14.10.2015

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja Kari Salonen pyysi tilaajia lunastamaan ”Postimerkkeilijän Abckiria”-julkaisunsa. Hän kertoi TamCollect-tapahtumasta: onnistunut näyttely ja keräilytapahtuma keräsi noin 700 kävijää ja kauppiaita oli paljon. Kauppiaiden mukaan myynti oli ollut hyvä ja myyjät olivat tyytyväisiä. Kari Salonen kiitti talkoisiin osallistujia. Pystytyksessä oli noin 30 henkilöä, jotka saivat 4 tunnissa työn tehdyksi. Purkutyö sunnuntaina vei aikaa 1 t 45 min! Kansainvälinen delegaatio oli näyttelyyn, sen valaistukseen ja näyttelyluetteloon tyytyväisiä. Illan esitelmän pitäjä Seppo Laaksonen arpoi kiinnostavin kokoelma-palautteista voittajan. Jari Lamminpää tulee saamaan luvatun Zeppelin-palkinnon. Vierailijat olivat äänestäneet hyvin monia eri kokoelmia kiinnostavimmaksi. Näyttelyn yhteydessä olleen seuran pöydän myynti oli noin 800 €, mihin oltiin erinomaisen tyytyväisiä!

Postimerkin päivänä seuralla oli pääpostin tiloissa myös myyntipöytä. Täällä myynti oli yli 500 €. Kari Salonen antoi kiitokset aktiivisille myyntitaitoisille talkoolaisille!

Postimuseo järjestää Ylöjärven varastossaan talkoot maanantaina 26.10.2015 kello 9.00- 17.00. Luovutetun alueen postileimat järjestetään aakkosjärjestykseen. Puheenjohtaja laittoi talkoolistan kiertämään.

Juuri julkaistut seuran omakuvamerkit olivat kierrossa. Teiskon kirkosta julkaistiin kaksi merkkiä ja Valmetin lentokonetehtaan valmistamista sota-ajan lentokokeista neljä erilaista merkkiä.

Iisalmen Olvihallilla järjestetään itäsuomalaisten kerhojen postimerkkitapahtuma lauantaina 21.11.2015, johon Olvi on kutsunut vieraaksi 20 seuramme jäsentä. Lähtö on perjantaina 20.11. klo 12 Vanhalta Kirkolta ja paluu on lauantai-iltana. Kokouksessa kiersi ilmoittautumislista matkalle.

Hannu Vetola kertoi juuri päättyneestä nettihuutokaupasta. Hän pahoitteli palvelimen ylikuormittumista juuri huutokaupan lopulla!

Illan esitelmän pitäjän Seppo Laaksosen aiheena oli ”Egypti”. Jo Egyptin faaraoiden aikana kulki posti, joka palveli faaraon hallintoa. Tieto oli savitauluilla ja papyruskääröillä. Arabian niemimaan muslimit valloittivat Egyptin ja ns. ”islamilainen yö” noin 600 – 1522 jkr muutti Egyptiä paljon. Kieli muuttui Egyptissä arabiaksi. Ottomaanien valloittaessa Egyptin Niilin suistoalueelle perustettiin puuvillaplantaaseja, joiden omistajina oli usein italialaisia ja muita eurooppalaisia henkilöitä. Tästä syystä postia kulki 1560-luvulla ja 1600-luvulla Egyptistä Eurooppaan.

Seppo Laaksonen kertoi elävästi, kuinka Ranska Napoleonin johdolla valloitti Egyptin. Joukkojen mukana oli tiedemiehiä, jotka mm. ratkaisivat hieroglyfien arvoituksen Rosetten kiven avulla. Laaksonen näytti kenraali Kleberin allekirjoittaman paperin tältä ajalta. Armeija joutui palaamaan Ranskaan Ranskan sekavan tilanteen vuoksi. Egyptologia alkoi tällöin 1800-luvun ensimmäisinä vuosina.

Ranskalaiset olivat perustaneet Egyptin postin ja ensimmäiset postileimat olivat rivileimoja. Italialaisten perustamat Posta Europea postipaikat (1858) olivat monella Niilin delta-alueella. Ottomaanien alainen Egyptin varakuningas osti italialaisilta postin oikeudet. Ensimmäiset postimerkit (7 arvoa) julkaistiin 1.1.1866. Tämä ensimmäinen sarja oli voimassa yhden vuoden. Yleisintä 1 painoluokan kirjettä varten julkaistiin 1 piasterin merkki ja 2.painoluokan kirjettä varten 2 piasterin merkki. Aleksandrialainen painotalo painoi 1867 sarjan, joka esitti sfinksiä ja pyramideja. Tämän sarjan painojälki on hyvä. 3.sarjan, joka esitti myös sfinksiä ja pyramideja, painojälki on huono. Ottomaanien aikana (Levantti) postitoimipaikkoja oli Egyptin lisäksi myös Konstantinopolissa. Seppo Laaksonen esitteli myös täällä leimatun kohteen.

Egypti oli maailman postiliiton allekirjoittajamaa vuonna 1874. Afrikassa on oman itsenäisen filateelisen profiilin maita vain kolme: Egypti, Etiopia ja Liberia. UPU:n laatuvaatimuksista postimerkkien painaminen siirtyi Lontooseen.

Kun ensimmäinen maailmansota syttyi 1914, Suezin kanavan merkitys kasvoi erityisesti brittien Intian ja Euroopan välisessä liikenteessä. Englantilaiset sotajoukot tulivat Egyptiin, josta tuli brittien protektoraatti ja postimerkit painettiin Lontoossa. Sodan loputtua itsenäisyyspyrkimykset voimistuivat. Egyptistä muodostettiin itsenäinen kuningaskunta 15.3.1922. Kuninkaan kuvalliset merkit olivat päälle painettuja.

1. Faruk-sarjaa sanotaan ”poikakuninkaaksi”. Faruk oli muslimi ja piti hyvästä ruuasta. Merkkejä painettiin muutama sarja, joihin Farukin toivomuksesta reijitettiin erilaisia hammastuksia. Näitä erityismerkkejä toimitettiin Farukin palatsiin. Myöhemmin näitä kulkemattomia merkkejä on levinnyt myytäväksi. Vuonna 1952 upseeristo kyllästyi Farukin ja brittien valtaan ja Faruk pakeni ulkomaille. Hän sai viedä mukanaan vaimonsa lisäksi osan palatsin kokoelmista. Italiassa ja Ranskassa Faruk tuhlasi omaisuutensa pelikasinoissa. Egyptissä alkoi arabitasavallan aika. Tällä uudella ajalla on paljon erilaisia merkkejä, muun muassa Nasserin kansallistettua Suezin kanavan.

Seppo Laaksosen esitelmä käsitti ajanjakson Napoleonin ajasta alkaen Farukin lähtöön.

Egyptin ensimmäinen juhlapostimerkki julkaistiin 1923. Myös Zeppelinin käynti 1931 Egyptissä huomioitiin.

Kun ulkolaiset eivät luottaneet Egyptin postiin, toimi esimerkiksi englantilaisten konsulaattien yhteydessä konsulipostitoimistoja. Suezilla ja Aleksandrialla on omat leimat. Myös Levantilla oli omia postitoimistoja. Lisäksi Ranskan, Itävallan ja Italian konsulaateissa oli konsulipostit, joilla oli omat leimat. Egyptissä kreikkalaiset puuvillaplantaasit saattoivat käyttää myös kreikkalaisia Hermes-merkkejä. Myös venäläisillä oli Aleksandriassa oma posti ROBIT-merkein. Ranskalaiset painoivat Ranskassa 4 kanava-aiheista merkkiä, joita käytettiin Suezin kanavan Port Said-Suez välisissä olevissa satamissa. Näiden merkkien käyttöaika oli lyhyt ja kohteiden hinnat ovat nykyään korkeita. Markkinoilla esiintyy sekä leimaamattomista että leimatuista kohteista paljon väärenteitä. Egyptin pyöreät virkapostimerkit olivat käytössä postitoimistojen välisessä virkalähetyksissä. Virkapostimerkit tulivat käyttöön 1860-luvulla.

Leimattuina kohteita on hyvin vähän. Myöhemmin pyöreän postimerkin tyhjälle suorakaiteen muotoiselle alueelle painettiin postitoimiston nimi. Pyöreä virkapostimerkki yleensä liimattiin kuoren takapuolelle, jolloin se toimi samalla kirjeensulkijana. Avatuissa lähetyksissä pyöreät virkapostimerkit ovat lähes aina repeytyneet.

Egyptissä käytettiin vuodesta 1899 alkaen runsaasti ehiöitä. Vanhat ovat halpoja, mutta uudet (1920 – 1940) ovat kalliita. Kuningasvallan 1920-luvun ehiöt ovat harvinaisia. Seppo Laaksonen kertoi erinomaisen elävästi ja mielenkiintoisella tavalla Egyptin postihistoriasta ja filateliasta. Samalla hän valotti Egyptin yhteiskunnallisia olosuhteita, nykyistä vallankäyttöä ja demokratiaa. Esityksestä paistoi asiaan perehtyneisyys ja luontainen taito esiintymiselle. Kuulijat kiittivät Seppo Laaksosta runsain aplodein. Keskustelu aiheesta polveili lopuksi runsaana.

Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki