19.4.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen. Puheenjohtaja ilmoitti jäsenille, että Hannu Raithalme on poistunut keskuudestamme. Läsnäolijat hiljentyivät kunnioittamaan pitkäaikaisen jäsenemme muistoa.

Juha Valtonen muistutti sunnuntaina 23.4. kello 9.30 Turkuun lähdöstä Vanhan kirkon edestä. Mika Niininen kertoi keräilijäesittelyssään harrastuksestaan. Mika painotti, että hän ei kerää mitään. Kuitenkin hänellä on runsaasti erilaisia määriä myytäväksi tarkoitettua filateliaa mm. Italiaa. Mika on liittynyt seuraan vuonna 1984. Hän on seuran nuorisofilatelian vetäjä. Hän on myynyt saarismallin kokoelmansa ja monet pitävät Mikaa muun muassa tämän alueen syvällisenä asiantuntijana.

Mika Nokelainen kertoi Finlandia 2017-näyttelyn talkootehtävistä ja talkooväen tarpeesta:

21.5. sunnuntaina kello 16.00 – 22.00 – kehykset tulevat Tampere-taloon, kuljetuksia talon sisällä, kehysten paikkojen mittausta eri saleissa, pyritään aloittamaan kehysten pystytystä – talkoolaisia ilmoittautunut 56 henkilöä – henkilökunnan kanttiinista ei saa päivällä ruokaa, aukeaa kello 18.00, jolloin saa kahvia, omat eväät

22.5.maanantaina kello 8.00 – 22.00 pitkä päivä – kehysten pystytystä ja merkkausta kokoelmien asettelun helpottamiseksi – kokoelmia otetaan vastaan ja iltapäivällä aloitetaan niiden ripustus – kulunvalvontaa, opastusta, vartiointia ja B-roomin pyöritystä – talkoolaisia ilmoittautunut 68 henkilöä

23.5. tiistaina kello pitkä päivä – kokoelmien valvontaa ja kokoelmien kehyksiin laittoa – talkoolaisia ilmoittautunut 72 henkilöä

24.5. keskiviikkona näyttely avataan kello 10.00 – 18.00 keskiviikkona – perjantaina, lauantaina 27.5.2017 kello 9.00 – 17.00 ja sunnuntaina 28.5.2017 kello 10.00 – 15.00. – valvontaa näyttelysaleissa, opastusta Tampere-talossa ja mahdollisesti turistioppaana kaupungilla, lippujen myyntityötä, työtä infopisteessä… – talkoolaisia ilmoittautunut keskiviikkona 53, torstaina 42, perjantaina 41, lauantaina 42, sunnuntaina 73 ja maanantaina 38. Näyttelyn purkaminen aloitetaan sunnuntaina näyttelyn jälkeen.

Lisätalkooväkeä tarvitaan sunnuntaina 28.5 ja maanantaina 29.5.2017.

Talkoolaisten illanvietto on jäähallilla keskiviikkona 24.5. kello 19.00. Kuljetus on sitä ennen Tampere-talolta. Tilaisuuteen on ilmoittautunut 67 henkilöä.

Risto Pitkänen pyysi lisää talkoolaisten ilmoittautumisia Mika Nokelaiselle. Hän muistutti, että talkoolaisille tarjotaan lounas joka päivä paitsi aloituspäivänä sunnuntaina 21.5.2017. Talkoolaiset saavat tunnistamista varten tunnistusnauhat ja lisäksi logoilla varustetut T-paidat.

Risto Pitkänen muistutti Postimuseolle tulevasta kuningatar Elisabethin postimerkkikokoelmasta. Opastetut kierrokset löytyvät Postimuseon nettisivuilta. 10.5.2017 tilaisuudessa Juha Valtonen pitää esityksen. Toinen opastus on 17.5.2017.

Hannu Vetola ilmoitti HTO-huutokaupan avautumisesta. Näyttö Tampereella on 10.5. -12.5.2017.

Illan esitelmän pitäjäksi oli lupautunut seuramme jäsen, Helsingissä asuva ja työskentelevä Jyrki Aalto. Hän kertoi liittyneensä ensimmäisen kerran seuraan 1970-luvulla ja toisen kerran 2000-luvulla. Hän kerää filateliaa, postikortteja, postihistoriaa, sotahistoriaa ja erityisesti 1918-tapahtumia hyvin laajalla skaalalla. Tampereella syntyneenä ja kasvaneena hän on kiinnostunut Tampereen ja Teiskon historiasta ja postikorteista. Hän osallistui näyttelyyn vuonna 1999 Tampereella korttikokoelmallaan. Hänen eräänä keräilykohteistaan on nyt esitelmän aiheena oleva mainoskortit, joita alettiin painaa ja lähettää asiakkaille jo 1890-luvulla aina 1950-luvulle asti.

Jyrki Aalto nimesi esitelmänsä aiheeksi ”Mainoskortit”. Mainoskorttien julkaisuista ja historiasta ei ole tarkka tutkittua tietoa. Esitelmän pitäjä kertoi, että erilaiset mainoskortit lähetettiin kuoren sisällä eikä niissä käytetty postimerkkejä, joten ne eivät ole postikortteja. Toki on olemassa mainoskortteja, joita on käytetty postikortteina. Mainoskorteissa on puhdas valkoinen tausta, jolle esimerkiksi saksalainen kirjapaino painoi aluksi mainostettavan tuoteaiheen ja tälle valmiille pohjalle suomalainen kirjapaino painoi yrityksen nimen ja osoitteen. Painettu valmis pohjan aihe on taiteilijan piirros. Yleensä ne eivät ole signeerattuja. Yritys lähetti näitä mainoksia asiakkailleen kuorissa. Pian nämä kortit alettiin suunnitella Suomessa yrityskohtaisesti, jolloin niihin lisättiin tervehdys ja vuosiluku. Tällaisia uuden vuoden toivotuskortteja yritykset lähettivät yhteistyökumppaneilleen. Mainoskortteihin ei yleensä kirjoitettu käsin mitään.

Jyrki Aalto esitteli suomalaisia mainoskortteja laajasti ja monipuolisesti. 1890-luvun yrityksiä oli Helsingistä, Viipurista, Tampereelta ja Turusta. Paulig, Häkli-Lallukka, Wickel, Sohlberg, tamperelainen Kiuttu. Myös maatalousnäyttelyt julkaisivat omia mainoskorttejaan. Valokuvat tulivat 1900-luvun alussa mainoskorttien materiaaliksi. Korteissa on yritysten ja kaupunkien kuvia. Sortokaudella mainoskortit ottivat kantaa venäläistämiseen ja Suomen lipun ulkoasuun. Topeliaaninen sinivalkolippu ja ruotsinmielisten keltapunalippu sekä Suomen vaakuna ja Suomen kaartin lakkauttaminen olivat aiheita, joista kannanotto voitiin kielloista huolimatta lähettää kirjeen sisällä asiakkaille. Jyrki Aalto esitti havainnollisesti ajan arvoja, elämäntapaa ja historiaa näiden mainoskorttien avulla. Hjorthin ja Saastamoisen kortit esittivät selkeän kannanoton suomalaisuuden puolesta.

Mainoskortteja voidaan käyttää erilaisissa aihekokoelmissa. Mainoskorteissa on kuvattuna erilaisia kulkuvälineitä (laivoja, autoja, polkupyöriä, tukkilauttoja..), tuoteryhmiä, esineitä, piirroksia tai valokuvia paikkakunnasta tai rakennuksesta. Kortit ovat taiteilijoiden suunnittelemia ja edustavat kirjoittajan mielestä yleensä korkeaa taiteellista tasoa. Jyrki Aalto esitteleminä näimme muun muassa Kämpin, Sandbergin, Ruuskasen ja Tampereen Rakennuskonttorin mainoskortteja.

Jyrki Aallon esitys ”Mainoskortit” oli aihealueena usealle kuulijalle uusi. Ajankuva vuosisadan vaihteessa tuli kuulijoille hienolla tavalla esitellyksi. Esitelmän pitäjän johdonmukaisuus ja selkeä esitystapa saivat kuulijat valppaiksi ja tarkkaavaisiksi. Erinomainen esitelmä ja esitys sai ansaitut aplodit.

Tamperelaisena Jyrki Aalto oli tuonut joitakin filatelistisia kohteita näytille, muun muassa Pispalan-rivileiman ja Amuri-postipysäkkileiman. Molempien käyttöaika oli erittäin lyhyt.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki