1.11.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti edellisessä kokouksessa seuran jäseneksi hyväksytyn Raino Koskelan tervetulleeksi yhteisöömme. Raino Koskela kerää Skandinaviaa ja jääkiekkokortteja. Puheenjohtaja toivotti illan esitelmän pitäjän Risto Pitkäsen myös tervetulleeksi.

Puheenjohtaja antoi 70 vuotta täyttävälle Keijo Kivimäelle onnittelukortin ja kuohuviinipullon. Juha Valtonen kertoi Kivimäen olevan hallituksen jäsen ja kirjoittavan nettisivuillemme kokousten referaatit sekä erilaisista seuramme tapahtumista Filatelistilehteen.

Juha Valtonen muistutti 11.11.2017 lauantaina tapahtuvasta turkulaisvierailusta ja hän toivoi seuran jäsenten tuovan huutokauppaan erityisesti turkulaisia kiinnostavia, parempia kohteita. Tilaisuudessa esitelmän pitää Mika Isomäki aiheesta ”Pohjois-Inkerin erikoisuudet”. Puheenjohtaja kertoi StampForumin tilaisuudesta, jossa oli vieraina suuri joukko seuramme jäseniä. Filatelistiliitto julkaisee seinäkalenterin, jossa on filatelistisia kuva-aiheita. Kalenterin hinta on 10 €. Juha Valtonen tilaa sopivan määrän niitä ja tulee perimään ostajilta hinnan myöhemmin.

Filatelistilehden päätoimittaja Lauri Poropudas on tehnyt Suomen parhaista filatelisteista julkaisun ”Eturivin filatelisteja”. Julkaisussa on kaksi seuramme jäsentä: Hannu Elo ja Juha Kauppinen. Puheenjohtaja onnitteli korkealle rankattuja seuramme tamperelaisia filatelisteja.

Havaintoina Jorma Peltomaa näytti lähetystä, jonka hän oli laittanut 9 kertaa postin kuljetettavaksi saamatta lähetyksen merkkipuolelle ainuttakaan leimaa! Mika Niininen kertoi Tanskan Vejlessä olleesta näyttelystä, missä kauppa oli käynyt hyvin. Tunnelma oli ollut hyvä ja paikallinen filatelistiseura oli saanut runsaasti uusia jäseniä. Puheenjohtaja kertoi seuramme jäsenen Markku Koivuniemen saaneen kultaa Brasiliassa järjestetyssä näyttelyssä. Jukka Kaivanto kertoi seuramme tulevasta 100-vuotisnäyttelyn järjestelytilanteesta. Näyttely pidetään Pirkkahallissa 12. – 14.4.2019 kotimaanmatkailumessujen ja keräilytapahtuman yhteydessä. Näyttelytoimikunta tulee tapaamaan toisen kerran lähitulevaisuudessa. Näyttelyllämme ei ole vielä nimeä. Sellainen voisi olla perinteikäs TamCollect?

Muistutus: Postimuseolla ja seurallamme on yhteinen vaihtuva postimuseon vitriinissä ja netissä esitettävä suppea kokoelma. Halukkaita kokoelmansa esittäjää opastetaan kädestä pitäen materiaalin koonnissa ja esittämisessä. Toivotaan useita ehdokkaita, jotka vuorollaan esittävät kokoelmansa! Jarkko Leppänen kertoi syksyllä 2018 pidettävästä TamCollect- näyttelystä. Uusia aktiivisia kerääjiä kehotetaan tekemään omat esitettävät lehdet. Jarkko neuvoo tarvittaessa. Postimerkin päivä on keväällä 2018 ystävänpäiväviikolla kerhon itse valitsemana päivänä.

Postimuseon ystävät järjestää 23.11.2017 retken Marskin majalle Lopelle. Lähtö on Keskustorilta kello 16.00. Kuljetus on ilmainen. Illallisen hinta on edullinen. Sitovat ilmoittautumiset Raija Toiviolle.

Kuopiossa asuva seuramme jäsen Risto Pitänen oli lupautunut esittämään Finlandia 100- näyttelyssä suurella kullalla palkitun kokoelmansa pohjalta tehdyn esityksen ydinkohdat ”Suomen varhaiset postinkuljetusjärjestelmät”. Esitelmä menee syvälle varhaiseen filateliaan. Vanhimmat kohteet ovat 1500- ja 1600-luvuilta. Risto Pitkänen jakoi aiheen neljään osioon: Kuriiriposti, Lukkarin posti, Kihlakunnan eli Kruunun kirjeenkanto ja Yleinen posti.

1. Kuriiriposti käsitti:
– hallitsijan kirjeet 1500-luvulta 1670-luvulle Ruotsin valtakunnassa
– varsinaista järjestelmää ei ollut olemassa
– lähinnä kirjeitä kuninkaalle ja valtaneuvostolle sekä aateliston välistä kirjeenvaihtoa
– sama kuriiripiiri toimitti kirjeet perille asti
– ”kuoressa”, kirjeen kääreessä ei ollut postaalisia merkintöjä, mutta osoite ja saajan persoona oli kuvattu monin loisteliain sanoin hyvin monella rivillä
– sotilaiden ja viranomaisten kirjeitä 1800-luvulla

Risto Pitkänen esitti runsaasti lähetyksiä. 1610-luvulla kuriirikirje Tukholmasta Ouluun ja takaisin. Kuoressa on merkintä lähetyksen kulkemisajasta. Kirjeen sisältö auttaa ymmärtämään kirjeen tarkoituksen. Tämä lähetys oli sotilaan allekirjoituksella kuitattu luetuksi, minkä jälkeen kuriiri toimitti kirjeen takaisin Tukholmaan.

Suomen sisäinen posti oli harvinaista. Esitelmän pitäjä esitti tällaisen harvinaisuuden. Harvialasta Britt Mattsdotterin lähettämä kirje Raseborgin kruununvoudille Henrik Erikssonille vuonna 1611.

Kuoret on usein myyty Ruotsin valtionarkistosta ja kirje on jätetty arkistoon. Osa kuorista voi olla varastettuja. Vuonna 1635 Korsholmasta kuningatar Kristiinalle lähetty kuori, jossa saaja oli esitetty kohteliain ja vuolain sanoin monella rivillä.

Vuoden 1649 heinäkuussa lähetetyssä Pietari Brahen kirjeessä Turusta amiraliteettiin Tukholmaan sinetti paljastaa lähettäjän. 1669 heinäkuun 4.päivänä Torniosta Herman Flemmingille Tukholmaan lähetetyn kirjeen kuorella oli pitkä kuvaus saajasta.

Suomen alueen sisäisiä lähetyksiä Risto Pitkänen esitteli vielä kahdella kirjeellä: vuonna 1728 Oulusta Lappeenrantaan ja vuonna 1822 Iisalmesta Nilsiään.

2. Lukkarin posti
Kirkkolaissa on määritelty, että lukkarit ja kirkon palvelijat kuljettavat rovastien ja tuomiokapitulien postia seurakunnasta toiseen. Näissä sulkakirjeet ja kiertokirjeet ovat harvinaisia. Risto Pitkänen esitteli mm. seuraavat lähetykset:
– vuonna 1745 Porvoosta Kaavin kappalaiselle lähetetty kirje, jossa oli sinetti
– vuonna 1790 Helsingistä Suomenlinnaan lähetetty kirje, jonka lukkari N.N. vei perille asti
– vuonna 1839 lukkarin postina kulkenut sulkakirje, joka oli lähetetty Ruovedeltä Messukylän kautta Kangasalle
– 1860 kiertokirje, joka on harvinainen. Esitelmän pitäjä kertoi, että hän tuntee vain tämän lukkarin postin kiertokirjeen

3. Kihlakunnanposti, kruununpostin kirjeenkanto
– on virkamiesten välistä kirjeenvaihtoa, jota talonpojat kuljettivat
– tämä oli Kustaa Vaasan 1500-luvulla perustama järjestelmä, yleensä maaherrojen välillä Myöhemmin kuninkaan kirjeiden kopioiden kuljettamista varten toimiva.
– Näissä lähetyksissä on kruunukuvioisia Meander-kirjeitä. Lisämerkintöinä on kiireellisyyttä osoittavat merkinnät, sulkakirjeet ja ohjausmerkinnät.

