3.10.2018

Tampereen Filatelistiseuran kokous 3.10.2018 

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmän pitäjän arkkitehti Jukka Mäkisen tervetulleeksi Tampereelle. Kokous hyväksyi seuraan uudeksi jäseneksi paikallaolleen Ilpo Ala-Houhalan. Hän kertoi keräilyalueekseen Suomi-filatelian.

Tamperelaisten ja turkulaisten filatelistien yhteistyö ja molemminpuoliset vierailut ovat kestäneet 60 vuotta. Juhlan kunniaksi 20.10.kello 13.00 – 15.00 nautimme yhteisestä teatterinäytöksestä ”Vakavuuusongelma” Tampereen Työväen Teatterissa ja ruokailemme sen jälkeen sekä pidämme juhlakokouksen esitelmineen teatterin ravintolassa. Tilaisuus loppuu kello 18.00. Kutsu on avec. Seura maksaa jokaisen tervetulomaljan sekä väliaikatarjoilun. Itselle jää maksettavaksi 60 €/henkilö. Myös pelkkään ruokailuun on mahdollista ilmoittautua. Turkulaisia tulee 33 henkilöä, joiden kulut maksaa seura.

Hannu Vetola kertoi päättyneestä HTO-huutokaupasta. Tietokone kaatui viime minuuteilla ja vaikka tarjousaikaa pidennettiin jätti moni huutaja pois kilpailusta. Huutokaupassa oli ennätysmäärä kohteita ja huutajia. Seuraavassa huutokaupassa on tehokkaampi palvelin. Klassinen filatelia ja setelit olivat kysyttyjä. Seuraavan huutokaupan kohteet jätettävä 12.10.2018 mennessä.

Juha Valtosella oli Helsingin postimerkkimessuille Filatelistiliiton sponsoroimia lippuja tilanneille. Muita ilmoitusasioita: Riihimäen keräilytalolla on 7.10.2018 korttimessut, 14.10.2018 kello 12.00 – 14.00 Marilyn-kokoelman tekijä esittelee kokoelmaansa Vapriikissa ja sen jälkeen tämä näyttely sulkeutuu. 17.10. kello 12.00 – 15.00 Jussi Hartola esittelee avatun postimerkkiaiheisen kivikokoelman Kivimuseossa. Postimuseo muistuttaa, että kirjasto palvelee tiistaisin tiedonetsijöitä. Ari Virtanen kertoi, että Nokian postimerkkikerholla on näyttely Kerholassa 6.10.2018 kello 10.00 – 16.00. Mika Niininen kertoi, että toukokuussa 2019 tullaan järjestämään Tukholman postimerkkinäyttelyyn matka, joka voisi lähteä Helsingistä.

Huhtikuussa 2019 Tampereen Urheilu- ja messukeskuksessa pidettävään seuramme 100-vuotisnäyttelyyn voi ilmoittautua kokoelmallaan vuoden loppuun mennessä. Jukka Kaivanto kertoi tulevan juhlanäyttelyn suunnitellusta markkinoinnista mm. eri postimerkkikerhoissa. Vesa Järvistö lupasi antaa tilaa ”mainosbannereille” systeemi.net-sähköisen huutokaupan sivustoilla. Jukka Kaivanto kiitti Vesa Järvistöä.

Juha Valtonen kiitti jokaista TamCollect-myyntinäyttelyssä ollutta talkoolaista, myyjää ja mukana ollutta asiakasta. Jarkko Leppänen kertoi, että myyjiä oli paikalla runsaasti ja myyjät olivat olleet tyytyväisiä. Seuraava TamCollect-tapahtuma syksyllä 2019 pidetään Vapriikissa.

Illan esitelmän pitäjä Jukka Mäkinen kertoi ensin omasta näyttelyhistoriastaan. 1980-luvulla ensin oli aihefilatelia ja 1990-luvulla mukaan tulivat leimamerkit. Suomen ja Ruotsin leimamerkit on tärkein keräilyalue, mutta hänellä on myös muiden maiden leimamerkkejä. Hän kertoi harrastavansa myös postihistoriaa.

Jukka Mäkisen esitelmän nimi oli ”Leimamerkkien keräily ja kokoelman laatiminen”. Hän jaotteli esitelmänsä: 1. Mitä fiskaalinen materiaali on? 2. Leimamerkkien keräilystä. 3. Leimamerkkikokoelma.

Fiskaalinen materiaali on veromerkkejä, maksumerkkejä, säästömerkkejä, leimamerkkipapereita ja muita verotusta ilmaisevia lipukkeita, vöitä tai painettuja leimoja. Espanjassa oli jo 1870-luvulla leimapaperinäyttely. Leimamerkkejä kerätään erittäin yleisesti Englannissa, brittiläisessä yhteisössä ja USA:ssa. Filatelistit rajasivat fiskaalisen materiaalin filatelian ulkopuolelle 1940-luvulla. Nykyään leimamerkeillä on oma luokkansa filatelianäyttelyissä. Fiskaalinen materiaali on ollut nyt noin 30 vuotta mukana näyttelyissä.

