(koronarajoitusten takia netissä)
13.5.2020 nettikokous
Puheenjohtajan kuulumiset/Juha Valtonen, havainnot, esitelmä/Kai Varsio.
Kai Varsio, Apualuksesta merimahdiksi
27.5.2020 nettikokous
Puheenjohtajan kuulumiset/Juha Valtonen, havainnot, esitelmä/Robert Cooper.
Robert Coopeer, Algeria
Koronarajoitukset – seura alkoi kokoontua toistaiseksi netissä
1.4.2020
Uskoisitko 100-vuotiaaksi… Tampereen Filatelistiseura kokoontui ensimmäisen kerran netissä 1.4.2020. Microsoft Teams-kokous oli normaaliin aikaan 18:30. Ohjelmassa oli puheenjohtaja Juha Valtosen kertomia seuran kuulumisia sekä Mikko Kylliäisen esitelmä Scifi filateliassa.
Verkkotapaaminen 15.4.
Tälläkin kertaa tarjolla oli puheenjohtajan kuuulumisia, havaintoja sekä esitelmä. Kuulimme aihefilateliaa otsikolla ”Volkswagen Typ 1 – Tuttavallisesti Kupla”, Mikko Kylliäinen.
Verkkotapaaminen 29.4.
Ohjelmassa puheenjohtajan kuulumiset, havainnot sekä esitelmä Saksan inflaatio, Juha Valtonen. Kokous on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille, ja linkin kokoukseen (tähän tai seuraaviin) voi tilata sähköpostiosoitteesta netti@tampereenfilatelisti
Kerhon toimintaa – maaliskuu 2019
6.3.2019 Hallitus kokoontui ennen seuran 18:30 alkavaa kokousta.
6.3.2019 Kokous – Robert Cooper: Algerian paikalliset päällepainamat vuodelta 1962
Puheenjohtaja Juha Valtonen, sihteeri Pentti Hyvönen. Esitelmän jälkeen arvonta, huutokauppa (Mika Niininen) ja jälkipalkinnon arvonta.
8.-9.3.2019 Vierailu Hellmanin huutokauppaan Naantaliin
Toistakymmentä osallistujaa. Huudettu oli, välillä kilpaakin.
20.3.2019 Kokous – Kevätvuosikokous
Puheenjohtaja Juha Valtonen, sihteeri Pentti Hyvönen.
Kevätvuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tero Sisto. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus todettiin sekä hyväksyttiin työjärjestys. Toimintavuoden toimintakertomus luettiin ja seuran puheenjohtaja Juha Valtonen kertoi vuoden 2018 keskeisistä tapahtumista. Rahastonhoitaja Harri Nieminen esitteli vuoden 2018 tuotot ja kulut sekä taseen. Kokouksen puheenjohtaja Tero Sisto luki toiminnantarkastajien lausunnon. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden yhdistyksen hallitukselle.
Kevätkokouksen ja lyhyiden esitelmien (mm. Hannu Elo ja Robert Cooper, täydennystä edelliskerran kysymyksiin) jälkeen arvonta, huutokauppa (Kari Salonen) ja jälkipalkinnon arvonta.
kooste, Juha Aerikkala
Kerhon toimintaa – helmikuu 2019
06.02.2019 Kokous – Jukka Sarkki: Brittiläisen imperiumin keräily
Puheenjohtaja Juha Valtonen, sihteeri Pentti Hyvönen. Esitelmän jälkeen arvonta, huutokauppa (Kari Salonen) ja jälkipalkinnon arvonta.
11.02.2019 Postimerkin päivä – Sokos ja pääposti 10-18
Useita kerhon vapaaehtoisia molemmissa pisteissä.
20.02.2019 Kokous – Ari Muhonen: Filateelinen kirjallisuus
Puheenjohtaja Juha Valtonen, sihteeri Pentti Hyvönen. Esitelmän jälkeen arvonta, huutokauppa (Kari Salonen) ja jälkipalkinnon arvonta.
Juha Aerikkala
Kerhon toimintaa – tammikuu 2019
9.1.2019 Kokous – Hannu Vetola: Ajankohtaista
Vuoden ensimmäisessä kokouksessa oli jo hyvin osallistujia. Pöydillä paljon materiaalia huutokauppaan.
Kokouksen avasi puheenjohtaja Juha Valtonen.
Hyvän Ajankohtaista-katsauksen jälkeen normaalit kuviot:
– Arvonta hyvine palkintoineen
– Kari Salosen johtamana huutokauppa
– Jälkipalkinnon arvonta
19.1.2019 Kokoelman rakentaminen ja opastustilaisuus TYK:llä
Toistakymmentä osallistujaa. Onnistunut tilaisuus.
23.1.2019 Kokous – Kai Varsion esitelmä: Altavastaajasta tuhovoimaksi
Kokouksen avasi puheenjohtaja Juha Valtonen.
Mielenkiintoisen esitelmän jälkeen:
– Arvonta hyvine palkintoineen
– Kari Salosen vetämä huutokauppa
– Jälkipalkinnon arvonta
Vuoden 2018 loppulla ja 2019 alussa näyttelytoimikunta on ollut kiireinen. Tapaamisia ja materiaalien valmistelua ja jakamista on ollut paljon.
