4.2.2015

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Hän esitteli paikallaolleet vieraat: helsinkiläisen Jukka Mäkisen ja kuopiolaisen Risto Pitkäsen sekä Tero Kilpijärven Järvenpään Filatelistikerhosta. Heidän tarkoitus oli kertoa kokoukselle Tampereella 2017 järjestettävästä kansainvälisestä postimerkkinäyttelystä, jonka järjestäytyneet organisaatiot ovat aloittaneet toimintansa ja viralliset kutsut näyttelyyn on postitettu.

Kari Salonen esitti ilmoitusasioita. Ahti Paavola kertoi Tavastforum-lehden olevan kuuden postimerkkikerhon yhteinen julkaisu ja se jaetaan kerhojen 400 jäsenelle. Ahti Paavola korosti kerhojen tapahtumien merkitystä uusien jäsenten hankinnassa. Hämeenlinnan Postimerkkikerho on tänä vuonna saanut jo 4 uutta jäsentä. Kari Salonen kertoi eri postimerkkikerhojen jäsenmääriä ja vertasi niitä Suomen Filatelistiliiton jäsenmaksua maksaviin henkilömääriin. Kuulijat kertoivat erilaisia syitä suuriin eroihin. Tampereen Filatelistiseuran jäsenet ovat melko hyvin myös Suomen Filatelistiliiton jäseninä. Kaksoisjäsenyys innokkaiden harrastajien kohdalla selittää pientä osaa lukujen eroissa.

Leo Salmela informoi, että Pirkan Postimerkkikerhon nettihuutokauppa on avattu. Samaa alustaa tullee myös Tampereen Filatelistiseura käyttämään!!! Myös laatikkomyynti kokouksissa aloitetaan. Hannu Vetola kertoi, että HTO 29 huutokauppa on auki ja päättyy 24.2.2015. Huutokauppaluettelo on myös seuraavan Filatelisti-lehden välissä. Mika Niininen pyysi apua saadakseen tietyntyyppisiä kohteita erään nuorisofilatelistin näyttelykokoelmaa koskevan sivun täydentämiseksi.

Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen Jukka Mäkinen kertoi kuulijoille Tampereella 24. – 28.5.2017 järjestettävästä kansainvälisestä postimerkkinäyttelystä Finlandia 17. Näyttely on Tampere-talossa auki siis 5 päivää ja siihen odotetaan näytteillepanijoilta 2200 kehystä. Pieni osa kehyksistä sijoitetaan Postimuseon tiloihin. Normaaleissa kansallisissa näyttelyissä on noin 400 – 600 kehystä. Tuleva näyttely on siten suuri ponnistus Suomen filatelisteille, joiden kaikkinainen apu ja taloudellisten seikkojen ideointi ovat tervetullutta. Näyttelyn tavoitteet on määritelty korkeiksi ja ne julkaistaan seuraavassa Filatelisti-lehdessä.

Päävastuu näyttelystä on Suomen Filatelian Edistämissäätiöllä ja Suomen Filatelistiliitolla. Eri työryhmien koordinoivana elimenä toimii johtoryhmä, johon kuuluu Klaus Juvas Suomen Filatelistiliitosta, Petri Aaltonen Posti Group Oyj:stä, Kimmo Levä Postimuseosta ja Toimi Jaatinen Tampereen kaupungilta. Varsinaiset työryhmät, 9 henkilön vetämät, ovat kokoontuneet jo vuoden verran. Työryhmiä vetävät: Jukka Mäkinen, Kimmo Antila, Jussi Tuori, seuramme jäsen Jarkko Leppänen vastaa päänäyttelyn järjestämisestä, Jari Majander puolestaan päänäyttelyn filatelistisesta sisällöstä ja kokoelmista, Heikki Kähäri vastaa muista projekteista, alueellisista näyttelyistä ja nuorisoprojekteista, Esa Kärkäs vastaa teknologisista ratkaisuista, sähköisistä ilmoittautumisista ja kokoelmien arvosteluista sekä kauppias- ja postitushallinnasta, Risto Pitkänen vastaa rahaliikenteestä, sponsoroinnista sekä Jukka Mäkipää tiedotuksesta, näyttelyluetteloista ja nettisivuista.

Finlandia 17 näyttely on statukseltaan FEPA-tason näyttely. Näyttelyyn on kutsuttu osanottajia 43 Euroopan maasta. Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat edustavat muita maanosia.

Jukka Mäkinen kertoi tulevasta filatelistien yhteisestä projektista innostavasti. Yleisö toivoi useissa puheenvuoroissa aktiivisuutta tulevissa talkoissa ja kiitti Jukka Mäkistä suosionosoituksin.

Kokouksen filatelistisen esitelmän piti Juha Valtonen aiheesta ”Väärenteet”. Kukaan ”virallista” toiminimeä edustava myyjä ei myy tahallaan väärenteitä. Suora kauppa internetissä voi tuottaa pettymyksen ostajalle! Vastuu on aina ostajalla, kun toimitaan globaalisesti. Ostettaessa eurooppalaisilta kauppiailta ja heidän pitämistä huutokaupoista on käytännössä 2 viikkoa aikaa perua kauppa. Kuitenkin ostajan on syytä muistaa olla varovainen: 1 Kaikki mikä kiiltää, ei ole arvokasta. Liian halpa hinta on ostajalle hälytys! 2 Myös halpoja tavaroita ja kohteita on väärennetty matkailijoiden ja keräilijöiden tarpeisiin. 3 Joissakin maissa on tehty väärenteitä tarkoituksella pettää postia. Merkit on myyty ohi paikallisen postin ja ne ovat leimattu normaalisti. Väärenteet ovat ulkonäöltään korkealuokkaisia. 4 Propaganda-väärenteet ovat palvelleet poliittisia ja sotilaallisia tarkoitusperiä. Juha Valtonen esitti kuvia 2. maailmansodaan aikaisesta postimerkistä, joka imitoi englantilaista merkkiä. 5 Filatelistiset väärenteet, jotka voivat koskea itse merkkiä, leimaa tai lähetystä. Tällaiset kohteet eivät kelpaa kokoelmaan.

Filatelistisen väärenteen voi ennakoida kohteen hammastuksesta, oudosta väristä ja erinomaisesta merkin kunnosta tai leiman laadusta, kun kyseessä on vanha kohde. Väärenteitä voi kerätä, mutta ei laittaa filatelistiseen kokoelmaan. Merkkien osia voi olla väärennettynä. Vanhan merkin päälle on painettu lisätekstiä, jolloin merkki on oikealta ajalta ja lisäpaino on väärä tai väärään aikaan painettu. Vanhoja merkkejä voidaan leimata oikealla varastetulla leimasimella huomattavan myöhään. Leimaväärenteitä on vaikea todeta.

Merkkien väriä voidaan muuttaa kemiallisesti tai esimerkiksi auringon valon avulla. Uutta väriä voidaan myydä virhepainamana! Postilähetysväärenteissä aitoon kulkeneeseen kohteeseen on vaihdettu aidosti leimattu merkki. Juha Valtonen esitti tästäkin esimerkin.

Aitoutus on Suomessa ja Saksassa järjestetty filatelistiliittojen toimesta, jolloin ne ovat luotettavia. Monissa maissa, kuten Hollannissa, useilla postimerkkien myyjillä on oikeus tehdä aitoutustehtäviä. Tilanne voi tehdä varkaan! Juha Valtonen esitti joitakin kohtia, mistä kannattaa itse tarkastaa filatelistisen kohteen ja erityisesti merkin aitous: 1. Väärenteissä usein linjahammastus, jolloin merkkien kulmat ovat epäsäännöllisiä 2. Merkin painojälki on huono ja epätarkka, työ on tehty kiireellä tai puutteellisella ammattitaidolla. 3. Aidossa merkissä on painojälki painotekniikasta johtuen tarkka. Väärenteen painojälki on usein rakeinen offset-painomenetelmän vuoksi. 4. Leiman jälki on liian hyvä! 5. Vesileima puuttuu. Vesileiman väärentäminen ei ole onnistunut. 6. Paperin väri väärenteissä liian valkoinen.

Suomessa väärenteenä todettua kohdetta ei tarvitse leimata ”ei aito”-kohde tai ”väärenne”. Väärenteet voivat näin kiertää markkinoilla ikuisesti! Väärentäminen itse ei ole rikos, mutta väärenteiden myyminen aitoina on rikos. On hyvä muistaa, että merkkejä, joita ei ole koskaan painettu postin toimesta, ei voi myöskään väärentää. Vaasalaismallisina merkkeinä myydään kohteita, joita ei ole koskaan alun perin painettu ja käytetty.

Juha Valtosen esitys oli mielenkiintoinen ja havainnollinen. Yleisö kiitti esitelmän pitäjää aidosti!

Seuran kokous päättyi arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki