8.3.2017

Juha Valtonen avasi kokouksen ja pyysi herroja nousemaan ylös ja nostamaan naistenpäivänä maljan läsnä oleville kahdelle naiselle. Puheenjohtaja kertoi, että Esko Tirkkonen tulee lähitulevaisuudessa täyttämään 75 vuotta. Puheenjohtaja luovutti Esko Tirkkoselle seuran viirin kiitokseksi pitkäaikaisesta ja aktiivisesta työstä seuran hyväksi.

Puheenjohtaja laittoi useita listoja kiertämään: Turun matkan 25.4.2017 ilmoittautumislista, TYK:llä lauantaina 1.4.2017 pidettävän seuran myyntitapahtuman talkoolista, Finlandia 2017 näyttelyn talkoolistan ja Finlandia 2017 näyttelyn juhlaillallisen ilmoittautumislistan. Juhlaillallisen hinta on 80 € 15.3. 2017 saakka, sen jälkeen illallisen hinta on 100 €. Finlandia 2017 näyttelyn talkoolaisia tarvitaan noin 150 henkilöä, nyt ilmoittautuneita on noin 60 henkilöä. Parhaiten ilmoittautuminen tapahtuu netin kautta.

Juha Valtonen pyysi seuran jäseniä pohtimaan toimia, miten seuran kotisivut uudistettaisiin ja päivitettäisiin? Puheenjohtaja muistutti myös näyttelyssä julkaistavasta omakuvamerkistä, jonka suunnittelukilpailun Pikku Kakkonen on järjestänyt. Esitykset ovat Postimuseon verkkosivuilla äänestettävissä.

Kari Salonen näytti ranskalaisen yksityisen kuriiripostin käyttämän lähetyksen, jossa oli rullasta vedetty lipuke ilman postitusarvoa. Esko Tirkkonen esitteli kohdetta, jossa sekä lähetyksen lähtöpaikassa että saapumispaikassa oli kohde saanut leimat ”posti palvelee”.

Illan esityksen piti Juha Valtonen aiheenaan Albania. Juha kertoi keräävänsä kaikkia maita vuoteen 1945 saakka. Syvällisempiä kohdemaita on Albanian lisäksi monet eurooppalaiset maat.

Filatelistit eivät kerää Albaniaa kovin suuressa määrin ja siksi kohteiden hintataso oli Juhan aloittaessa postimerkkien keräyksen alhainen. Albania on hyvin jakautunut ja pirstaloitunut maa. Maassa on useita eri uskontokuntia ja valtaa tavoittelevia klaaneja. Albania oli osmanien alainen 1400 – 1913 ja kuului osana ottomaanien valtakuntaa, Turkin alaisuuteen osana nk. Levanttia. Albanian historiassa lyhyt vapaus oli 1443- 1478, kun janitsaarit Skanderbegin johdolla vapauttivat Albanian. Sotaisaa historiaa kuvaa hyvin, että miesten kansallispukuun näyttää kuuluvan aina kivääri!

Postin kulkeminen oli Albaniasta ulkomaille hankalaa vielä 1800-luvun alussa, sillä Turkki ei pyrkinytkään kuljettamaan postia ulkomaille. Levantissa käytettiin 1867 – 1913 ulkomaisten postitoimistojen merkkejä. Esimerkiksi Italian postilla oli useissa Albanian kaupungeissa oma konttori ja jokaisessa oli omat päälle painetut merkit. Yleensä ulkolaiset merkit, joiden leimoista näkyy, että ne ovat käytetty Albaniassa, ovat arvokkaita.

Kapinointia Turkkia vastaan oli 1800-luvulla, mutta 1910, 1911 ja 1912 oli toistuvia kapinoita, niin että Turkkia antoi Albanialle 4.9.1912 autonomian. 1.Balkanin sodassa ympärysmaat pyrkivät ottamaan Albaniasta osia itselleen. Itsenäisyysjulistus oli 28.11.1912 ja maassa käytettiin aluksi Turkin merkkejä albanialaisin päälle painamin. 2.Balkanin sodassa Italia, Kreikka, Montenegro ja Bulgaria halusivat itselleen osia Albaniasta. Sotaa käytiin lopuksi Bulgaria vastaan muut. 10.8.1913 Albania tunnustetaan. Maahan perustettiin oma postinkulku. Nämä omat merkin ovat harvinaisuuksia. Käsin tehdyt leimat ovat usein syöneet painovärin. 5.5.1913 julkaistiin oma ehiö, jonka leikettä on käytetty postimerkkinä. Tätä kutsutaan kuitenkin ensimmäiseksi Albanian merkiksi.

2.oma postimerkki leimattiin arkille käsin ja saksien avulla irrotettiin merkiksi, joka liimattiin kuorelle. Kesällä 1913 tehtiin turkkilaisista lisäpainatusten avulla omia albanialaisia merkkejä, niitä julkaistiin yhteensä 23 erilaista. Näistä merkeistä esiintyy runsaasti väärenteitä. Myös vuonna 1913 tehtiin leimamerkeistä lisäpainatusten avulla uusia postimerkkejä. Näistä on myös väärenteitä, mutta vähän.

Albaniassa kulkenutta sisäistä postia on vaikea löytää. Merkkien valmistaminen saattoi tapahtua siten, että kirjoituskoneella arkille kirjoitettiin ensin maksuarvoja, nämä kohdat leimattiin pyöröleimoin ja sitten ympyrän sisälle leimattiin kotka-aihe. Näissä on virhevariaatioita runsaasti.

1913 – 1916 oli kapina ja se alkoi yksi kuukausi itsenäisyyden jälkeen. Ulkolaisia miehiä pyydettiin kuninkaaksi. Lopulta kristitty herra suostui kuninkaaksi ja kruunajaiset olivat 7.3.1914. Juhlapostimerkkisarja lisäpainamin julkaistiin. Muslimiväestö ei ollut tyytyväinen ja he perustivat Keski-Albanian valtion, joka alkoi painaa omia Turkki-vaikutteisia postimerkkejä.

Myös albanian kreikkalaiset nousivat kapinaan keskushallitusta vastaan ja perustivat Epeiros valtion. Sen postimerkit ovat harvinaisia. Painettuja fantasiajulkaisuja kapina-alueilta on runsaasti. Yhtään todistettua kulkenutta lähetystä, joiden kulkeminen voidaan todistaa, ei ole. Pitkän kapinan voitti lopulta Essad Pasha vuonna 1914. Kuningas Wied pakeni eikä palannut takaisin koskaan. Kuninkaasta tehty postimerkkijulkaisu 4.9.1914 peruttiin, mutta päälle painettuna otettiin myöhemmin käyttöön.

Albania, kotkien valtakunta, shqipenia on kirjoitettu merkkeihin 17 eri tavalla. Esitelmän pitäjä korosti, että Albanian merkkejä ei saa liottaa!!

Juha Valtonen lopetti pitkäksi venyneen hyvin mielenkiintoisen esityksensä Albanian postihistorian 1.maailmansodan alkamiseen. Hän lupasi myöhemmin jatkaa esitystään. Yleisö kuunteli suurella mielenkiinnolla eksoottista aihetta ja palkitsi Juha Valtosen raikuvin aplodein.

Kokous päättyi arpajaisiin ja perinteiseen huutokauppaan.

Keijo Kivimäki