Juha Aerikkala
Tampereen Filatelistiseuran kokous 12.12.2018
Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi vuoden viimeisen kokouksen. Pentti Myllylä kertoo joulukorteista, joita hän on kerännyt. Paikalla on myös Jukka Konttinen Nokialta tutustumassa seuramme toimintaan. Hän ei vielä ole jäsen ja toivomme hänen laittavan jäsenanomuksen netin kautta. Seura onnittelee perinteisin korttitervehdyksin Ahti Koskista, joka täyttää 75-vuotta.
Tulevan vuoden ensimmäinen kokous on 9.1.2019, jolloin Hannu Vetola kertoo ajankohtaisista asioista. Seuraavassa kokouksessa 23.1.2019 Kai Varsio kertoo sukellusveneistä. Kokoukset seuraavat aina kahden viikon välein toisiaan. Hellmanin huutokauppaan Naantaliin tullaan järjestämään yhteiskuljetus 8.3.2019. Yöpyminen on Naantalin kylpylässä. Kuljetus ja yöpyminen tulee maksamaan noin 100 euroa/henkilö. Puolisot ovat tervetulleita mukaan. Suomen Filateliapalvelu tarjoaa osallistujille illan kylpylässä. Huutokauppa ja paluu Tampereelle on 9.3.2019.
Puheenjohtaja kertoi seuran jäsenten panoksesta seuran monien hankkeiden eteenpäinviemisessä ja antoi vuolaat kiitokset usealle nimeltä mainitulle henkilölle. Tor-Björn Bredenberg suomentaa Postimuseon vanhoja ruotsinkielisiä asiakirjoja. Nämä tekstit ovat pohjana muun ruotsinkielisen aineiston kääntämisessä suomen kielelle oppivan tietokoneen avulla. Puheenjohtaja ja seuran jäsenet kohottivat jouluglögimaljat.
Kari Salonen kertoi, että hänellä on muutama Aihefilatelia-julkaisu myynnissä hintaan 5 €/kpl. Jukka Kaivanto kevään postimerkkinäyttelyn järjestelyjen edistymisestä. Jenni Haukion kokoelma tulee Tampereelle. Kauppiaita on ilmoittautunut lisää. Jarkko Leppänen puolestaan toivoi vielä lisää näyttelynasettajia. Hän kertoi myös, että kokoelmien rakentamisen koulutuskurssi tullaan järjestämään 19.1. tai 23.1 2019. Jarkko Leppänen ja Juha Kauppinen, joka on kansainvälisten näyttelyjen voittaja, ovat lupautuneet pyyteettömästi auttamaan kokoelmien teossa. Kansalliseen näyttelyyn voi jokainen osallistua kokoelmallaan: jokamiesluokassa kokoelmaa ei arvostella. Postimerkkinäyttelyyn osallistuvat myös pohjoismaiden numismaatikot.
Postimerkin päivää vietetään helmikuussa ja talkoolaisia toivotaan tällöin mukaan. Ari Virtanen näytti lasten peleihin kuuluvia leikkipostimerkkejä. Mika Niininen kertoi Tukholman postimerkkinäyttelystä ja sinne järjestettävästä matkasta. Ongelmana on vielä vähäinen ilmoittautuminen. Matkahan on halpa, vain 70 €/henkilö ja bussikuljetus lisäksi. Asiaan palataan tammikuussa.
Pentti Myllylä on korttien monipuolinen keräilijä ja hän oli lupautunut ikään kuin havaintoina kertomaan joulupostikorteista. Ihailtavaa joustavuutta. Ensimmäiset joulupostikortit painettiin Englannissa vuonna 1843. Suomessa ensimmäiset joulupostikortit lähetettiin vuonna 1871. Nykyään joulupostikortteja lähetetään Suomessa noin 27 miljoonaa kappaletta. Pentti Myllylä esitteli erittäin hienon vanhojen korttien kuvakokoelman. Vanhimmat ovat piirrettyinä kauniita, mutta suunnittelultaan vaatimattomia. Aiheet romanttisia ja ihmisläheisiä, ihmiset usein kuvattu pyhävaatteissaan. Joulukortit suunniteltiin ja painettiin 1900-luvun alussa Saksassa. Pentti Myllylä näytti saksalaisia joulukuusiaiheisia kortteja. Suomessa joulukuusi yleistyi 1900-luvun alussa. ja kuusi roikkui aluksi katosta. Laulun sanoin ”leikitellään kuusen alla”. Myllylä esitteli monien suomelaisten taiteilijoiden joulukortteja, joissa aiheina oli leikit kuusen ympärillä, kuusen kantaminen ja jouluateria. Väinö Blomqvist ja Kaappo Virtanen ovat tunnettuja suomalaisia piirtäjiä.
Joulupukin asuinsijana pidettiin aluksi Grönlantia ja napapiiriä. Topeliuksen mukaan pukki asui kaukana pohjoisessa ja Svanin mukaan Jouluvuorella ja myöhemmin Korvatunturilla. Pukin vaatetus oli aluksi sininen, vihertävä, harmaa väriltään. Punainen tuli nutun väriksi myöhemmin, amerikkalaisena vaikutuksena. Pukki kantoi usein myös kuusta. Korteissa oli kuvattuna myös lapsia ja jokin kulkuneuvo. Pukin tuomisena näkyi myös risukimppuja sekä lahjapaketteja.