Risto Pitkänen esitteli runsaasti erilaisia lähetyksiä:
– vuonna 1725 kruununpostin kiertokirje Turusta Ranualle, Lappiin ja Luvialle.
– vuonna 1800 sulkakirje Hämeenlinnasta Jokioisiin
– Meander-kuori ohjausmerkinnöin I (I = Jokioinen)
– vuonna 1822 Helsingin pitäjältä Nummelaan lähetetty kirje, jonka kihlakunnan postinkantajan piti kuljettaa
– vuonna 1809 lähetetty mustan ja valkoisen sulan kirje Kuopiosta Rautalammille Musta ja valkoinen sulka tarkoitti, että kirjettä piti kuljettaa yötä päivää.
– vuonna 1854 lähetetty kolmen sulan kirje Hiitolasta (Turun läheltä) Kiskoon. Kuoressa on ohjausteksti suomeksi ”Kiskon pappilaan ja kiiruusti takaisin”
– vuonna 1843 Kruununpostin ja yleisen postin sekapostite Turusta Perniöön.
– vuonna 1832 kruununkirje Tampereelta Kangasalle. Kuorella kruunukuvio ja ohjausmerkintä KÄK, joka merkitsee Kangasala äiti kirkko.

4. Yleinen posti
Vuonna 1638 perustettiin Suomeen ensimmäinen postikonttori. Säännöllisin vuoroin kuljetut postireitit ilmenivät kirjekartasta. Reitin lähetyksen järjestysnumero merkittiin lähetykseen. Postitoimipaikoissa käytettiin lomakkeita ja lähetykset dokumentoitiin. Kirjekartan merkinnästä voidaan tietää, mitä kautta kirje kulki perille. Risto Pitkänen esitteli erittäin monilukuisin esimerkein tähän ryhmään kuuluneita kirjeitä. Tässä esitetty joitakin niistä.
– vuonna 1697 yleisen postin kirje Turusta Tukholmaan. Kirjeen yläosassa merkintä 59 kuvaa, monesko lähetys tämä oli Turusta Tukholmaan.
– vuonna 1784 Stralsundista (Pommerista pohjois-Saksa) Hämeenlinnaan lähetetyssä kuoressa oli merkinnät 1 (ensimmäinen reitti) ja 35 (toinen reitti)
– vuonna 1808 vakuutettu kirje Vaasasta Pietarsaareen merkinnällä redammert in specie käsin kirjoitettuna!
– vuonna 1849 kirjattu kirje Pietarsaaresta Recommenderas- merkinnällä
– vuonna 1847 irtolaukkukirje Turusta Mynämäelle (Wirmo). Erillistä palkkiota vasten kuljetettu lukittu irtolaukku.
– vuonna 1848 kuljetettu salainen virkakirje
– vuonna 1931 kolerakirje Hangosta Tammisaareen ja Turun kautta Raaheen. Reijitetty Turussa.
– vuonna 1840 laivakirje Helsingistä Tallinnaan. Kuorella Helsingin kyrillinen leima ja ”Mit Ångfartyg” sekä taksamerkintä 46.

Risto Pitkänen esitti kuulijoille harvoin kuultua filatelian aluetta, jonka ymmärtäminen vaatii syvällistä tutkimista ja kohteisiin paneutumista. Kohteiden hankinta on vaivalloista niiden harvinaisuuden vuoksi, lukkarin postia tosin löytyy huutokaupoista. Erinomainen esitys oli hyvin jaoteltu ja kuulijoille selkeä. Erittäin mielenkiitoinen esitys sai kuulijoilta raikuvat aplodit. Filatelistiseuran jäsenet kysyivät lopuksi aktiivisesti kuulemastaan. Miten kohteet ovat tulleet myyntiin arkistojen suojista?

Kerhoilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki