31.10.2018 – esitelmänä Mika Isomäki, Karjala 1922 -merkit

31.10.2018 Tampereen Filatelistiseuran kokous

Puheenjohtaja Juha Valtonen avasi kokouksen ja toivotti illan esitelmän pitäjän, seuramme tamperelaisen jäsenen Mika Isomäen tervetulleeksi. Puheenjohtaja kertoi, että syntymäpäiviään viettävät seuramme jäsenet: Martti Räikkönen 60-vuotta ja Erkki Virtanen 70-vuotta. Heille lähtee seuran perinteinen onnittelukortti.

Tulevan vuoden 2019 hallituksen jäsen, seuran verkkosivuista vastaava Juha Aerikkala kertoi, että informaatiota ja keskustelua tullaan siirtämään myös facebookiin. Hän kertoi, miten uudistettujen verkkosivujen ”jäsenosioon” pääsee. Sivustolle on keräilyaluekysely, johon toivotaan jäsenten osallistuvan.

Puheenjohtaja kertoi turkulaisvierailun tulleen odotettua kalliimmaksi. Tilaisuus on saanut runsaasti kiitosta. Hän kertoi myös, että keväällä seura osallistuu postimerkin päivän viettoon ystävänpäiväviikolla, mutta tapa, paikka ja tarkempi aika ovat vielä päättämättä. Timo Pitkänen kertoi kevään 2019 TamCollect-näyttelyn markkinoinnista Porissa ja helsinkiläisten halusta vieraille Tampereella. Helsinkiläisten huutokauppa on materiaaliltaan suuri ja vie siksi aikaa! Juha Valtonen pyysi seuran ja Postimuseon leimaprojektiin henkilöä, jolla olisi 1920-luvulta alkavia leimoja. Hannu Elon tarkempi keräilyalue päättyy tälle ajalle.

Vesa Järvistö kertoi havaintona mielenkiintoisista kirjeistä ja laittoi ne kiertoon. Mika Niininen toisti aiemmin kertomansa Tukholman postimerkkimessumatkan ilmoittautumisesta. Ehtii vielä ilmoittautua vuoden alussa.

Mika Isomäki piti esitelmän ”Karjala 1922-merkit”. Hän kertasi ensin, mihin asiakokonaisuuteen Karjala-merkkien julkaisu liittyy. Venäjällä oli ollut vallankumous ja joukko suomalaisia sekä paikallisia asukkaita halusivat erota Neuvostoliitosta. Alkoivat niin kutsutut 1918 – 1922 heimosodat. Suomalaiset joukot tekivät Aunuksen retken vuonna 1919 ja silloin julkaistiin saarismallille lisäpainamalla 8 eri merkkiä, jotka olivat voimassa 100 päivää. Pohjois – Inkerin merkeistä painettiin kaksi sarjaa vuonna 1920 ja ne olivat voimassa 8,5 kuukautta. Karjalan merkkejä painettiin 15 erilaista 5 penniä – 25 markkaa vuonna 1922. Merkit olivat voimassa vain 31.1.1922 – 6.2.1922 vain kuusi päivää. Taksan mukaisia lähetyksiä on vähän. Suomeen osoitetut lähetykset toimitettiin Karjalan merkeillä ensin Suomusjärvelle ja sitten eteenpäin suomalaisin merkein. Karjala-merkit ehtivät juuri käyttöön, kun sota loppui.

Karjalan kansannousun johtajia olivat Siven ja Takkinen sekä paikallinen ”Väinämöinen” Vaseli Levonen henkisenä isänä. Karjalan kansa nousi neuvostovaltaa vastaan. Kansannousu tuotti nopeasti tulosta ja joukot saivat erittäin laajan alueen hallintaansa lähes Muurmannin radalle asti. Suomalaisia oli mukana noin 250 miestä. Joukkojen aseistus oli vaatimatonta. Kaikille ei riittänyt edes kivääriä. Metsäsissit saivat käsiaseet vasta sodan lopulla. Päällystöä oli vähän ja konekiväärejä joitakin. Muuta raskasta aseistusta ei ollut. Kun Neuvostoliitto lähetti paikalle helmikuun puolessa välissä 20.000 miestä ja runsaasti raskasta aseistusta muun muassa tykkejä, kääntyi taistelujen suunta. Tarton rauhassa Repola ja Porajärvi jäivät Neuvostoliitolle.

Karjala-merkit julkaistiin 30.1.1922. Neuvostoliitto valloitti Uhtuan 6.2.1922, jolloin merkkien kelpoisuus loppui. 1 markkaan asti merkkejä painettiin 20.000 kappaletta ja suurempi arvoisia merkkejä 15.000 kappaletta kutakin. Leimatut lähetykset ovat suurimmalta osin 2.2. ja 3.2 1922 leimattuja. Lauantain 4.2 leimauksia tunnetaan 1 kappale ja sunnuntain 5.2.1922 neljä leimausta. Jatkosodan ajalta 1940-luvulta tunnetaan myös jälkileimattuja merkkejä. Tekeleitä on runsaasti. Aidot ”tarvepostitukset” ovat harvinaisia.

Merkit painettiin Tilgmanilla Helsingissä ja painojälki ei ole korkeatasoinen. Väärenteissä saattaa olla painojälki terävämpi, mikä helpottaa väärenteiden tunnistamista. Merkit on piirtänyt arkkitehti W.G.Palmqvist.

Kaksinumeroiset merkit eroavat keskenään siten, että numerot ja kehys ovat eri etäisyydellä painoarkin eri merkeillä. Merkeissä saattaa esiintyä värin laikullisuutta ja sameutta erityisesti kellertävissä värisävyissä. Merkeissä on sekä A- että B-hammastusta. 10 pennin merkistä löytyy merkki, jossa yläreuna on hammastamattomana. Myös kokonaan hammastamattomia merkkejä esiintyy.

Runsaasti kirjeitä on lähettänyt Eino Lahdensuo, joka oli Karjala-ihailija. Hän oli Lapualta puukkotehtailija ja myöhemmin Lapuan patruunatehtaan omistaja. Hänen lähettämiään kirjeitä päivämäärällä 2.2.1922 tunnetaan 264 kappaletta. ”Tarvepostin” määrä oli suuri. Suurin osa lähetyksistä oli osoitettu hänen vaimolleen Aino Lahdensuolle Lapualle ja osa myöhemmin tunnetuksi tulleelle Vihtori Kosolalle. Lähetyksissä on runsaasti erilaisia merkkivariaatioita ja ne eivät ole taksan mukaisia. Kuorilla on myös suomalaiset merkit, koska lähetykset ovat jatkaneet matkaa Suomussalmelta eteenpäin. Markkinoilla on myös postineiti Aino Caloniukselle (Ilmari Kiannon sisko) Suomussalmelle osoitettua postia, jotka ovat ilman suomalaisia merkkejä. Lähetykset on leimattu pääsääntöisesti Uhtualla. Kiimasjärven postiasemaa ei ehditty perustaa, mutta on joitakin jälkileimattuja kohteita tällä leimalla.

Karjala-merkkejä on väärenteinä runsaasti. Merkit on ilmeisesti painettu Sveitsissä. Painojälki on terävämpi kuin alkuperäisissä merkeissä. Pennimerkeissä karhun käpälän alla oleva kahle on ehjä väärenteessä. Markkamerkeissä siksak-revontuli on ehjä ja yhtenäinen aidossa Karjala-merkissä. Väärenteet ovat kooltaan usein myös suurempia merkkejä kuin aidot.

Esitelmänpitäjä Mika Isomäki kertoi seikkaperäisesti ja hyvin havainnollisesti Karjala-merkkien synnyn, merkkien ominaisuudet, käytön ja esiintyvät väärenteet. Esitys oli selkeä ja kuulijat olivat kysymyksineen kiinnostuneita tästä mielenkiintoisesta keräilyalueesta, jonka asiantuntijaa saimme kuulla. Yleisö antoi raikuvat suosionosoitukset Mika Isomäelle.

Illan lopuksi oli arpajaiset ja huutokauppa.

Keijo Kivimäki