Joseph Alanen, joka tunnetaan myös sota-aiheisten korttien ja mitalien suunnittelijana, on piirtänyt myös joulukortteja. Joulukorttien aiheina oli myös 1900-luvun alussa enkeliaiheet, joita oli hyvin monenlaisia. Enkelit olivat naishahmoisia ja he soittivat, lauloivat tai kantoivat palmunoksia.
Pentti Myllylä esitteli myös kortteja, joiden suunnittelijoina olivat Väinö Lauerma, Adolf Luomanen, Marika Lindqvist, Erkki Koponen, Yrjö Könni ja Arnold Tilgmann. Pentti esitti myös tonttukortin Tampereelta.
Pentti Myllylän esitys oli monipuolinen aiheeltaan, kuvat havainnollisia sekä esitystapa selkeä. Erinomainen nopealla aikataululla koostettu esitys oli erinomainen. Uskon seuran piiristä löytyy muitakin oman keräilyalueensa esittelyitä ja innostavaa kannustausta herättäviä esitelmiä! Yleisö antoi raikuvat aplodit.
Vuoden viimeinen kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.
Keijo Kivimäki
Muutama kuva kokouksesta
Leikkipostimerkki:
Arpajaisten palkintoluettelo:
Palkintoluettelon kohde 1, 1860 isohampainen 5kop, läviste I, tummanvioletinsininen, 1 lyhyt hammas (palkinnon saajalta merkki puuttuikin) :
”Eurolla”:
Tampereen Filatelistiseuran kokous 28.11.2018
Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti vieraamme Helsingin Filatelistiseuran puheenjohtajan Jouko Mattilan ja Filatelistiliiton edustajan Seppo Salosen tervetulleeksi kokoukseemme. Jouko Mattila jakoi Suomen postimerkkilehden juuri ilmestyneen numeron halukkaille ja kertoi, että ensi vuodeksi seuran jäsenet saavat lehden erikoishintaan. Seppo Salonen kertoi postin tulevista toimista, jotka eivät miellytä filatelisteja. Siksi Filatelistiliitto tulee vierailemaan postin ylimmän johdon luona. Aiempien keskustelujen aiheena on ollut postin huonolaatuiset leimaukset filatelistien näkökulmasta katsottuna. Keskustelun aiheena on nyt muun muassa postimerkkien käytön kielto postipaketeissa? Hän kysyi myös kuulijoilta, olisiko muita ajankohtaisia aiheita, joista pitäisi keskustella postin johdon kanssa?
Kun seuramme jäsenet täyttävät vuosia, muistaa seura heitä perinteisellä onnittelukortilla. Rauli Aalto saavuttaa 60-vuotta ja Tuomo Pälviranta 75-vuotta. Onnittelut heille!
Hannu Vetola kertoi, että HTO-huutokaupat päättyvät huomenna ja uuden, kevään huutokaupan myyntikohteet tulee jättää vuoden loppuun mennessä. Päättyvän huutokaupan kohteet voi hakea myymälästä 7. – 21.12. välisenä aikana, minkä jälkeen kohteet postitetaan.
Kokoelmarakennuskurssi tullaan järjestämään Tampereella vuoden vaihteen jälkeen. Ilmoittautumislista kiersi ja halukkaita oli riittävästi tulossa. Kiitos Jarkko Leppäsen aktiivisuuden. Jouko Mattilan mukaan Suomen Postimerkkilehti tulee julkaisemaan aiheesta vielä keväällä kirjoitussarjan. Filatelisti-lehdessä oli jo lyhyt kirjoitus aiheesta.
Seppo Salonen kertoi, että Filatelistiliitto on julkaissut luettelon esitelmänpitäjistä. Kari Salosen mukaan lähes kaikki listalla olevat ovat esitelmöineet Tampereella. Loput listalla olevat toivottavasti pääsevät tulemaan sopivana aikana esittämään innokkaille tamperelaisille kuulijoille harkitun otoksen omasta aiheestaan! Salissa virisi keskustelu esitelmien merkityksestä jäsenistölle. Todettiin hyvin monen puheessa, että esitelmät ovat kerhoillan suola, olipa keräilyalue mikä tahansa. Tärkeänä pidettiin, että esitelmä sisällöstä huolimatta ei ylitä 45 minuuttia.
Kari Salonen oli entisenä pitkäaikaisena seuramme puheenjohtajana kerännyt hallituksen toivomuksesta vuoden 2019 tulevat tapahtumat aikajanalle. Ensimmäinen kokous on 9.1.2019 ja 23.1. kuulemme Kai Varsio esitelmän aiheesta ”Altavastaajasta tekovoimaksi”. Kokoukset jatkuvat kahden viikon välein. Syksyn 2019 ohjelma on vielä tekeillä, mutta syksyllä on seuran jäsenten 100-vuotisjuhla, jossa voi olla mukana myös puoliso tai sopiva seuralainen. Syksyllä on myös TamCollect-näyttely ja turkulaisten vierailu. Ohjelmaa tulee riittämään ja siksi Kari Salonen kysyi on 100-vuotisjuhlan ajankohtaa? Kokousväki piti hyvänä aloittaa syyskausi omalla 100-vuotisjuhlallamme.. Puheenjohtaja Juha Valtonen esitti ajaksi 31.8.2019, minkä paikalla olijat hyväksyivät lähes ilman soraääniä. Paikkaa ollaan vielä hakemassa.
Jukka Kaivanto kertoi kevään postimerkkinäyttelyn 12. – 14.4.2019 ennakkomarkkinoinnin sujumisesta. Kauppiaita on jo ilmoittautunut hyvin. Juha Aerikkala kertoi seuran nettisivujen käytöstä ja toivoi käyttäjiltä kokemuksiin perustuvia uusia ideoita sivuston kehittämiseksi. Hän kertoi, että Suomen Filatelistiseura kehittää myös omia nettisivujaan ja sen paikalla olleet Suomen Filatelistiseuran jäsenet toivoivat saavansa kerholtamme tietoa kokemuksistamme uudesta sivustostamme. Mielellämme olemme auttamassa ystäviä! Juha Valtonen kertoi myös Suomen Filateliapalvelun huutokaupasta, joka päättyy perjantaina. Tarjolla on Zeppelin virhepainamamerkki. Kevään huutokauppa on 8.-9.3. Naantalissa ja sinne Valtosen mukaan tullee Tatu Untinen järjestää yhteismatka.
Postimerkkipäivää vietämme 11.2.2019 joko pääpostilla tai Sokoksella.
Illan havainnoitsijaksi ilmoittautui Hannu Elo ja kertoi aiheesta ”Suojarei`itteet”. Varhaisimmat suojarei- itteet ovat tehty Englannissa vuonna 1868 ja niiden tarkoitus oli estää postimerkkien väärinkäyttö erityisesti firmapostituksissa.
Ulkolaisia erilaisia rei`itteitä on ollut käytössä paljon: Englannissa 20.000 erilaista, Saksassa noin 14.000, USA:ssa noin 6.000, Ranskassa noin 3.000, Itävallassa noin 1.800, Belgiassa noin 1.300, Tanskassa noin 1.050, Ruotsissa noin 160 ja Norjassa noin 100 . Suomessa rei`itteitä on ollut 11 kpl. Hannu esitteli vanhoja rei`itettyjä englantilaisia merkkejä vuodelta 1871 ja 1874. Englannissa ja Tanskassa on rei`itetty merkkejä hyvinkin myöhään 1950-luvulla. Saksassa rei`itetyt merkit 1880-luvulta ovat harvinaisia ja yleisiä 1900 – 1930-luvulla. Harvinaiset ovat kalliimpia luonnollisesti. Keski-Euroopassa pidetään rei`itettyjä merkkejä halvempina kuin normaaleja merkkejä, koska niitä on siellä runsaasti verrattuna Suomeen. Rei`ityskuviot voivat olla hyvin erilaisia aiheeltaan. Reikien määrä voi olla jopa yli 90 kappaletta kuviossa. Hannu Elo esitteli laajan skaalan kauniita eri aiheisia rei`ityskuvioita.
Havainnoitsija Hannu Elo kertoi, että rei`ityksiä käytettiin myös muualla kuin filateelisessa tarkoituksessa, muun muassa lennätin ja telegrammikäytössä, jolloin saatettiin rei`ittää pelkästään vain lomakkeen merkitön kohta.
Värifilmien kehityksen ja kuvien takaisin lähettämisen kontrollina on käytetty lähetyksissä myös rei`itteitä. Moskovassa käytettiin 1900-luvun alussa stamp killer-toimintaa, jossa pakettien arvomäärältään korkeat merkit rei`itettiin uudelleen käytön ehkäisemiseksi. Leimasimessa saattoi olla myös rei`itystoiminto, jolloin koko lähetykseen tuli rei`ät.
Seuran jäsenet saivat erinomaisen tietopaketin, jota ei oltu osattu odottaa. Kiitokset Hannu Elolle pyyteettömästä mielenkiintoisen tiedon jakamisesta.
Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.
Keijo Kivimäki
Seuran jäsenten ottamia kuvia 28.11.2018 kokouksesta. Keijon yllä mainitsema lehti, rei’itteistä kuvia (2), pari osallistujien havaintoa (neljä kuvaa) ja arpajaisluettelo:
Tampereen Filatelistiseuran kokous 14.11.2018
Puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti illan esitelmän pitäjän Esa Aaltosen ja Filatelistiliiton edustaja Marcus Ollin tervetulleeksi Tampereelle seuramme kokoukseen.
Juha Valtonen laittoi kansainvälisiä postimerkkien huutokauppaluetteloita kiertämään. Hannu Vetola kertoi HTO-huutokauppojen avautuneen verkossa ja se sulkeutuu 29.11. kello 20.00 . Helmikuun huutokauppaan tarkoitetut kohteet jätettävä vuoden loppuun mennessä.
Juha Valtonen kertoi Filatelistilehdessä olevasta Uolevi Vapaan poismenon johdosta tehdystä muistokirjoituksesta. Samassa lehdessä on myös seuramme jäsenten, Harri Niemisen ja Pentti Hyvösen, palkitsemisesta kuva. Heille oli luovutettu seuran eteen tehdystä työstä seuran Kultaiset suurennuslasit.
Marcus Olli kertoi postin tiedotuksesta 16.6.2018. Ulkomaan posti lähetettävä digitarroin. Postimerkkejä ei saa käyttää. Posti vaatii, että myös Suomen sisällä lähetettävät postipaketit on varistettava digitarroin. Suomen posti osoittaa kaikenlaista penseyttä filateliaa kohtaan.
Kimmo Kaivanto kertoi tulevasta 100-vuotisnäyttelystämme. Myös numismaatikot ovat tulossa tapahtumaan. Paikalla esittäytyivät numismaatikkojen puheenjohtaja Petri Kahelin ja herra Reijo Mäkinen. Kimmo kertoi, että näyttelyn info on edennyt useaan kaupunkiin. Viimeksi esittely oli Porissa.
Havaintona Bredenberg esitteli värivirheellisiä puolalaisia merkkejä, Järvistö 1.maailmansodan aikaisen suomalaisen sotilaan lähettämän kirjeen Itävallasta ja Niininen näytti ulkolaisia kohteita, jotka ovat kulkeneet ilman mitään leimausta.
Esa Aaltonen piti esitelmän ”Varaleimat”. Aiheesta hän oli koonnut mittavan kokoelman TamCollect-näyttelyyn ja esitteli nyt saman aiheen seuramme jäsenille. Kokoelma on esitelty myös aikaisemmin Riihimäen kerhon juhlanäyttelyssä. Varaleimat on Esa Aaltosen mukaan marginaalinen keräysalue leimakeräilyssä. Näyttelykokoelman johdanto-osassa tulee esitellä uudet asiat.
Esa Aaltonen näytti ja kertoi, miten hän on jakanut varaleimat kokoelmassaan. Varaleimat on tilattu postihallinnosta ja niiden käyttö on ollut hyvin lyhytaikaista, sillä uuden tai korjatun leiman tullessa takaisin virkailija poisti varaleiman käytöstä. Varaleimoja on käytetty lähtö- ja välitysleimoina. A1 luokituksen saaneet leimat ovat vanhimpia. Ensimmäinen on vuodelta 1909 ja se on venäläismällinen. A2 luokan varaleimasta on poistettu venäläinen osio vuonna 1918. Leima oli lyhyen ajan käytössä ja se poistettiin käytöstä 1919. A3 luokituksen saanut varaleimatyyppi on 3-renkainen, jossa uloin rengas muodostuu kahdesta toisiaan lähellä olevasta renkaasta. Renkaiden välissä ylhäällä lukee postitoimisto ja alhaalla postanstallt. Keskellä leimaa on leijona. A5 luokan varaleimassa lukee edelleen postitoimista ja postanstallt. Siinä on myös silta-alue, johon olisi pitänyt kirjoittaa paikkakunta. Tällä silta-alueella on erityypin leimoissa pisteitä kolmella eri tavalla. A6 – A8 luokan varaleimoissa on eroavaisuuksia renkaiden läpimitoissa. A6 leimassa on valmiiksi painettu 28 ja A8 on painettu 30. Näiden leimojen käyttöajat olivat lyhyet.
B1 luokan leimat ovat siltaleimoja merkinnällä postitoimisto/postanstallt ja sillassa on valmiiksi kirjoitettu 19 /3. Leimat ovat kumileimasimia ja leiman koko on 31-32 mm. C-luokan leimoja on Esa Aaltosen mukaan 13 erilaista. Ne ovat perusrakenteeltaan B-luokituksen kaltaisia leimoja, mutta postanstallt on leiman alaosassa korvattu postitorvilla. C1 luokan leimassa siltaosaan tulee päivämäärä. C3 siltaosassa on painettu valmiiksi 19/1, C4 valmiiksi painettu 19/ , C6 valmiiksi painettu 19/28, C7 valmiiksi painetu 19/2 ja C8 valmiiksi painettu 19/30. C8 on yleisin varaleima. C9 luokan leimassa on sanasta postitoimisto pudonnut i pois ja näissä leimoissa lukee ”post toimisto”. C10 luokan leimassa on siltaosassa vain 19/ . Leimat luokituksella C11 – C13 ovat3-renkaisia kumileimasimia.
D1 luokan leimoissa on tekstit postitoimisto ja postanstallt sekä renkaiden välissä sivussa tähdet. D1 sillassa on 19/ . D2 luokan varaleima on 1-renkainen päivämääräleima, ja leimassa lukee postitoimisto ja postanstallt.
F luokan 2-renkaisissa leimoissa lukee leiman yläosassa postitoimipaikka, leima on tyypiltään siltaleima ja renkaiden ja sillan välissä on eri määrin pystypalkkeja. F1 luokan leiman alaosassa renkaiden välissä ei ole mitään ja F1a alaosassa on pisterykelmä. F2luokan leiman alaosassa on postitorvi, sillalla valmiiksi painettu 19/1 sekä leiman halkaisija on 34 mm. Tavataan painettuna punaisella värillä. F3 on edellistä isompi 36 mm halkaisijaltaan. F4 on halkaisijaltaan 34 mm, sillassa lukee valmiiksi painettuna 19/ ja kirjasinmalli on pienempi. F5 on päivämääräleima. F luokan leimoja Esa Aaltonen esitteli 7 erilaista.
Postivaunuvaraleimat G1 postivaunu/postvagn kuten F1.
H1 postikonttori-varaleimat ovat 3-renkaisia. Kaarien välissä lukee postikonttori ja sisimmän kaaren alla kontr. sekä sillalla 19/28.
Esa Aaltonen esitti asian, johon hän oli syvällisesti perehtynyt. Esitystä oli helppo seurata hyvän äänenkäytön vuoksi. Esa mainitsi, että keräilijöitä on muutama ja siksi aiheen tutkimus on vähäistä. Esitelmän pitäjä sai kuuluvat aplodit esitelmästään.
Seuran kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.
Keijo Kivimäki
Seuran jäsenten ottamia kuvia 14.11.2018 kokouksesta
Kokouksen arvonnan palkintoja:
Kokouksessa kierrätettyjä muutamia havaintoja:
Huutokaupassa oli monta mielenkiintoista kohdetta. Mm. Nokian kännykän 😉 pahvilaatikko, joka sisälsi lähetyksiä – meni muuten pahvilaatikon hinnalla:
31.10.2018 Tampereen Filatelistiseuran kokous
Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmän pitäjän, seuramme tamperelaisen jäsenen Mika Isomäen tervetulleeksi. Puheenjohtaja kertoi, että syntymäpäiviään viettävät seuramme jäsenet: Martti Räikkönen 60-vuotta ja Erkki Virtanen 70-vuotta. Heille lähtee seuran perinteinen onnittelukortti.
Tulevan vuoden 2019 hallituksen jäsen, seuran verkkosivuista vastaava Juha Aerikkala kertoi, että informaatiota ja keskustelua tullaan siirtämään myös facebookiin. Hän kertoi, miten uudistettujen verkkosivujen ”jäsenosioon” pääsee. Sivustolle on keräilyaluekysely, johon toivotaan jäsenten osallistuvan.
Puheenjohtaja kertoi turkulaisvierailun tulleen odotettua kalliimmaksi. Tilaisuus on saanut runsaasti kiitosta. Hän kertoi myös, että keväällä seura osallistuu postimerkin päivän viettoon ystävänpäiväviikolla, mutta tapa, paikka ja tarkempi aika ovat vielä päättämättä. Timo Pitkänen kertoi kevään 2019 TamCollect-näyttelyn markkinoinnista Porissa ja helsinkiläisten halusta vieraille Tampereella. Helsinkiläisten huutokauppa on materiaaliltaan suuri ja vie siksi aikaa! Juha Valtonen pyysi seuran ja Postimuseon leimaprojektiin henkilöä, jolla olisi 1920-luvulta alkavia leimoja. Hannu Elon tarkempi keräilyalue päättyy tälle ajalle.
Vesa Järvistö kertoi havaintona mielenkiintoisista kirjeistä ja laittoi ne kiertoon. Mika Niininen toisti aiemmin kertomansa Tukholman postimerkkimessumatkan ilmoittautumisesta. Ehtii vielä ilmoittautua vuoden alussa.
Mika Isomäki piti esitelmän ”Karjala 1922-merkit”. Hän kertasi ensin, mihin asiakokonaisuuteen Karjala-merkkien julkaisu liittyy. Venäjällä oli ollut vallankumous ja joukko suomalaisia sekä paikallisia asukkaita halusivat erota Neuvostoliitosta. Alkoivat niin kutsutut 1918 – 1922 heimosodat. Suomalaiset joukot tekivät Aunuksen retken vuonna 1919 ja silloin julkaistiin saarismallille lisäpainamalla 8 eri merkkiä, jotka olivat voimassa 100 päivää. Pohjois – Inkerin merkeistä painettiin kaksi sarjaa vuonna 1920 ja ne olivat voimassa 8,5 kuukautta. Karjalan merkkejä painettiin 15 erilaista 5 penniä – 25 markkaa vuonna 1922. Merkit olivat voimassa vain 31.1.1922 – 6.2.1922 vain kuusi päivää. Taksan mukaisia lähetyksiä on vähän. Suomeen osoitetut lähetykset toimitettiin Karjalan merkeillä ensin Suomusjärvelle ja sitten eteenpäin suomalaisin merkein. Karjala-merkit ehtivät juuri käyttöön, kun sota loppui.
Karjalan kansannousun johtajia olivat Siven ja Takkinen sekä paikallinen ”Väinämöinen” Vaseli Levonen henkisenä isänä. Karjalan kansa nousi neuvostovaltaa vastaan. Kansannousu tuotti nopeasti tulosta ja joukot saivat erittäin laajan alueen hallintaansa lähes Muurmannin radalle asti. Suomalaisia oli mukana noin 250 miestä. Joukkojen aseistus oli vaatimatonta. Kaikille ei riittänyt edes kivääriä. Metsäsissit saivat käsiaseet vasta sodan lopulla. Päällystöä oli vähän ja konekiväärejä joitakin. Muuta raskasta aseistusta ei ollut. Kun Neuvostoliitto lähetti paikalle helmikuun puolessa välissä 20.000 miestä ja runsaasti raskasta aseistusta muun muassa tykkejä, kääntyi taistelujen suunta. Tarton rauhassa Repola ja Porajärvi jäivät Neuvostoliitolle.