Fiskaaliseksi keräilymateriaaliksi luetaan valtion, maan, kunnan, tai alueen viranomaisten julkaisemat merkit, ei yksityiset julkaisut. Maailman vanhimman leimamerkin sanotaan olevan vuodelta 1725 Furstenberg-leimamerkki, jota kukaan ei ole tiedon mukaan nähnyt. Suomessa julkaistiin isohampainen leimamerkki vuonna 1865. Maailmalla ensimmäiset leimamerkit olivat hammastamattomia.

Toinen fiskaalinen materiaali on leimatut paperit, jotka filateliassa vastaavat ehiöitä. Paperille on painettu arvoleima. Suomessa paperilla on voinut olla jopa 4 erilaista arvoleimaa. Suomessa ensimmäinen leimattu paperi on ollut Ruotsin kruunuarvoinen paperi vuodelta 1661. Suuriruhtinaskunnan kopeekka-arvoinen paperi on vuodelta 1810. Venetsiassa on painettu ensimmäinen leimattu paperi vuonna 1608.

Muita fiskaalisia kohteita ovat leimaveron maksamista osoittavat merkinnät, lipukkeet, painatukset, banderollit, veronauhat ja leimaverokoneiden frankkeerausleimat. Yleensä tällaiset lipukkeet ovat rikkoutuneet tavaran käyttöön otossa.

Fiskaalisten materiaalien ominaispiirteet ja materiaalityypit ovat samoja kuin filatelistisissä kohteissa. Myös ehdotuksia ja koepainoksia on markkinoilla. Kun leimaveron maksua osoittavat lipukkeet ovat kiinnitetty yleensä asiapaperiin ja virkailija on ne samalla mitätöinyt, on leimaamattomia käyttämättömiä veromerkkejä sekä suuriarvoisia veromerkkejä vähän saatavilla. Täydellisiä kokoelmia on vaikea tai mahdoton kerätä.

Osakekirjojen leimamerkit voivat olla osakekirjojen mukana kassakaapissa, jolloin niitä voi kulkeutua markkinoille merkkiarkkeina.

Monissa maissa leimamerkit ovat kuvitukseltaan hyvin moninaisia ja taidokkaita, jolloin aihealueiden keräily tulee mahdolliseksi. Suomessa leimamerkit ovat vaakunakuviollisia. Myös asiakirjoissa voi olla hyvin kauniita ja taiteellisia kuva-aiheita, jolloin keräily voi kohdistua aiheisiin. Keräilymahdollisuuksia on paljon, sillä veron maksamista osoittavia lipukkeita ja leimoja on monissa tuotteissa tai niiden pakkauksissa.

Jukka Mäkinen esitteli myös leimamerkkiluetteloja ja kirjoja. Kaikkien maiden leimamerkeistä on luetteloita. Suomalainen käsikirja ilmestyi noin 20 vuotta sitten.

Esitelmän pitäjä kertoi, miten keräilyä harrastetaan: maakeräily, fiskaalinen historia, leimapaperit ja aihekeräily, kuten filateliassakin. Aihekeräilijöillä on hyvin monipuoliset aihealueet tarjolla: olut- , viini- ja tupakkaverot, metsästys- ja kalastusverot, kirja- , kirjasto- ja lehtiverot, sokeri- ja suolaverot, valokuvavero on ollut jossakin maassa, mitä aluetta voidaan myös kerätä. Verottajan mielikuvituksella ei ole rajoja!

Matala-arvoiset merkit ovat olleet käytössä yleisimpiä. Korkea-arvoiset ja erikoisen väliarvon merkit ovat harvinaisia ja voivat olla mahdottomia saada. Suuri haaste on keräilyssä materiaalin etsiminen ja sen löytäminen. Isot ryhmät ovat harvinaisia, koska käyttäjät yrittivät saada veron kasaan mahdollisimman pienellä merkkimäärällä.

On huomioitava, että yhden keräilyluokan sisällä esitetään kaikki filatelian alueella olevat näyttelyluokat. Kokoelman rakentamisessa on samat säännöt ja haasteet kuin filateliassakin.

Jukka Mäkinen esitti asiansa johdonmukaisesti ja havainnollisesti. Esitys oli selkeä ja pysyi erinomaisesti sovitussa aikataulussa. Yleisö teki runsaasti kysymyksiä, joihin esitelmän pitäjä vastasi suurella antaumuksella ja asiantuntemuksella. Jukka Mäkinen sai raikuvat aplodit esityksen lopuksi.

Illan lopuksi oli arpajaiset ja huutokauppa.

Keijo Kivimäki