19.2.2014

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Seuran jäsen Pekka Saarinen täytti samana keskiviikkona 75-vuotta. Seura onnitteli jäsentä merkkipäivän johdosta ja luovutti päivänsankarille Tampereen Filatelistiseuran numeroidun onnittelukortin n:o 337.

Kokous keskusteli Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsenten valinnasta erovuoroisten tilalle. Liiton hallituksen jäsen Heikki Peltola kertoi liiton kustannusten ja tuottojen olevan tasapainossa. Nyt tarvitaan hallitukseen henkilöitä, jotka ovat innostuneita uusiin asioihin.

Seuran myyntitapahtuma pidetään 5.4.2014 Tampereen Yhteiskoululla. Seuran hallituksen jäsen Jarkko Leppänen toivotti kauppiaita tervetulleeksi. Myyntipöytiä on vielä vapaana! Talkooväkeä tarvitaan 4.4 ja myyntitapahtuman loputtua 5.4.2014.

Myyntipäällikkö Heikki Peltola piti esitelmän aiheesta: ”1.maailmansodan sotasensuuri Suomessa 1914 – 1917”. Peltola aloitti esitelmänsä kertomalla Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisesta tiedonvälityksen periaatteista, rajoituksista ja sensuroinnista. 1800-luvun lopulla levisivät monet liberaalit ajatukset ja työväenliike toi paineita Venäjän hallitukselle. Sensuurin tavoitteena oli suojata Venäjän hallitusta. Postilaitos oli valjastettu kaksoiskotkan palvelukseen!

Sensuuri alkoi lehdistö- ja kirjapainosensuurilla ja 1.maailmansodan sytyttyä vuonna 1914 sotasensuuri johti postisensuuriin. Täydellinen postisensuuri oli vain sotatoimialueella. Onneksi Suomi ei kuulunut rintamalinjaan. Kuitenkin yleisiin tilaisuuksiin Suomessa tarvittiin lupa ja etukäteen tilaisuuden puheiden sisällöt hyväksyttiin. Postisensuuria hoitivat postien virkailijat.

Suljettujen kirjeiden sensurointi oli mahdollista joko lähtö- tai tulopostissa. Jo vuodesta 1867 ulkomaille lähetetyt painotuotteet sensuroitiin. Maailmansodan sytyttyä 28.7.1914 postireitit Venäjältä Eurooppaan katkesivat. Venäjän ulkomaan posti kulki harvoja reittejä mm. lyhyen ajan Rauman kautta ja painottui 5.8.1914 alkaen Tornion postiin, joka tukehtui suuren postimäärän vuoksi elo-syyskuussa 1914.

Sensuroinnin helpottamiseksi luotiin sensurointijärjestelmä. Jollekin paikkakunnalle osoitettu lähetys kulki sen alueen omaan sensurointipostitoimipaikaan. Sensuroiduissa lähetyksissä on erilaisia postitoimipaikkaan liittyviä sulkijoita ja leimoja ja sensorileimoja erittäin suuri variaatio. Esimerkiksi Tampereella oli 24 tunnistettua sensoria. Ilman sensuurileimaa posti ei saanut jakaa lähetystä. Sodan edetessä 21.9.1916 alkaen toteutettiin kaksoissensuuri. Lähetys luettiin sekä lähtö- että tulopostissa. Postikortteja ei saanut ”koneleimata”, jotta kirjoitettu teksti olisi sensorin helpompi lukea.

Vallankumouksen tapahduttua Venäjällä keisaria esittävät kuvalliset kortit kiellettiin ja 29.3.1917 alkaen sensuuria vähennettiin. 26.11.1917 toimi enää vain Helsingin ja Tornion sensuurit.

Suomen itsenäistymisen jälkeen siirryttiin venäläissensorileimoista kansalaissodan sensorileimoihin. Heikki Peltola tarjosi erittäin monipuolisen tietopaketin innostavassa esityksessään, jonka vahvisti yleisö raikuvin suosionosoituksin.

Arpajaisten jälkeen oli huutokauppa.

Keijo Kivimäki