 6.7.1934. Harri Ala-Honkola esitti palaneen Suomeen osoitetun kuorenosan, johon oli liitetty lipuke onnettomuudesta. Myös samassa lentokoneessa ollut, Englantiin osoitettu kohde ranskankielisin selitelipuin esitettiin.

Neuvostoliittolaiset hävittäjät ampuivat alas Kaleva-lentokone 14.6.1940 Suomenlahdella. Virolaiset kalastajat saivat kaksi ylös noussutta postisäkkiä. Tästä postista tunnetaan 3 lähetystä. Venäläiset salailivat alas ampumista, eikä pelastettu posti saanut mitään merkintöjä. Postin lähetysluettelon avulla onnettomuudessa olleet kohteet voidaan identifioida.

Sampo-lentokone teki pakkolaskun väärän polttoaineen vuoksi Turun saaristossa 7.11.1941. Harri Ala-Honkola esitteli useita kohteita, jotka olivat tässä onnettomuudessa. KPK 4:stä kirje Ruotsin Boråsiin. Tanskaan osoitettu kirje, johon oli kirjoitettuettä, että lähetys oli vahingoittunut. Helsingistä Sveitsiin kulkeneessa postikortissa oli leima, joka kertoi kortin vahingoittuneen lento-onnettomuudessa.

Sampo joutui onnettomuuteen 30.10.1945. Ruotsalaisen lähetyksen takana Hyvinkään seliteleima, jossa leima ilmoittaa lähetyksen vahingoittuneen lento-onnettomuudessa. KLM lento-onnettomuus Kastrupissa 26.1.1947. Harri näytti kirjeen, joka oli lähetetty Köpenhaminasta 24.1.1947 Helsinkiin. Tässä onnettomuudessa kuoli myös Ruotsin nykyisen kuninkaan isä Gustaf Adolf.

Esitelmänpitäjä kertoi onnettomuuksista ja näytti tapahtumien onnettomuuspostia hyvin monipuolisella tavalla mm. PAL Roomassa 14.1.1954, Rio de Janeirossa 26.8.1962 ja Nairobissa 20.11.1974.

Harri Ala-Honkola esitteli myös linja-autoille tapahtuneista onnettomuuksista, joiden mukana oli postia. Esimerkiksi esitelmänpitäjä näytti Taalintehdas-Kemiö- reitin linja-auto-onnettomuudessa 8.7.1942 palaneen pakettikortin ja postin tiedonannon paketin saajalle. Hän esitti myös joitakin junaonnettomuuksien mukana olleita lähetyksiä hyvin havainnollisella tavalla.

Harri Ala-Honkolan esitys oli aiheena mielenkiintoinen, esitys erittäin hyvin jäsennelty ja esitystapa selkeä. Monipuoliset näytteet antoivat oivan kuvan esitelmän aiheesta ja kohteiden vaikeasta saatavuudesta. Kuulijat antoivat Harri Ala-Honkolalle lämpimät kiitokset mielenkiintoisesta ja erinomaisesta esityksestä.

Illan lopuksi oli arpominen ja voittojen jakaminen sekä huutokauppa.

Keijo Kivimäki

18.4.2018

by JussiPosted on 18.4.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmänpitäjän Seppo Laaksosen tervetulleeksi. Seppo Laaksonen on toiminut oman työnsä ohella Postimerkkilehden toimittajana ja hänelle on myönnetty kultainen ProPhilatelia palkinto. Puheenjohtaja onnitteli jäseniä merkkipäivien johdosta: Matti Kiviniemeä, joka ei ollut paikalla, 75-vuotispäivän johdota ja paikalla ollutta Tero Helmistä 50-vuotispäivän johdosta perinteisellä seuran onnittelukortilla.

Postimuseon johtaja Kimmo Antila kertoi postimuseon kuulumisia. Postimuseossa oli vuonna 2017 käynyt 173.000 kävijää. Tietopalvelupuolen kävijämäärä oli pienessä laskussa, mistä syystä Kimmo Antila halusi seuran jäseniltä palautetta palvelun kehittämiseksi. Hän kertoi myös museon Ylöjärven varaston siirtämisestä Ruskoon kokoelmahalliin. Seuran jäsenille on tulossa talkoita. Postimerkkiluetteloja poistetaan pientä korvausta vasten. Ulkolaisia huutokauppaluetteloja siirretään varastoon Kuopioon. Postimuseon tapahtumat ja näyttelyt toimivat varaston muutosta huolimatta normaalisti. Museoiden yö- tapahtuma on tulossa. Nyt esillä oleva ”pitsikorttinäyttely” korvautuu kesällä Risto Pitkäsen ”Marilon” kokoelmalla. Näytille tulee myös Pitkärannan joulukortteja ja vuoden 2019 puolella estellään ruotsalainen Suomen rajan posti vuodelta 1918. Kimmo Antila kertoi lyhyesti digipalvelujen kehittämisestä, jota vetää Mikko Nykänen ja Ruskon kokoelmahallin rakennusvaiheesta, jota on auttanut seuramme jäsen arkkitehti Kari Salonen, professori emeritus.

Juha Valtonen kertoi pitkäaikaisen jäsenemme Pauli Karjalaisen lähettäneen seuraan terveiset ja hän kertoi tulevansa kokouksiin syksyllä.

Kari Salonen, joka oli seuramme edustajana liitokokouksessa, kertoi Klaus Juvaksen valitun edelleen liiton puheenjohtajaksi. Jäsenmaksut säilyvät ennallaan. Onnittelut jatkavalle puheenjohtajalle! Kari Salonen kertoi myös Kesfilan 2018 Jyväskylässä palkitut seuramme jäsenet olivat: Jouko Kaartinen, Pekka Rannikko, Esa Aaltonen, Kari Salonen, Ari Laitinen, Hannu Elo ja Mikko Kylliäinen.

Hannu Vetola kertoi alkavasta HTO-huutokaupasta, jossa kohteita on yli 4000 kappaletta. Näyttö Tampereella on 2. – 4.5.2018 ja huutokauppa päättyy 10.5.2018. Syksyn huutokauppakohteet on toimitettava heinäkuun loppuun mennessä.

Jarkko Leppänen kertoi 21.4.2018 tapahtuvasta TamCollect-tapahtumasta Tampereen Yhteiskoululla. Myyjiä voisi vielä ilmoittautua lisää! Juha Valtonen on lupautunut arvioimaan lauantaina kello 12.00 – 15.00 vierailijoiden tuomia kokoelmia ja kohteita. Kokoelmarakennuskoulutus on myös TYK:llä 28.4.2018. Ilmoittautumislista koulutukseen kiersi jäsenten joukossa.

Puheenjohtaja kertoi Juha Aerikkalan antamista ideoista, joita tullaan käsittelemään myöhemmin. Mika Nokelaisen kokoelma Barbaros on ollut postimuseossa vaihtuvana näyttelynä. Uusi kokoelma tulee Pentti Myllylältä. Asioiden moninaisuus pitkitti esitelmän alkamista.

Seppo Laaksonen kiitti aluksi seuramme jäseniä vuosi sitten tapahtuneen Finlandia 2017-näyttelyn erinomaisesta onnistumisesta. Hän vastasi Bingroomin toiminnasta. Tamperelaiset olivat olleet joustavia toimijoita näyttelyn pystytyksessä ja loivat omalta osaltaan hienon talkoohengen.

Seppo Laaksonen kertoi esitelmän aiheen muuttuneen, koska ei ollut saanut tekeillä olevaa esitystä valmiiksi. Se tulee syksyllä Postimerkkilehteen. Hän lupasi kertoa Dubai 2018 postimerkkinäyttelystä, jossa hän oli sattumalta vieraillut ja tavannut myös Tampereella tuomareina olleita henkilöitä. Näyttely oli Dubain sheikin muistonäyttely, kun jo edesmenneen sheikin syntymästä oli kulunut 100 vuotta. Näyttely oli laajuudeltaan pieni, mutta isolla rahalla tehty. Näyttely oli järjestetty Aasian Filatelistiliiton alaisuudessa. United Arab Emirates perustettiin vuonna 1971 usean sheikkikunnan toimesta.

Näyttelyssä oli 43 kokoelmaa ja 102 kehystä, mikä kuvaa kokoelmien pienuutta. Näyttelyn taso oli heikko. Paikalla oli 18 kauppiasta, joilla oli postimerkkien lisäksi runsaasti numismatiikkaa. Kaupankäynti vaati taitoa keskustella hinnoista. Kuten tiedetään, arabit ovat taitavia kauppamiehiä.

Pidetyssä huutokaupassa oli 521 kohdetta, jotka kaikki myytiin. Tarjottu tavara oli iältään nuorta, koska vanhaa postia ei ole. Emiraattien postihistoria on noin 110 -vuotta vanha. Vuonna 1909 perustettiin brittiläisen Intian alaisuudessa toimivan huolintayhtiön postiagentuuri. Ensimmäinen tunnettu leimaus on vuodelta 1910. Vuonna1942 britit avasivat ensimmäisen oikean postitoimiston ja käytössä olivat brittiläiset merkit. Vuosina 1947 – 1048 käytettiin pakistanilaisia päälle painettuja merkkejä, jotka ovat hyvin harvinaisia ja kalliita. Vuonna 1948 julkaistiin brittiläisiä päälle painettuja merkkejä.

Vuonna 1961 Dubai sai sopimusvaltioiden Trucal States alla oman postin. Vuonna 1963 Dubai sai oman postimerkin. 1960-luvun lopulla ei sheikkikunnilla ollut omia postimerkkejä. Emiraatit perustettiin vuonna 1971 ja se sai omat merkit vuonna 1973, minkä jälkeen julkaisupolitiikka on ollut asiallista.

Seppo Laaksonen näytti runsaasti kuvia ”vanhoista” lähetyksistä. Esimerkiksi vuodelta 1910 lähetys, jossa postimerkkiä on käytetty kirjeensulkijana. Myös hän näytti Pakistanin postihallinnon aikaisen kuoren. Toimintaa kesti vain 8 kuukautta. Viimeiset kuvat lähetyksistä olivat Emiraattien ajalta eli eurooppalaisittain erittäin nuoria kohteita.

Esitelmänpitäjä Seppo Laaksonen esitti eksoottisen kohdemaan postihistorian ja nyt pidetyn Dubai 2018- näyttelyn selkeällä ja mielenkiintoisella tavalla. Lopuksi keskustelu virisi myös kulttuurisiin eroihin. Vanhollisten maiden suhtautuminen vapaamielisten länsimaiden rohkeisiin postijulkaisuihin voi johtaa postin päätymiseen roskakoriin! Kuulijat palkitsivat esityksen suosionosoituksin.

Osa salintäyteisestä yleisöstä poistui esitelmän ja arpajaisten jälkeen. Innokkaimmat olivat mukana vielä myöhään venyneessä huutokaupassa.

Keijo Kivimäki

21.3.2018

by JussiPosted on 21.3.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Jo aiemmin 50-vuotta täyttänyt Mika Nokelainen sai seura onnittelukortin. Juha Valtonen kertoi tulevana perjantaina ja lauantaina tapahtuvasta Hellmanin huutokaupasta Naantalissa.

Kari Salonen, joka on seuramme edustaja Filatelistiliiton liittokokouksessa, kertoi Filatelistiliiton hallituksen uudesta valintatilanteesta. Liiton taloudellinen tiilanne on saatu tasapainoon. Mikael Collan on valmis haastamaan nykyisen istuvan puheenjohtajan. Vanha hallitus haluaisi jatkaa. Toimikunta tulee esittämään vanhan hallituksen jatkamista, mutta kokoukseen tullee myös toinen esitys!

Hannu Vetola kertoi Olvi-museon vierailusta. Matka oli ollut kaikin puolin onnistunut. Saimme tutustua museossa Pauli Ihamäen ja Hannu Elon kokoelmiin sekä kuulimme Olvin toiminnasta. Toimitusjohtaja Lasse Aho piti vieraista erinomaista huolta.

Turun Postimerkkikerhon vieraina oli 21 seuramme jäsentä. Matka oli sujunut erinomaisesti. Tamcollect pidetään TYK:n tiloissa 21.4.2018, jonka järjestelyjen edistämiseksi talkoolistat kiersivät kokousväen keskuudessa. Omien kokoelmien rakentamiseksi järjestetään opetustilaisuus myös TYK:n tiloissa 28.4.2018 kello 10.00 – 16.00. Huomioikaa muuttunut päivämäärä.

Havaintona Ari Virtanen näytti korttihaitarin, jossa jokainen kortti oli mahdollista värittää itse. Jukka Kaivanto kertoi 100-vuotisjuhlanäyttelyn järjestämisen etenemisestä.

Illan yllätys oli seuramme jäsenen Cyril Schwensonin saapuminen Saksasta kokoukseemme. Hän esitteli Malmössä pidetyn Posteljonen huutokaupan tuloksia. Huutokaupassa myytiin klassisen Suomi-filatelian erinomaisia postihistoriallisia kohteita, jotka olivat peräisin edesmenneen Gummessonin kokoelmista. Laajaa kokoelmaa on leski alkanut realisoida ja vielä tulee 3 huutokauppaa, joissa kokoelman kohteita myydään. Suomi-kerääjät olivat liikkeellä ja kohteet nousivat hyvin. Esimerkiksi 2 x 10 kop (M1856) parin Kuopio-leimaisen leikkeen hinta nousi 3200 €, minkä päälle 25 % huutoraha. Hieno M75 kööpenhaminalainen nelilölähetys, arvoton näyte merkinnällä, nousi 4200 euroon ja huutoraha päälle. 40 pennin M11 tiheähampainen postituore merkki nousi 5400 euroon. Cyril Schwenson esitteli huutokauppaluettelon avulla erinomaisen tuoreesti ja taitavan lyhyesti huutokauppakatsauksen. Yleisö antoi raikuvat aplodit klassisen Suomi-filatelian syvälliselle tuntijalle.

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tero Sisto sekä pöytäkirjan tarkastajiksi Kari Salonen ja Hannu Elo. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus todettiin sekä hyväksyttiin työjärjestys. 99. toimintavuoden toimintakertomus luettiin ja seuran puheenjohtaja Juha Valtonen kertoi vuoden 2017 keskeisistä tapahtumista. Rahastonhoitaja Harri Nieminen esitteli vuoden 2017 tuotot ja kulut sekä taseen. Tilinpäätös oli reilusti positiivinen ja hallitus esitti 1000 euron rahastointia tulevan 100-vuotisnäyttelyn järjestämistä varten. Kokouksen puheenjohtaja Tero Sisto luki toiminnantarkastajien lausunnon. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden yhdistyksen hallitukselle.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

9.-10.3.2018

by JussiPosted on 10.3.2018 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

9.-10.3.2018 Vierailu Olvilla

20 seuramme innokasta jäsentä lähti tutustumaan Olvin postimerkkimuseon näyttelyn kokoelmiin sekä osallistumaan Iisalmen Postimerkkikerhon ja Kuopion Filatelistikerhon yhdessä järjestämään postimerkkitapahtumaan Olvi-hallilla Iisalmessa. Hannu Vetolan ja seuramme veteraanijäsenten erinomaiset suhteet Olvin postimerkkimuseoon ja Tampereelta annettu apu ovat mahdollistaneet kutsun tälle hyvin järjestetylle matkalle. Bussimatka sujui leppoisasti yhden pysähdyksen taktiikalla! Pienten linja-auton oviongelmien jälkeen saavuimme hieman myöhässä Olvi-hallille ja Olvin toimitusjohtaja Lasse Aho toivotti tamperelaiset tervetulleeksi Olvisäätiön vieraaksi Iisalmeen. Saimme erinomaisen tietopaketin suomalaisesta yrityksestä ja sen menestyksekkäästä toiminnasta Suomessa ja ulkomailla. Tutustuimme museon näyttelyyn, missä seuramme jäsen Pauli Ihamäki esittelin Suomen itsenäistymisen alkua ja itsenäisyyden taitekohtia erittäin laajasti, monipuolisesti ja taitavasti sekä toinen seuramme jäsen Hannu Elo esitteli Iisalmea monipuolisin ehiökortein. Maukkaan illallisen jälkeen toimitusjohtaja Lasse Aho johdatti matkalaiset vierasmajalle, jossa vietimme iltaa saunoen savusaunassa ja nauttien talon erinomaisista Premium-antimista. Tutustuimme myös Olvin toiseen vierasmajaan, jossa saimme tutustua maassamme merkitykselliseen taidekokoelmaan.

Lauantaiaamuna riensimme Olvi-hallille, missä avautui järjestäjäkerhojen myyntinäyttely. Myyjiä oli runsaasti paikalla ja ostajat penkoivat innokkaana kohteita. Myyntipöydät eivät maksaneet myyjille mitään. Myyntitilan viereisessä luentotilassa pitivät Hannu Vetola ja Risto Pitkänen esityksensä. Hannu Vetolan aihe oli ajankohtaista markkinoilta ja Risto Pitkäsen aiheena oli sortokausi. Esitysten jälkeen oli huutokauppa, missä kohteet myytiin hyvin.

Matka takaisin Tampereelle sujui miellyttävissä merkeissä. Jukka Kaivanto järjesti tietokilpailun, jonka palkintona eniten pisteitä saaneelle oli seuramme tulevan juhlavuoden lippalakki. Kolme tasaväkistä tietäjää sai lakin, johon oli painettu seuran logo. Toimitusjohtaja Lasse Aho oli myös autossa mukana Tampereelle. Hän halusi ilmeisesti varmistaa, että tamperelaiset palaavat takaisin? Saimme kokea hienon matkan ja nauttia isäntämme erinomaisesta seurasta ja vieraanvaraisuudesta. Lämpimät kiitokset Lasse Aholle, Olvi-säätiölle ja myöskin Hannu Vetolalle !

Keijo Kivimäki