22.2.2017

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmänpitäjän Mikael Collanin tervetulleeksi Salosta Tampereelle.

Postimuseossa on Viestinviejät-näyttely, jossa esitellään filatelistien kokoelmia. 6 lehden esitys on riittävä. Mukaan otetaan lisäksi 20 lähikuvaa, joita katsoja voi netissä selata. Postimuseon väki auttaa, jos lehdet eivät ole valmiita ja esillepano arveluttaa. Yksi kokoelma on esillä aina 3 kuukautta. Nyt esillä on Mika Nokelaisen Barbados-kokoelma. Kokoelma tehdään englannin kielisenä. Nyt rohkeasti tarjoamaan omaa kokoelmaansa! Kari Salonen pyysi Reijo Viskaria esittämään oman mielenkiintoisen postikorttikokoelmansa Antreasta. Kaikki tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta.

Turkulaisvierailun teemme 23.4.2017. Kuljetuksen hinta on 20 €. Juha Valtonen laittoi ilmoittautumislistan kiertämään. Puheenjohtaja muistutti 2.3.2017 Postimuseolla pidettävistä leiketalkoista ja pyysi jäsenistöltä ehdotusta keväällä 2019 Tampereella pidettävälle kansalliselle postimerkkinäyttelylle nimeä. Oma näyttely on ollut aiemmin nimeltään joko TamCollect tai TamFila.

Risto Pitkänen kertoi Finlandia 2017 näyttelyn järjestelyistä ja Hannu Vetola HTO-huutokaupasta, joka oli juuri päättynyt. Uuteen huutokauppaan kohteet 23.3.2017 mennessä.

Esitelmän pitäjä Mikael Collan kertoi taustastaan ennen esitelmäänsä, jonka nimi oli ”Postiyhteydet toistaiseksi keskeytynyt”. Hänellä oli kokoelmastaan esimerkkeinä lähetyksiä, joissa oli käytetty M30-käyttömerkkejä. Toisen maailmansodan tapahtumien nivoutuminen postilähetysten katkeamiseen ja palautumiseen lähettäjälle oli esityksen keskiössä. Mikael Collan esitti aluksi Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäyksen Puolaan syyskuussa 1939 ja sitten Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen marraskuussa 1939. Siviilien kirjeyhteys Viipuriin katkesi 20.2.1940. Viipuriin osoitetut kirjeet palautuivat ”Postitoimisto ei toimi”-leimalla varustettuna. Kenttäposti toimi. Talvisota loppui 13.3.1940. Esitelmänpitäjä esitti havainnollisen kuvan rintamalinjasta.

Mikael Collan kertoi elävästi kuinka posti etsi sopivan reitin lähetysten toimittamisessa perille. Kun Saksa miehitti huhtikuussa 1940 Tanskan ja Norjan, katkesi meriyhteys Suomesta Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Petsamosta lähti Liverpooliin 1.6.1940 yksi laiva ja New Yorkiin kuukauden aikana 4 laivaa. Leimatut kohteet ovat harvinaisia.

Saksa miehitti kesä-heinäkuussa Benelux-maat ja osan Ranskasta. Näille alueille ei posti kulkenut. Miehittämättömään Ranskaan ns. Vichyn alueelle posti kulki ensin Neuvostoliiton kautta. Yhdysvaltoihin posti kulki aluksi Italian ja Portugalin kautta. Suomesta kulki posti yhtä päivää lukuun ottamatta koko sodan ajan Yhdysvaltoihin lentoyhteyksien vuoksi. Meritie katkesi. Hitlerin julistaessa sodan Yhdysvalloille 11.12.1941 oli lentoreitti kiinni 12.11.1941, kun ei tiedetty antaako Saksa lentopostille kauttakulkuluvan.

Monien sotatoimien seurauksena eri alueet Euroopassa joutuivat taistelujen keskelle ja miehitetyiksi. Tällaisilta ajanjaksoilta lähetykset ovat harvinaisia. Saksan sotaonni oli 1942 – 1943 aluksi hyvä, mutta onni kääntyi. Saksalaiset katkaisivat postiyhteydet Ostlandiin (Viro, Latvia Liettua ja osa Valko-Venäjästä). Tälle Saksan sotilasvalloitusalueelle katkaistiin yksityispostiyhteydet. Liikeposti kulki luvalla. Tällaiset kohteet ovat harvinaisia.

Kesäkuussa 1943 liittoutuneet nousivat maihin Etelä-Italiassa. Italialaisten antauduttua liittoutuneille 3.9.1943, miehittävät saksalaiset Pohjois-Italian ja Rooman. Mikael Collan esittää Helsingistä 8.9.1943 Milanoon lähteneen kirjeen, joka käy Berliinissä ja palautetaan Suomeen leimalla ”Yhteys poikki”. Kesäkuussa 1944 liittoutuneet valtaavat Rooman ja Normandian maihinnousu tapahtuu. Elo-syyskuussa 1944 liittoutuneet saavat saksalaiset pois Ranskasta ja venäläiset Puolasta. Postiyhteys Puolaan katkeaa.

Suomen ja Saksan välinen postiyhteys katkesi syyskuussa 1944 Suomen allekirjoitettua aseleposopimuksen liittoutuneiden kanssa. Postiyhteys Yhdysvaltoihin oli kiinni syyskuusta 1944 aina 5.3.1945 asti kuuden kuukauden ajan. Sodan jälkeen Suomen ja Saksan postiyhteys palasi vasta joulukuussa 1946, ollen poikki 2 vuotta. Saksa antautui toukokuussa 1945. Postiyhteyksien avautuminen eri maihin tapahtui sodan jälkeen eri aikoina. Vasta vuonna 1948 postiyhteyksien voidaan katsoa toimineen hyvin.

Yleisö oli erityisen ihastunut mielenkiintoisesta esitelmästä ja esitti monia kysymyksiä Mikael Collanille, joka oli saanut sotahistorian ja postinkulun elämään esityksessään. Mikael Collan lupasi toimittaa puheenjohtaja Juha Valtoselle esitelmässä esittämänsä mielenkiintoisen ja monelle käyttökelpoisen materiaalin. Myrskyisät aplodit olivat ansaitut.

Kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki