16.5.2018

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmänpitäjän Pekka Taiton tervetulleeksi.

Pekka Höök täyttää 85 vuotta ja puheenjohtaja luovutti hänelle seuran perinteisen onnittelukortin. Pekka kertoi tulleensa seuran jäseneksi jo vuonna 1956. Seuran paikalle olevat jäsenet yhtyivät onnitteluun kätten taputuksin. Puheenjohtaja kertoi myös seuramme jäsenen Elina Raithalmeen täyttävän 70-vuotta ja hänelle lähtee myös seuran onnittelukortti.

Postimuseo lähetti tiedotteen, jonka mukaan postimuseo järjestää ensi torstaina kello 14.00 alkaen poistettujen ylimääräisten postimerkkiluetteloiden ja –lehtien myynnin Ylöjärven varastolla. Seuran jäsenet, jotka ovat olleet innolla mukana talkoissa, protestoivat liian lähellä olevaa myyntiajankohtaa omien aikataulujensa järjestämiseksi.

Seuran jäseneksi hyväksyttiin Mauri Silfverhuth, joka kertoi lyhyesti omasta taustastaan ja harrastuksistaan.

Hannu Vetola kertoi päättyneestä HTO-huutokaupasta, jossa 73% kohteista myytiin. Rahat ja Suomi-kohteet kävivät kaupaksi. Syksyn huutokaupan kohteet on toimitettava liikkeeseen heinäkuun loppuun mennessä.

Jarkko Leppänen ilmoitti, että seuramme jäsenen Sirkka Teräsmaan kokoelmaan perustuva tekstiileihin liittyvä näyttely on Verkarannassa. Sirkka Teräsmaa on luovuttanut materiaalia näytteille asettajalle.

Juha Valtonen näytti kohteen, joka kertoi Postin toimista vuonna 1898. Listassa, joka luettiin kirkossa, kerrottiin, keille on postissa kirje, joka on postista noudettavissa.

Pekka Taiton esitelmän nimi oli ”Kotiseutukokoelmasta: Päijät-Hämeen postia”. Kotiseutukokoelma kertoo rajatun alueen postihistoriaa historiatiedoin ja siinä on filatelistinen lähestymistapa, olematta puhtaasti filateelinen. Perinnetietojen tallentaminen on myös tavoitteena.

Postihistoriallinen kokoelma on kyseessä, kun postikuljetuksia ja-toimintoja tutkitaan ja tallennetaan sekä selvitetään, mitä lähetyksille on tapahtunut, kun se on jätetty postiin, milloin oli lähetys oli jätetty, mitä lähettäminen maksoi, milloin lähetys lähti postista, mikä oli reitti ja miten kulku oli järjestetty ja koska posti oli perillä.

Myös postihistoriallinen kokoelma kuvaa jonkin alueen postihistorian osa-alueen vaiheita. Postihistoriallisessa kokoelmassa kuvataan kulkeneita postilähetyksiä ja muita postaalisia asiakirjoja järjestettynä tasapainoisena kokonaisuutena.

Kotiseutukokoelman perusta on alueen ja ajanjakson valinta ja siinä tulee pysyä esityksessä orjallisesti. Otsikon mukaan rakennetaan kokoelma. Pekka Taitto jakoi postihistorian osa-alueet seuraavasti: esifilatelistiset postipalvelut, postipalvelujen kehitys, postitaksat, postireitit, postin merkinnät (mm leimat), sotilas- , kenttä- ja sotavankiposti sekä laiva-rautatie- ja lentoposti.

Esitelmänpitäjä kertoi kotiseutukokoelman jaksotuksesta esimerkkinä: esifilateelinen osa, reittien ja toimipaikkojen kehitys, postisäännöt, taksat ja kuljetus, leimat, niidenkäyttöajat ja kehitys, ehiöt postimerkit ja niiden käyttöönotto tällä alueella ja alueelle saapunut posti. Pekka Taitto antoi hyviä ohjeita kokoelman rakentamiseen. ” Karttoja pitää olla mukana, mutta vain muutama.”

Esitelmänpitäjä kertoi myös suurella asiantuntemuksella ja hyvien näytteiden avulla postinkuljetuksen historiasta. Postilaitos perustettiin 1638, mutta sitä ennen oli jo toiminnassa kihlakunnan/kunnanposti, josta esitelmänpitäjä näytti Meander-kuvioisen kohteen vuodelta 1799 sekä Hollolan kirkolta Kärkölän kirkolle vuonna 1808 kulkeneen sulkakirjeen, jossa sisältö oli suomeksi. Harvinainen Suomen sodan aikainen kohde kertoi venäläisen sotaväen tarvinneen hevosmiehiä ja kuljetuskalustoa sotatoimissaan. Tämän ajan kirjeissä käytettiin ohjauskirjaimia lukutaidottomien talonpoikaisten postinkantajien apuna.

Lukkarinpostia käytettiin kirkon omien tarpeiden vuoksi noin 1650 -1850 välisenä aikana. Kirjeissä lukee tekstinä ”klockare post”. Saimme nähdä myös tästä oivan esimerkin. Pekka taitto kertoi myös kuriiripostista, millä varmistettiin osittain viestin perillemeno. Hän kertoi myös kolerakirjeistä, jotka oli käsitelty savustusraudalla ja savutettu sisältä koleraepidemian aikana vuonna 1831.

Pekka Taitto kertoi valtion postin ja postitoimipaikkojen kehityksestä Päijät-Hämeen alueella 1600-luvulta alkaen. Mielenkiitoisesta aiheesta olisi esitelmänpitäjällä ollut paljonkin kerrottavaa, mutta ajan kulun vuoksi Pekka Taitto tyytyi lyhentämään sanottavaansa.

Monipuolinen keskustelu virisi ja mielenkiintoista oli vanhojen painettujen postitoimipaikkojen perustamisasiakirjojen erilaisten kirjasinfonttien käytön selitys. Yleisö oli hyvin tyytyväinen kuulemaansa ja antoi Pekka Taitolle ansaitut aplodit.

Illan lopuksi pidettiin arpajaiset ja huutokauppa.

Keijo Kivimäki