29.3.2015

Tamperelaiset Turussa 29.3.2015. Tampereen Filatelistiseuran perinteinen vierailu Turun Postimerkkikerhon luona tapahtui 29.3.2015. Puheenjohtaja Pekka Rannikko toivotti 30 tamperelaista tervetulleeksi Kupittaan paviljongille. Erinomaisen ja maukkaan lounaan jälkeen Pekka Rannikko kertoi isäntäkerhon viimeisistä tapahtumista. Kansallinen Aboex-näyttely oli onnistunut hyvin, myöskin taloudellisesti, mikä oli kuulijoille mieluinen tieto. Pekka Rannikko korosti turkulaisten hyvää yhteistyötä näyttelyn järjestämisessä ja hän antoi vilpittömät kiitokset Turun postimerkkikerhon jäsenille. Seuraava Nordea-näyttely on Täby:ssä Tukholman pohjoispuolella 30. 10 – 1.11.2015. Turkulaiset ehdottivat Pekka Rannikon johdolla, että Tukholmaan järjestetään yhteinen matka Tampereen Filatelistiseuran jäsenten kanssa. Yhteinen projekti aloitetaan näyttelymatkan toteuttamiseksi.

Tampereen Filatelistiseuran puheenjohtaja Kari Salonen kiitti Pekka Rannikkoa tilaisuuden järjestämisestä, hyvästä tarjoilusta, kauniista ja rakentavista sanoista. Kari Salonen lupasi kutsua turkulaiset syksyllä vuorostaan Tampereelle. Hän kertoi myös tamperelaisten tulevista tapahtumista. Keväällä esitelmiä pitävät vielä Ari Muhonen 15.4. 2015, Pauli Ihamäki 29.4.2015 ja Robert Cooper 13.5.2015. Esitelmiä ovat turkulaiset tervetulleita kuuntelemaan! Tampereen Filatelistiseuran hallituksen jäsen Timo Helin kertoi Tampereen Yhteiskoululla 25.4.2015 tapahtuvasta myyntitapahtumasta ja pyysi mahdollisia myyjiä varaamaan myyntipöydän häneltä. Kari Salonen kertoi Filatelistiliiton seuraavasta 11.4.2015 pidettävästä vuosikokouksesta. Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle ovat suostumuksensa antaneet Ilkka Salonen, Allan Pihl ja Jukka Mäkipää. Arto Moisanen sai kiinnityksen Zeppelin-arvonnassa merkkiin. Kahden kiinnityksen saanut henkilö voittaa merkin omakseen.

Juhani Pietilä piti esitelmän aiheesta ”Portoleimaukset ja lunastukset”. Suomen Suurruhtinaskunnan liittyminen UPU:un ( maailman postiliitto) 1.7.1875 vaikutti postinkulkuun. Ennen vuotta 1862 piti postimaksun olla kokonaan maksettu, jotta postitus lähetettiin. Vuosien 1862 – 1875 lähetyksen sai maksaa joko lähettäjä tai vastaanottaja. Postimerkkejä ei tarvinnut laittaa, jolloin maksun suorittamisesta leimattiin lähetys. Vuodesta 1845 oli koko maassa yhtenäinen taksa. Vuonna 1856 maa jaettiin kahteen postimaksuvyöhykkeeseen. Alle 125 virstaa maksoi 5 kop ja yli 125 virstaa maksoi 10 kop.

Ulkomaan kirjeet piti maksaa joko kokonaan tai rajalle maksettuna. Lähetys voitiin jättää vastaanottajan kokonaan maksettavaksi, nämä ovat niin sanottuja porto-kirjeitä. Vastaanottaja maksoi puuttuvan postimaksun. Venäjälle lähetetyt kirjeet olivat poikkeus. Lähettäjän oli maksettava postimaksu, eikä lähetystä voinut jättää vastaanottajan maksettavaksi. Juhani Pietilä esitti lyhyen ja pitkän maksuvyöhykkeen ehiölähetyksiä. Maksuvyöhyke-etäisyys muuttui 125 virstasta 200 virstaan vuonna 1866. Merkittömät kirjeet leimattiin franko- leimalla, jolloin lähettäjä oli maksanut lähetyksen. Esitelmän pitäjä esitti myös harvinaisen ofrank-leimalla varustetun Raahessa leimatun lähetyksen. Ilmeisesti Porissa käytössä ollut franko-leima kulkeutui postimestarin mukana Raaheen, jossa sitä käytettiin vastaanottajan maksua kertovana porto-leimana.

Juhani Pietilä esitti myös Loviisasta vuonna 1868 Ruotsiin lähetetyn kirjeen, joka oli kulkenut Preussin kautta ja postimaksu oli sen tähden normaaliin 40 pennin Ruotsin lähetykseen verrattuna kaksinkertainen.

Maksettu rajalle lähetykset leimattiin franko gränsen-leimalla. Tästä esimerkkinä Pietilä näytti vuoden 1856 10 kop ovaalimerkillä varustetun kirjeen vuodelta 1858. Hän esitti myös lähetyksen, joka oli lähetetty Tukholmasta franko gränsen-leimalla Turun kautta Vaasaan. Turussa kirje oli saanut vielä Turun postitoimiston leiman, josta alkoi uusi maksuperuste Vaasaan. Mielenkiintoisia olivat lähetykset, jotka oli lähetetty vieraan maan tai maiden läpi. Tällaisia porto-kirjeitä Pietilä esitti mm. kirjeen Tanskasta Ruotsin läpi Suomeen ja kirjeen Sisiliasta Euroopan halki Pietariin, jossa kirje sai 30 kop lisäleiman. Kertyneet leimatut lisämaksut maksoi vastaanottaja ja summa kirjattiin postilaukun kirjekassaan ja maksut jaettiin myöhemmin maittain.

Maailman postiliittoon liittyminen 1.7.1875 merkitsi, että ulkomaan lähetyksiin oli liimattava postimerkit. Nelilukuiset postimerkit ilmestyivät vuonna 1875. Kotimaan kirjeet olivat 20 penniä ja ulkomaan taksa oli 32 penniä. Kirjekortit (ehiöt) maksoivat kotimaahan 8 penniä ja ulkomaille 16 penniä. Painotuotteet kotimaahan 5 penniä ja ulkomaille 8 penniä. Lunastusmaksut olivat kotimaanlähetyksissä 15 penniä ja ulkomaanlähetyksissä sakkomaksu oli kaksinkertainen postimaksu.

Juhani Pietilä esitti T-leimoista erilaisia variaatioita, jotka Hellman oli aikanaan koonnut. Joidenkin postitoimipaikkojen T-leimat tunnistetaan, mutta monien eri paikkojen T-leimat ovat keskenään hyvin samanlaisia. Kotimaan merkittömän kirjeen lunastus oli postimaksu 20 penniä ja lunastus 15 penniä, yhteisarvoltaan 35 penniä. Kotimaassa postimerkkipakko alkoi vuonna 1881.

Alennetut ulkomaan postitaksat otettiin käyttöön 1.4.1879, jolloin ulkomaan 32 pennin taksa muuttui 25 penniksi ja postikortin saattoi lähettää ulkomaille kotimaan taksalla. 32 penniä jäi kirjatun kirjeen taksaksi ulkomaille.

Juhani Pietilä esitti perusteellisesti ja johdonmukaisesti esitelmänsä ja näytti runsaasti harvinaisia kohteita, jotka elävöittivät ja havainnollistivat esityksen. Kuulijat olivat tyytyväisiä saadessaan tutustua mielenkiintoiseen keräilyalueeseen rajatussa ajassa. Kuulijoiden joukossa oli muitakin asian syvällisiä harrastajia, jotka osasivat lisätä esitykseen yksityiskohtia. Myös nämä kommentit virkistivät kuulijoita.

Yleisö kiitti Juhani Pietilää ansiokkaasta ja harvinaisen havainnollisesta esityksestä runsain aplodein.

Monipuolisen huutokaupan jälkeen tamperelaiset suuntasivat bussinsa pohjoiseen! Kotimatka sujui hyvähenkisen iltapäivän jälkeen iloisesti bussissa pulisten!

Keijo Kivimäki