18.2.2015
Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Hän ilmoitti, että esitelmän pitäjä on vaihtunut sairastumisen vuoksi. Juha Valtonen on lupautunut pitämään toukokuuksi sovitun esitelmänsä nyt lyhyellä varoitusajalla ja Robert Cooper siirtää esitelmänsä toukokuulle. Puheenjohtaja luovutti seuran jäsenelle Raija Toiviolle vuoden 1947 postimerkit seuran hyväksi tekemästään työstä työskennellessään postin palveluksessa. Turkulaiset ystävämme ovat kutsuneet Tampereen Filatelistiseuran jäsenet perinteiselle vierailulle Turkuun 29 3 kello 12.00. Lähdemme Vanhalta kirkolta kello 9.45. Muistakaa kesäaika! Postimuseo huomioi 2.3.2015 ilmestyvän Toivo Kärki-merkin ilmestymisen. 5.3.2015 on postimuseossa vaihtopäivä.
Leo Salmela muistutti, että Pirkan postimerkkikerhon nettihuutokauppa päättyy maanantaina 23.2.2015 kello 20.00. Hannu Vetola tiedotti meneillään olevasta huutokaupasta, jonka näyttö loppuu lauantaina ja huutokauppa tiistaina 24.2.kello 20.00.
Timo Helin kertoi ennakkotietona, että seuran myyntitapahtuma Tampereen yhteiskoululla on 25.4.kello 10.00 – 15.00. Talkoolistat tulevat myöhemmin.
Juha Valtonen piti esitelmän aiheesta ”Viro vapaaksi 1989 – 1991”. Neuvostoliitto miehitti Viron vuonna 1944. Miehitysajalla 1945 – 1991 käytettiin Neuvostoliiton merkkejä. Kansallisen tunteen nousun ja Itsenäistymisen vuosina 1989 – 1992 postimerkit ja leimat tehtiin tarpeeseen. Lisäksi oma keräysalueensa on pakolaisten posti ulkomailla, lähinnä Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa. Tämä sisältää omia kuoria, leimoja ja kirjeensulkijoita.
Neuvostomiehityksen aikana julkaistiin osatasavalloista joitakin merkkejä ja leimoja; laulujuhlista, Viron kommuunien 50-vuotisjuhlamerkki, Tallinnan regatan juhlamerkki ja erilaisia leimoja. Merkit painettiin Moskovassa ja posti ei saanut edistää Viron kansallistunteen syntymistä. Kuoripainatukset on keräyskohde. Neuvostoliitossa painettuihin ehiökuoriin ja –kortteihin painettiin Virossa omia aiheita. Niitä on noin 200 erilaista.
Juha Valtonen kertoi elävästi Suomen television ja lihakaupan Väiskin vaikutuksesta virolaisiin. Gorbatsovin aikana 1988 ”laulava vallankumous” nosti kansallisuusaatetta. Kesällä 1988 nostettiin vanhan Viron värit (sininen-musta-valkoinen) ensimmäisen kerran salkoon Tallinnassa. Tätä suvereniteetin julkituomista ei vielä muualla hyväksytty. Vuonna 1989 oli ensimmäiset vaalit, joissa oli useampia ehdokkaita ja Viron kieli julistettiin maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Myös Neuvostoliiton pääposti painoi ennen kiellettyjä sini-musta-valkoisia ehiöitä. Vuoden 1990 loppuun asti Viron posti oli osa Neuvostoliiton postia. Vuonna 1991 Viro asetti käsittelemälleen postille omat taksat. Neuvostoliitto lopetti postimerkkien toimitukset Viroon.
Tammikuussa 1991 Neuvostoliitto lähetti tankit Liettuaan ja Latviaan. 13.1.1991 Jeltsin tunnusti Latvian ja Liettuan.
Kun miehitysvallan aikaiset postimerkit loppuivat, ehiökuoriin ja -kortteihin painettiin lisämaksulliset lisäpainot. Kirjetaksa nousi 1.7.1991 15 kopeekasta 20 kopeekkaan. 19.8 1991 oli kommunistien vallankumousyritys Moskovassa ja Gorbatsov asetettiin kotiarestiin. Panssarivaunuja tuli Viroon. Viro julistautui 20.8.1991 itsenäiseksi. Kun vallankaappaus oli Moskovassa epäonnistunut 22.8.1991, lähtivät panssarivaunut myös Virosta pois.
1.10.1991 Viro julkaisee 1. oman postimerkkinsä maailmansodan jälkeen. Hyviä keräilykohteita ovat 1.10. – 31.12 1991 välisellä ajalla lähetetyt sekapostitteet. 14.10 1991 määrättiin neuvostoaikaiset leimat poistettavaksi.
26.12.1991 Neuvostoliitto lakkasi olemasta, kun valtio itse lakkautti itsensä, jolloin noin 15 uutta valtiota syntyi.
Postitaksat nousivat jatkuvasti. Esimerkiksi kirjetaksa oli 16.3.1992 1 rupla. Viron oma kruunuarvoinen (0,30 kr.) postimerkki julkaistiin 20.6.1992, mikä vastasi 3 ruplaa. 1.1.1993 kirjetaksa oli 0,60 kruunua ( = 6 ruplaa). Postitaksat olivat muutamassa vuodessa 100-kertaistuneet.
Juha Valtonen kertoi erilaisista leimoista, joita näinä vuosina leimattiin tai painettiin ehiöiden tuottamisessa. Aluksi leimasimet olivat kumista tehtyjä, myöhemmin metallista. Tallinnan lisäksi Narva ja Paide saivat tuottaa painettuja ehiöitä. Haapsalulla oli 6 erilaista kumileimaa. Myös doplatteihin (lunastusleima) saatettiin käsin kirjoittaa, mitä lähettäjä oli maksanut postituksesta. Myös joillakin suuryrityksillä oli oikeus painaa omia ehiöpainatuksia. 30.6.1993 asti olivat vanhat ehiöt käypiä.
Tarton reikäleimapaperit syntyivät tarpeeseen. Käytössä oli 3 eriväristä paperia. Punaisella leimalla leimattu reikäpaperiliuska oli käyttämätön. Liimattu merkki leimattiin käytössä mustalla leimalla. Reikäleimapaperi, jossa on sekä punainen leima että musta leima, on käytetty merkki.
Juha Valtonen kertoi myös taustan, miksi hän alkoi kerätä Viroa. Hän kannusti aloittamaan Viron postimerkkien keräämisen ja korosti yleensä Baltian maiden itsenäistymisajan filatelian olevan mielenkiintoinen aihealue. Kohteita voi löytyä helposti ja säälliseen hintaa!
Kuulijat esittivät runsaasti kysymyksiä ja kiittivät Juha Valtosta hienosta ja yksityiskohtaisesta esityksestä. Esitys kirvoitti kuulijat keskustelemaan ja jopa muistelemaan Neuvostoliiton sen aikaisia erilaisia tilanteita ja niihin liittyvää ilmapiiriä!
Ilta päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan, jossa erään kohteen hinta nousi aivan uudelle hintatasolle!
Keijo Kivimäki