Karjala-merkit julkaistiin 30.1.1922. Neuvostoliitto valloitti Uhtuan 6.2.1922, jolloin merkkien kelpoisuus loppui. 1 markkaan asti merkkejä painettiin 20.000 kappaletta ja suurempi arvoisia merkkejä 15.000 kappaletta kutakin. Leimatut lähetykset ovat suurimmalta osin 2.2. ja 3.2 1922 leimattuja. Lauantain 4.2 leimauksia tunnetaan 1 kappale ja sunnuntain 5.2.1922 neljä leimausta. Jatkosodan ajalta 1940-luvulta tunnetaan myös jälkileimattuja merkkejä. Tekeleitä on runsaasti. Aidot ”tarvepostitukset” ovat harvinaisia.
Merkit painettiin Tilgmanilla Helsingissä ja painojälki ei ole korkeatasoinen. Väärenteissä saattaa olla painojälki terävämpi, mikä helpottaa väärenteiden tunnistamista. Merkit on piirtänyt arkkitehti W.G.Palmqvist.
Kaksinumeroiset merkit eroavat keskenään siten, että numerot ja kehys ovat eri etäisyydellä painoarkin eri merkeillä. Merkeissä saattaa esiintyä värin laikullisuutta ja sameutta erityisesti kellertävissä värisävyissä. Merkeissä on sekä A- että B-hammastusta. 10 pennin merkistä löytyy merkki, jossa yläreuna on hammastamattomana. Myös kokonaan hammastamattomia merkkejä esiintyy.
Runsaasti kirjeitä on lähettänyt Eino Lahdensuo, joka oli Karjala-ihailija. Hän oli Lapualta puukkotehtailija ja myöhemmin Lapuan patruunatehtaan omistaja. Hänen lähettämiään kirjeitä päivämäärällä 2.2.1922 tunnetaan 264 kappaletta. ”Tarvepostin” määrä oli suuri. Suurin osa lähetyksistä oli osoitettu hänen vaimolleen Aino Lahdensuolle Lapualle ja osa myöhemmin tunnetuksi tulleelle Vihtori Kosolalle. Lähetyksissä on runsaasti erilaisia merkkivariaatioita ja ne eivät ole taksan mukaisia. Kuorilla on myös suomalaiset merkit, koska lähetykset ovat jatkaneet matkaa Suomussalmelta eteenpäin. Markkinoilla on myös postineiti Aino Caloniukselle (Ilmari Kiannon sisko) Suomussalmelle osoitettua postia, jotka ovat ilman suomalaisia merkkejä. Lähetykset on leimattu pääsääntöisesti Uhtualla. Kiimasjärven postiasemaa ei ehditty perustaa, mutta on joitakin jälkileimattuja kohteita tällä leimalla.
Karjala-merkkejä on väärenteinä runsaasti. Merkit on ilmeisesti painettu Sveitsissä. Painojälki on terävämpi kuin alkuperäisissä merkeissä. Pennimerkeissä karhun käpälän alla oleva kahle on ehjä väärenteessä. Markkamerkeissä siksak-revontuli on ehjä ja yhtenäinen aidossa Karjala-merkissä. Väärenteet ovat kooltaan usein myös suurempia merkkejä kuin aidot.
Esitelmänpitäjä Mika Isomäki kertoi seikkaperäisesti ja hyvin havainnollisesti Karjala-merkkien synnyn, merkkien ominaisuudet, käytön ja esiintyvät väärenteet. Esitys oli selkeä ja kuulijat olivat kysymyksineen kiinnostuneita tästä mielenkiintoisesta keräilyalueesta, jonka asiantuntijaa saimme kuulla. Yleisö antoi raikuvat suosionosoitukset Mika Isomäelle.
Illan lopuksi oli arpajaiset ja huutokauppa.
Keijo Kivimäki
20.10.2018 Turkulaiset Tampereella 60-vuotisjuhlatapaaminen
Tamperelaiset vierailivat Turun Postimerkkikerhossa syksyllä 1958 ensimmäisen kerran. Tapaamiset ovat jatkuneet keväällä Turussa ja syksyllä Tampereella. Juhlatapaamisen kunniaksi tapaaminen järjestettiin Tampereen Työväen Teatterin vanhalla puolella. Turkulaiset saapuivat sovitusti kello 12.15 perinteikkääseen tamperelaiseen teatterirakennukseen. Kolmannen kerroksen lämpiössä Tampereen Filatelistiseuran puheenjohtaja Juha Valtonen toivotti noin 30 turkulaista tervetulleeksi yhteiseen juhtatilaisuuteemme. Iloinen seurue siirtyi tilaisuuden aluksi katsomaan Kellariteatteriin näytelmää ”Vakavuusongelma”, joka hyvin kuvasi tamperelaista kunnallista toimintaa. Väliajalla nautimme suolapalat kuohujen kera.
Kolmannen kerroksen suuressa juhlahuoneessa pidettiin lyhyt virallinen tapaamisosio. Puheenjohtaja Juha Valtonen kertoi vanhojen aikojen tapana olleen, että tällaisessa tilaisuudessa Turussa nautittiin akvaviittiä. Hän luovutti Turun Postimerkkikerhon puheenjohtajalle Matti Lempiäiselle pullon akvaviittiä muistona hyvistä yhteisistä ajoista. Matti Lempiäinen luovutti puolestaan tamperelaisille kaksi Turku-aiheista kirjaa. Kari Salonen luovutti turkulaisten entiselle puheenjohtajalle Pekka Rannikolle kaiverruksen Saaris-mallin merkistä.
Tampereen Filatelistiseura luovutti ”Kultaisen suurennuslasin” numero 4 pitkäaikaiselle jäsenelle ja filatelian syvälliselle tutkijalle Hannu Elolle seuran eteen tehdystä pyyteettömästä työstä. Samoin puheenjohtaja luovutti ”Kultaisen suurennuslasin” numero 5 seuran erittäin pitkäaikaiselle jäsenelle ja aktiiviselle havaintojen tekijälle Pekka Höökille seuran eteen tehdystä työstä. Paikalla olijat antoivat palkituille raikuvat aplodit.
Juha Valtonen luovutti Tampereen Filatelistiseuran ”Vuoden filatelisti”-palkinnon seuran pitkäaikaiselle entiselle puheenjohtajalle Kari Saloselle. Turun Postimerkkikerho on lahjoittanut arvokkaan kiertopalkinnon tamperelaisille.
Juhlaväki nautti maukkaan lounaan ”seisovasta pöydästä”.
Mikko Kylliäinen piti juhlaesitelmän ”Hjalmar Hagelberg”, joka oli vanha tamperelainen postimerkkikauppias. Hän syntyi vuonna 1864, opiskeli Dresnenissä ja toimi liikemiehenä ja kirjakauppiaana Tampereelle. Esitelmänpitäjä pääsi kiinni tuiki tuntemattoman henkilön toimintaan digitalisoitujen vanhojen sanomalehtien ilmoitusten kautta. Tällaisen tiedon saaminen on ollut hankalaa, varsinkin kun harrastustoiminnasta ei ole kirjoitettu mitään. Jälkiä on jäänyt erittäin vähän!
Hagelberg mainostaa vuonna 1881 sanomalehdessä ”postimerkkejä kaikista maista”. Hän oli tällöin 16-vuotias. Samaan aikaan lehdissä ilmoitti 5 muuta kauppiasta myytävistä postimerkeistä. Keräilijöitä on siis Tampereella ollut. Samana vuonna ilmoitettiin, että ”kopeekkahintaisia postimerkkikokoelmia on myynnissä”. Mikko Kylliäinen oli kerännyt vuosien 1881 – 1893 väliseltä ajalta postimerkkien osto- ja myynti- ilmoitukset. Myynti-ilmoituksia oli 66 %, ostoilmoituksia 31 % ja muita ilmoituksia 3 %.
Hjalmar Hagelberg perusti vuonna 1866 Tampereen Sanomat ja kustansi sitä vuoteen 1893 asti. Lehdissä mainostettiin seuraavin argumentein postimerkkejä: ”ulkolaisia postimerkkejä”, ”ulkolaisia halpahintaisia postimerkkejä” ja ”käytettyjä ulkolaisia postimerkkejä”.
Halgelberg oletettiin saaneen myytävät merkkinsä kirjakauppansa ja kustantamonsa kirjeenvaihdosta. Myös siihen aikaan postimerkkejä käytettiin maksuvälineinä, jolloin niitä saattoi myyntitapahtumassa tulla myyjälle. Hagelberg mainosti lehdessään postimerkkien ostamisesta: ”käytettyjä postimerkkejä”, ”käytettyjä kotimaisia postimerkkejä”, käytettyjä ehiökuoria”. Hänellä oli myös kansainvälisiä yhteyksiä muun muassa Dresnenin filatelistiyhdistykseen.
Hjalmar Hagelberg luopui vuonna 1893 kirja-alaan liittyvistä yrityksistään ja hän panosti aikansa sen jälkeen vapaapalokunnan toimintaan. Hjalmar Hagelberg kuoli vuonna 1904. Myynti-ilmoituksista ei voi päätellä keräsikö Hagelberg itse postimerkkejä, mutta konkurssin jälkeen vuonna 1903 myytiin julkisessa huutokaupassa iso kokoelma postimerkkejä. Filatelistiseura perustettiin vuonna 1919.
Esitelmän pitäjä esitti palan tamperelaisilta piilossa olleesta postimerkkeilyn historiasta johdonmukaisesti ja selkeästi. Yleisö antoi raikuvat suosionosoitukset Mikko Kylliäiselle.
Arpajaisten jälkeen suoritettiin perinteinen Zeppelin-kiinnityksen arvonta. Arpa suosi turkulaista Raili Alhoa. Hän sai ensimmäisen kiinnityksen merkkiin.
Monipuolisen huutokaupan jälkeen rakkaat turkulaiset filatelistiystävämme lähtivät hyvässä säässä Turkuun.
Keijo Kivimäki
