27.4.2014

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 27.4.2014 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

27.4.2014 Turun Postimerkkikerhon vieraana

28 Tampereen Filatelistiseuran jäsentä oli herännyt sunnuntaiaamuna ennen kukonlaulua, jotta he ehtivät kello 9.00 Vanhalta Kirkolta lähtevään tilausbussiin. Sää oli aurinkoinen ja lähtijät olivat iloisia. Aikaisen lähdön vuoksi saatoimme pitää pienen tauon Humppilassa. Kupittaan Paviljongilla olimme täsmällisesti kello 12.00. Sisällä Turun Postimerkkikerhon jäsenet toivottivat tamperelaiset tervetulleeksi heidän kokouspaikkaansa. Turun Postimerkkikerhon puheenjohtaja Pekka Rannikko selvitti tilaisuuden ohjelman ja kertoi kerhojen yhteinen tapaaminen jatkuneen vuosikymmeniä. Tämä on luonnollisesti lähentänyt myös yhdistysten jäsenten välisiä suhteita. Tapaamiset ovat hyvin lämpimiä.

Nautimme erinomaisen lounaan hyvässä seurassa. Jälkiruuan ja kahvin jälkeen piti Pekka Leppänen esityksen terveysalan mikättimistä! Mikättimet ovat pieniä kodin esineitä, joiden käyttötarkoitus on usein arvailujen varassa ja monet pitävät niitä turhakkeina! Pekka Leppänen on itse kerännyt ”terveysalan” humpuukilaitteita, ja hänen erinomainen esityksensä keskittyi näihin mikättimiin. Ihmisten kiinnostus omasta terveydestä, ulkonäöstä ja turhamaisuudesta on luonut mahdollisuuden ansaita rahaa. Seuraavassa on luettelomaisesti esitetty Pekka Leppäsen näyttämiä terveysalan humpuukilaitteita.

Italialaisia on pidetty hyvinä oopperalaulajina, mikä selitettiin 1800-luvulla johtuvan tulivuoren päästämistä rikkikaasuista, jota italialaiset joutuvat hengittämään. Rikkikaasua muodostava laite kiersi yleisön tarkasteltavana. Parantuiko ääni, voi vain arvalla, mitä muodostuva rippihappo tekee hengityselimille!

Herra Wilsonin kehittämä sokeutta ja kuuroutta parantavaa laitetta myytiin aikanaan 110.000 kappaletta. Laitteen akku piti ladata vuosittain, jolloin herra Wilson rahasti toisen kerran. Putken toinen pää palveli kuulon ja toinen pää sokeuden parantamiseksi.

Myöhemmin 1940-1950-luvulla haluttiin poistaa silmälasien käyttö myytävällä laitteella, jolla aikaansaatiin silmään ilmanpainetta.

1900-luvun alussa tarjottiin sähköhoitoa tuottavaa sähkögeneraattoria. Myyntiargumentit perustuivat: kun on kipua, on hoitovaikutusta, kipinöivä laite antoi vaikuttavuutta ja ihoärsytys annettiin eri kohtiin. Tieteellinen komitea kielsi 1930-luvulla tällaisen hoidon.

Magneettisten esineiden uskottiin vaikuttavan positiivisesti terveyteen! Myytiin ”magneettista” kampaa, joka oli valmistettu alumiinista??? Magneettinen rannerengas vaikutti terveyteen. Ohjevihkonen kielsi kuitenkin raskaana olevien naisten käyttää rengasta. Samoin nukkuessa magneettista rengasta ei saanut käyttää! Kiellot tekivät vaikutuksen ostajaan. Magneetit vaikuttivat kihtiin varpaissa, sormissa tai selässä!

Galvaaninen patteri, joka oli tehty kahdesta metallilevystä, auttoi puhdistamaan verta. 100 sivuinen ohjekirja auttoi tähän uskonvaraiseen asiaan.

Kaupan on ollut erilaisia vöitä parantamaan vatsanseudun vaivoja ja otsaripoja älykkyyttä!

Olemassa olevaa kipua on lievennetty tuottamalla kipua toiseen paikkaan esimerkiksi laitteella, jossa on 30 terävää piikkiä. Reikien kautta kipu siirtyy toiseen paikkaan.

Kauneuden kaipuu on inspiroinut laitevalmistajia. Yöllä käytettävät nenänmuotoilijat, korvien suoristajat ja hymykuoppien tehostajat ovat olleet suosittuja naisten keskuudessa. Japanilaisille naisille on myyty suun levittäjiä, jotta hymy olisi amerikkalaistyyppinen!

1940-luvulla sähköisten parturointilaitteiden yleistyessä vähenivät asiakkaat parturoinnin nopeutuessa. Partureille kehitettiin pään hierontalaitteita tukan kasvun parantamiseksi.

Myöhemmin myyntiin on tullut erilaisia hierontalaitteita mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Lumevaikutus käytetään moniin vaivoihin. Lumevaikutus voi olla esimerkiksi lääkkeen käyttäjälle positiivinen, mutta myös negatiivinen, kun esimerkiksi syöpäpotilaat hakeutuvat uskomushoitoon.

Humpuukihoidot voivat olla myös hyvin vaarallisia. Ihmisiin on käytetty radon- ja muuta säteilyhoitoa sekä vaarallisia juomia.

Pekka Leppänen esitteli mielenkiintoista aihetta hyvin uskottavalla tavalla. Yleisö palkitsi esiintyjän runsailla suosionosoituksilla.

Kokous jatkui molempien seurojen puheenjohtajien toimesta. Pekka Rannikko kertoi Aboex 2014 näyttelystä ja sen saamasta palautteesta sekä Turun Postimerkkikerhon toiminnasta, näyttelyistä ja ansiomerkkien saajista.

Tampereen Filatelistiseuran puheenjohtaja Kari Salonen kertoi seuran tapahtumisista ja kiitti sekä esitelmän pitäjää että turkulaisia erinomaisesta tilaisuudesta sekä toivotti turkulaiset ystävämme tervetulleeksi syksyllä Tampereelle.

Filatelistiliiton uusi puheenjohtaja Klaus Juvas kertoi liiton ja sen hallituksen alkutoimista, tavoitteista ja tehtäväjaoista. Kirjamessujen yhteydessä Helsingissä järjestetään postimerkinpäivänä aihefilatelistinen näyttely, johon odotetaan 8000 vierasta. Liitto panostaa myös 2017 Tampereella järjestettävään postimerkkinäyttelyyn. Klaus Juvas kertoi myös liiton tavoitteena olevan jäsenmäärän laskun pysäyttäminen. Hän tulee kiertämään parin vuoden kuluessa kaikissa liiton 71 kerhossa.

Juhani Pietilä kertoi vielä Aboex 2014 näyttelyn suunnittelusta ja mihin kannattaa panostaa, että saadaan riittävästi yleisöä. Turku-aiheinen postikortti kokoelma oli vetonaulana. 2000 vierailijaa kävi näyttelyssä.

Seuramme sihteerille Aulis Liljeroosille luovutettiin Aboex 2014 tuomaristomitali.

Huutokauppa päätti kokouksen.

Tamperelaiset hyvästelivät turkulaiset ystävät ja palasivat kotipesälle.

Keijo Kivimäki

16.4.2014

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 16.4.2014 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen kertomalla Aboex 2014 näyttelystä. Näyttely oli ollut erinomainen. Mestariluokassa oli ollut 8 kokoelmaa. Sihteeri Aulis Liljeroos kertoi palkintoluokkien voittaneita nimeltä, joukossa oli monia seuramme jäseniä mm Jouko Kaartinen, Markku Koivuniemi, Pekka Rannikko ja Olavi Helminen (kulta) sekä Pauli Ihamäki (suuri kullattu hopea + kullattu hopea). Näyttelyn Grand Prixin sai Allan Pihl postikorttikokoelmallaan The German Empire at Sea.

Seuraava kansallinen postimerkkinäyttely on Lahdessa 10. – 12.4.2015.

Tampereen yhteiskoululla 5.4.2014 pidetystä myyntitapahtumasta kertoivat Timo Helin, Jarkko Leppänen ja Harri Nieminen. Vaikka vieraita oli hieman vähemmän kuin viime vuonna, oli myynti ollut hyvä ja kauppiaat olivat tilaisuuteen tyytyväisiä.

Heikki Kähäri oli lupautunut viime vuoden puolella pitämään esitelmän postimerkkivihoista, mutta kun hänellä oli uusia havaintoja Pohjois-Inkerin väärenteistä, hän muutti esitelmänsä aihetta. Heikki Kähäri kertoi, että hänen esittämänsä materiaali tullaan julkaisemaan Filatelisti-lehdessä. Ensikäden tiedon kuuleminen herkisti kuulijat.

eBayn huutokaupassa on ollut tarjolla Pohjois-Inkerin 1. postimerkkisarjasta väärennoksiä, joita ei ole merkitty taustan ”replica” leimalla. Väärennöksissä paperi on vaaleampaa ja painovärin sävyt ovat kirkkaammat. Lisäksi myynnissä on ollut ”fantasiamerkkejä”. Alkuperäiseen sarjaan ei kuulu 25 mk ja 50 mk arvoisia merkkejä, joita taiwanilainen myyjä kauppaa.

Heikki Kähäri kertoi lisää väärenteiden tunnusmerkkejä. Keskustan vaakunakuvio on väärenteissä suurempi kuin alkuperäisissä merkeissä. Käyttämättömissä väärennemerkeissä näkyy liima merkin oikealla puolella hammasteiden kärjissä, kun liima on kulkenut hammasteiden läpi. Soikioalueen reunoilla näkyy 3 valkoista viivaa: kaksi soikion yläosassa ja yksi soikion alaosassa. Lisäksi suurentamalla painokohtaa voidaan nähdä, että väärenteet on tehty värilaserilla. Alkuperäiset merkit on painettu kivipainossa (kaiverrettu). Väärenteissä on käytetty kampahammastusta, kun aidoissa on käytetty linjahammastusta. Väärenteiden hammaste on 12 1/4, aitojen 11 ½.

Heikki Kähäri näytti väärenne-esimerkin myös 5 mk merkistä, jossa keskustan vaakunakuvio on ylösalaisin. Hän kertoi, että myös Aunuksen merkeistä on tullut väärenteitä markkinoille.

Mielenkiintoinen ja uutta tuoretta tietoa sisältänyt esitelmä sai seuran jäseniltä ansaitut aplodit. Keskustelussa painotettiin, että myyjät tulee saada huutokaupanpitäjien toimesta kuriin.

Kokous päättyi huutokauppaan.

Keijo Kivimäki

2.4.2014

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 2.4.2014 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Kimmo Antila informoi Postimuseon kirjaston aukioloajoista. Virallisesti kirjasto on auki keskiviikkoisin kello 10.00 – 15.00 ja torstaisin kello 12.00 – 18.00. Sisäänkäynti on Lapintien puoleisesta ovesta. Timo Helin muistutti seuraavan lauantain myyntitapahtumasta TYK:lla. Filateliaan kohdistuvia huomioita esittivät Mika Niininen, Pekka Höök ja Hannu Elo.

Lauri Poropudas Hämeenlinnasta oli saatu pitämään esitelmä aiheesta ”Kaiverrusmerkit”. Teräslevylle kaiverretaan viivoja ja/tai pisteitä. Väri siirtyy näistä ”urista” paperille. Mitä paksumpi ja syvempi on kaiverruskohta, sen enemmän painoväriä jää levylle ja sen tummempi on painojälki. Puhutaan syväpainotekniikasta. Kuvien kaivertaminen on erittäin hidasta, suurta ammattitaitoa vaativaa ja hyvin kallista. Viivoja saattaa olla jopa 13 kappaletta rinnakkain millin levyisellä matkalla. Yksivärinen kuvan osio tehdään ”rasteroimalla” pinta hyvin säännönmukaisella pistekentällä. Toiset kaivertajat käyttävät viivoitusta ja toiset pisteitä kaivertamisessa enemmän. Kaivertamisen traditio on siirtynyt mestarilta kisällille. Teräslevyjä aikaisemmin on käytetty kuparilevyjä, jotka painettaessa muokkaantuvat, eivätkä sovellu suurien sarjojen tuotantoon. Painettaessa monivärisiä postimerkkejä kaiverrustekniikkaa käyttäen tarvitaan jokaiselle värille oma kaiverrettu painosylinteri.

Syväpainotekniikkaan kuuluu myös etsaamalla eli syövyttämällä valmistetut painosylinterit. Hapolla syövytetään kuopat. Vanhimmat postimerkit ovat kaiverrusmerkkejä. Kaivertamista käytettiin alun perin merkkien väärentämisen vaikeuttamiseksi. Suomessa 30-luvun kuvamerkit on tehty kuparilevyille pienien painosmäärien vuoksi. Kuparilevyjä on käytetty Suomessa 1950-luvulle asti, minkä jälkeen siirryttiin teräslevyihin.

Suomessa on luovuttu kaiverruspostimerkkien painamisesta. Ruotsi painaa vuosittain 2-3 omaa kaiverrusmerkkiä sekä Tanskan kaiverrusmerkit. Lauri Poropudas esitteli useita eurooppalaisia kaivertajia nimeltä ja miten jotkut heistä signeeraavat kaiverruksensa nimikirjaimin tai piilotetuin kuvin. Pienikin yksityiskohta saadaan merkkiin kaiverrettuna ja voidaan nähdä suurennoksessa. Kaiverruspostimerkit ovat taideteoksia!

Suomessa painetaan postimerkit nykyään offset-tekniikalla. Pienet eriväriset väripisteet muodostavat kuvioita. Merkkien yksityiskohdat ovat suurennettuna ”suttuisia”. Ruotsissa on myös kaiverrustekniikan ja offset-tekniikan yhdistelmäkäyttöä nykyään runsaasti.

Esitelmän jälkeen Lauri Poropudas vastasi auliisti yleisön moniin kysymyksiin. Kuulijat saivat perusteellista ja yksityiskohtaista tietoa hienossa muodossa! Yleisö kiitti esitelmän pitäjää aplodein.

Arpajaisten jälkeen oli huutokauppa.

Keijo Kivimäki

19.3.2014

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 19.3.2014 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Kokous sisälsi sekä sääntömääräisen kevätvuosikokouksen että normaalin ns. kuukausikokouksen.

Kokous valitsi sääntömääräisen kevätvuosikokouksen puheenjohtajaksi Ahti Paavolan. Seuran hallituksen jäsen Harri Nieminen esitteli kokoukselle seuran vuoden 2013 tuloksen ja taseen. Seuran tulos oli positiivinen, mikä ilahdutti jäsenistöä. Sihteeri Aulis Liljeroos luki toimintakertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon. Lopuksi kokous hyväksyi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä antoi hallitukselle vastuuvapauden vuodelta 2013. Ahti Paavola päätti sääntömääräisen kevätvuosikokouksen.

Seuran puheenjohtaja Kari Salonen avasi kuukausikokouksen. Hannu Elo esitteli löytämiään reijite-erikoisuuksia. Hyvin tavallisissa suomalaisissa ja ulkolaisissa merkeissä on lävistetty numeroita ja kirjaimia, jotka ovat sattumanvaraisesti sijoittuneet merkkeihin. Hannu Elo näytti aiheesta leikkeen, josta näimme, että reijät ovat myös pakkauspaperin läpi. Lähetykset ovat osoitettu Kodakille ja reikämerkinnät toimivat lähetysten identifioimiseen kuvia palautettaessa lähettäjälle. Kuulimme mielenkiintoisen esityksen erikoisesta reijitekäytöstä!

Seuran kokoukseen oli tullut vierailulle Saksasta vanhan Suomen aitouttaja Cyril Schwenson. Puheenjohtaja Salonen pyysi paikalle tullutta kertomaan jotakin Suomen klassisen filatelian aitouttamisesta. Muistitikulta löytyi ”opetusmateriaalia”. Schwenson esitteli mallin 1856 ovaalimerkkien paperi- ja värieroja. Värierojen tunnistaminen on tehtävä luonnonvalossa. Paperin laatu vaikuttaa merkin värisävyyn. Schwenson esitteli erittäin seikkaperäisesti myös erilaisia kohteiden mitätöintiin käytettyjä mustemitätöintejä sekä laatikko- että pyöröleimoja. Esitelty materiaali oli harvinaista ja on siksi tavalliselle keräilijälle monelta kohdin vain unelma! Esitys oli todella mielenkiintoinen ja toivomme Schwensonin seuraavan Suomen vierailunkin tapahtuvan seuran kokousaikaan!

Kokous päättyi huutokauppaan!

Keijo Kivimäki

5.3.2014

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 5.3.2014 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Turun Postimerkkikerho on kutsunut Tampereen Filatelistiseuran jäsenet vieraaksi Turkuun 27.4.2014. Ilmoittautumislista tulee kiertämään seuraavassa kokouksessa. Seura pitää TYK:llä myyntitapahtuman 5.4.2014. Hallituksen jäsen Jarkko Leppänen muistutti vielä, että myyntipöytiä on vapaana. ”Tampere-päivä-tapahtuma” järjestetään 4-5.10.2014, jolloin myös Filatelistiseura järjestää TYK:llä myynti- , näyttely- ja esitelmätilaisuuden. Näin aikaisin päätettynä pääsemme Tampere-päivän tapahtumakalenteriin.

Illan esitelmänpitäjäksi oli lupautunut seuramme jäsen Robert Cooper aiheesta ”Ruotsi- 2,5 kiloa leikettä”. Vuonna 1991 Robert Cooperin oma poika oli 8 vuotta vanha ja poika halusi aloittaa postimerkkien keräyksen. He kävivät nuorisifilatelistien kokouksessa, missä Mika Niininen antoi Robert Cooperille seuran huutokauppaluettelon ja liitti hänet luettelon postituslistalle. Eräästä huutokauppaluettelosta isä Cooper löysi erittäin halvan erän ruotsileikettä pääosin vuosilta 1991-1992.

Leikkeet oli leikattu suomalaisten aikakauslehtien kilpailukupongeista, jotka olivat Ruotsista Ruotsin suomalaisten lähettämiä. Poika halusi kerätä erästä erikoismerkit. Kuitenkin suurin osa ostetuista merkeistä oli käyttömerkkejä. Noin 3000 leikkeestä löytyi noin 130 erilaista merkkiä vuosilta 1987- 1992. Leikkeillä oli näkyvissä runsaasti erilaisia postitoimipaikkaleimoja. Poika isän opastuksella alkoi järjestellä aluksi aakkosjärjestykseen leimallisia leikkeitä. Eliassonin ja Facitin leimaluetteloiden pohjalta leimat jaettiin 7 pääleimatyyppiin, joista 3 oli käsileimoja ja 4 koneleimoja. Lisäksi leimat jaettiin erilaisten ilmiasujen mukaan useisiin ryhmiin. Leimoissa oli pienempiä ja suurempia renkaita, 1- ja 2-rivisiä päiväyksiä, eri määriä tähtiä ja erilaisia kirjaimia.

Saadun leima-aineiston poika-isätiimi järjesti aakkosjärjestykseen ja sijoitti ne Ruotsin kartalle. Postitoimipaikat, joista kilpailukuponkeja oli Suomeen lähetetty, olivat painottuneita kuten suomalaisasutus Ruotsissa, mutta tässä otoksessa kuitenkin huomattavasti laajemmalta alueelta. Robert Cooper esitti Ruotsin tilastokeskuksen tutkimuksen suomalaisasutuksesta Ruotsissa ja vertasi tätä omaan leimatutkimukseensa.

Tutkimuksen esittämistapaa muokattiin vielä läänijakoiseksi. Ruotsissa on 26 lääniä ja 336 paikkakuntaa eli keskimäärin on 8 – 15 paikkakuntaa/lääni. Saadun aineiston pohjalta hyväleimaiset leikkeet on esitetty lääneittäin ja paikkakunnittain, jolloin tutkimusaineiston koko sivumäärä on noin 100 sivua.

Hyväleimaisista rullamerkeistä tehtiin myös samanlainen paikkakuntajako. Huonoleimaiset rullamerkit liotettiin ja niistä tutkittiin merkkien numerointi. Todettiin, että joka 10. merkki on numerollinen sekä niiden joukosta löydettiin merkkejä, joissa numero on väärinpäin! Liottamattomat, huonoleimaiset merkit ovat vielä tutkimatta. Väri- ja hammastesiirtymiä sekä muita poikkeamia ei ole myöskään tutkittu tästä leike-erästä.

Esitelmänpitäjä totesi, että pienellä rahamäärällä ja isolla työllä voidaan harrastaa filateliaa. Tässä tutkimuksessa filatelian lisäksi löytyi sosiologinen näkemys suomalaisasutuksesta Ruotsissa. Tärkein tulos pojan ja isän yhteisessä projektissa lienee kuitenkin yhteisyyden kokeminen ja yhdessä kasvaminen. Voiko mikään harrastus antaa enemmän!

Kuulijat ihastelivat poikkeuksellista ja tyylikästä esitelmää raikuvin suosionosoituksin.

Illan päätteeksi oli arpajaiset ja huutokauppa.

Keijo Kivimäki

19.2.2014

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 19.2.2014 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Seuran jäsen Pekka Saarinen täytti samana keskiviikkona 75-vuotta. Seura onnitteli jäsentä merkkipäivän johdosta ja luovutti päivänsankarille Tampereen Filatelistiseuran numeroidun onnittelukortin n:o 337.

Kokous keskusteli Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsenten valinnasta erovuoroisten tilalle. Liiton hallituksen jäsen Heikki Peltola kertoi liiton kustannusten ja tuottojen olevan tasapainossa. Nyt tarvitaan hallitukseen henkilöitä, jotka ovat innostuneita uusiin asioihin.

Seuran myyntitapahtuma pidetään 5.4.2014 Tampereen Yhteiskoululla. Seuran hallituksen jäsen Jarkko Leppänen toivotti kauppiaita tervetulleeksi. Myyntipöytiä on vielä vapaana! Talkooväkeä tarvitaan 4.4 ja myyntitapahtuman loputtua 5.4.2014.

Myyntipäällikkö Heikki Peltola piti esitelmän aiheesta: ”1.maailmansodan sotasensuuri Suomessa 1914 – 1917”. Peltola aloitti esitelmänsä kertomalla Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisesta tiedonvälityksen periaatteista, rajoituksista ja sensuroinnista. 1800-luvun lopulla levisivät monet liberaalit ajatukset ja työväenliike toi paineita Venäjän hallitukselle. Sensuurin tavoitteena oli suojata Venäjän hallitusta. Postilaitos oli valjastettu kaksoiskotkan palvelukseen!

Sensuuri alkoi lehdistö- ja kirjapainosensuurilla ja 1.maailmansodan sytyttyä vuonna 1914 sotasensuuri johti postisensuuriin. Täydellinen postisensuuri oli vain sotatoimialueella. Onneksi Suomi ei kuulunut rintamalinjaan. Kuitenkin yleisiin tilaisuuksiin Suomessa tarvittiin lupa ja etukäteen tilaisuuden puheiden sisällöt hyväksyttiin. Postisensuuria hoitivat postien virkailijat.

Suljettujen kirjeiden sensurointi oli mahdollista joko lähtö- tai tulopostissa. Jo vuodesta 1867 ulkomaille lähetetyt painotuotteet sensuroitiin. Maailmansodan sytyttyä 28.7.1914 postireitit Venäjältä Eurooppaan katkesivat. Venäjän ulkomaan posti kulki harvoja reittejä mm. lyhyen ajan Rauman kautta ja painottui 5.8.1914 alkaen Tornion postiin, joka tukehtui suuren postimäärän vuoksi elo-syyskuussa 1914.

Sensuroinnin helpottamiseksi luotiin sensurointijärjestelmä. Jollekin paikkakunnalle osoitettu lähetys kulki sen alueen omaan sensurointipostitoimipaikaan. Sensuroiduissa lähetyksissä on erilaisia postitoimipaikkaan liittyviä sulkijoita ja leimoja ja sensorileimoja erittäin suuri variaatio. Esimerkiksi Tampereella oli 24 tunnistettua sensoria. Ilman sensuurileimaa posti ei saanut jakaa lähetystä. Sodan edetessä 21.9.1916 alkaen toteutettiin kaksoissensuuri. Lähetys luettiin sekä lähtö- että tulopostissa. Postikortteja ei saanut ”koneleimata”, jotta kirjoitettu teksti olisi sensorin helpompi lukea.

Vallankumouksen tapahduttua Venäjällä keisaria esittävät kuvalliset kortit kiellettiin ja 29.3.1917 alkaen sensuuria vähennettiin. 26.11.1917 toimi enää vain Helsingin ja Tornion sensuurit.

Suomen itsenäistymisen jälkeen siirryttiin venäläissensorileimoista kansalaissodan sensorileimoihin. Heikki Peltola tarjosi erittäin monipuolisen tietopaketin innostavassa esityksessään, jonka vahvisti yleisö raikuvin suosionosoituksin.

Arpajaisten jälkeen oli huutokauppa.

Keijo Kivimäki

22.1.2014

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 22.1.2014 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tampereen Filatelistiseura piti kokouksensa 22.1.2014 poikkeuksellisesti ravintola Astorin suuressa kokoustilassa. Paikalle oli tullut kerhon omien innokkaiden jäsenten lisäksi vieraita Suomen Filatelistiliiton hallituksesta sekä ystäviä Hämeenlinnan ja Turun Postimerkkikerhoista. Olvi Oyj:n toimitusjohtaja Lasse Aho kertoi esitelmänsä aluksi, kuinka useat tamperelaiset ovat auttaneet Iisalmen Postimerkkimuseon teemanäyttelyiden järjestämisessä ja aihekokoelmien lainauksessa. Hän antoi kiitokset Hannu Vetolalle ja Pauli Ihamäelle, eräille auttajista. Olvi haluaa tukea filatelistien toimintaa, sillä Iisalmen Postimerkkimuseon toiminta perustuu teemanäyttelyihin. ”Tehdään yhteistyötä monilla rintamilla”.

Lasse Aho kertoi panimoteollisuuden näkymistä sekä Olvin historiasta ja kansainvälisestä toiminnasta. 135 vuotta vanhan yrityksen tuotteiden brandyt ovat omilla markkina-alueillaan vahvat. Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä markkinat pitävät Olvin tuotemerkkejä innovatiivisina edelläkävijöinä. Panimoteollisuus maksaa Suomessa valmisteveroja noin 1000 milj. euroa vuodessa. Lasse Aho muistutti, että Olvi maksaa kaikki yhtiöveronsa Suomeen.

Suomen Filatelistiliiton puheenjohtaja Ari Muhonen kertoi ennakkotietona, että liitto tekee vuodelta 2013 positiivisen taloudellisen tuloksen. Liiton hallitus voi keskittyä jatkossa liiton toiminnan kehittämiseen. Ari Muhonen kertoi myös, että Opintotoiminnan keskusliiton jäsenyys antaa liitollemme mahdollisuuden saada taloudellista tukea. Hän muistutti useista tulevista kotimaisista ja skandinaavisista näyttelyistä. Kansainvälinen postimerkkinäyttely 2017 pidetään Tampereella, johon tarvitaan runsaasti vapaaehtoisia tekijöitä. Puheenjohtaja korosti myös liiton yhteistyötä sekä Iisalmen Postimerkkimuseon että Tampereelle siirtyneen Postimuseon kanssa.

Liiton puheenjohtaja Ari Muhonen antoi Juha Valtoselle hopeisen Pro Philatelia ansiomerkin liiton hyväksi tehdystä toiminnasta. Mitali oli myönnetty jo keväällä 2013, mutta erilaisten sattumien vuoksi iloinen jakotilaisuus tapahtui vasta nyt.

Tilaisuudessa Postimuseon johtaja Kimmo Antila kiitti Tampereen Filatelistiseuran jäseniä museon saamasta talkooavusta museon muutossa. Turun postimerkkikerhon puheenjohtaja Pekka Rannikko kertoi keväällä järjestettävästä Åboex 2014 näyttelystä sekä Hämeenlinnan postimerkkikerhon ex-puheenjohtaja Ahti Paavola kertoi Hämeenlinnan 325-vuotisjuhlasta sekä Sibeliuksen ensi vuonna toteutuvan 150-vuotissyntymäpäivän juhlallisuuksista.

Yleisö piti kuulemastaan, nautti iltapalasta erinomaisten oluiden kera ja kiitti vuolaasti Olvia ja toimitusjohtaja Lasse Ahoa.

Keijo Kivimäki

8.1.2014

by Tampereen Filatelistiseura ryPosted on 8.1.2014 Julkaistu kohteessa Seuran kuulumisia

Tampereen Filatelistiseuran vuoden 2014 ensimmäiseen kokoukseen 8.1. osallistui yli 50 innokasta seuran jäsentä. Puheenjohtaja Kari Salonen oli saanut Jussi Tuorin esitelmöimään aiheesta ”Itsenäinen Suomi”. Esitelmä perustui Jussi Tuorin omaan laajaan näyttelykokoelmaan, jonka hän on koostanut uuden postihistorian luokituksen mukaan.

Esitelmä oli laaja ja monipuolinen. Jussi Tuori näytti kopion asiakirjasta vuodelta 1556, jolloin Ruotsin valtakunta jaettiin kolmeen herttuakuntaan, joista yksi oli Suomi. Tästä itsenäisen Suomen ”sikiövaiheesta” Jussi Tuori eteni järjestelmällisesti Suomen Venäjään liittämisen ja keisari Aleksanteri I:n lupaamien Suomen omien lakien ja hallinnon säilyttämisen kautta sortokauteen, Suomen itsenäistymiseen ja kansalaissotaan.. Nämä laajat kaaret rakentuivat pääsääntöisesti filateelisen materiaalin varaan. Jussi Tuori elävöitti esitystään lukuisin yksityiskohdin, jotka antoivat kuulijoille mahdollisuuden ymmärtää kuvattavan ajanjakson taustoja ja yleistä henkeä. Kuulijat kiittivät Jussi Tuoria äänekkäästi mielenkiintoisasta ja upeasta esitelmästä.

Tampereen Filatelistiseuran huutokauppaa on vuosikausia hoitanut erinomaisesti seuran aktiivi Mika Niininen, joka nyt luopuu tehtävästä. Seura etsii uutta huutokaupanpitäjää. ”Laitetaan onni kiertämään” sanoi filatelisti, kun poikansa karuselliin laittoi.

Keijo Kivimäki