3.9.2014

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Suru-uutisena Kari Salonen ilmoitti Aulis Liljeroosin kuolleen kesällä. Aulis Liljeroos toimi Tampereen Filatelistiseuran sihteerinä 17 vuotta. Seura menetti erittäin aktiivisen ja tarmokkaan jäsenen. Aulis Liljeroos keräsi Viron filateliaa sekä ehiökohteita. Aulis Liljeroos oli myös aloittanut keväällä toiminnan näyttelytuomarina. Seuran jäsenet hiljentyivät kunnioittamaan seuran pidettyä jäsentä.

Tampereen Filatelistiseuran sihteeriksi toimintakauden lopuksi oli lupautunut Pentti Hyvönen.

Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen Marcus Olli oli kutsuttu esitelmöimään tamperelaisia kiinnostavasta aiheesta: ”Tampereen paikallisposti”. Ennen esitelmäänsä liiton hallituksen jäsenenä Marcus Olli kuvaili liiton toimia. Liiton talous on kunnossa edellisen puheenjohtajan toiminnan tuloksena, mutta muutaman vuoden päästä jäsenmäärän mahdollisesti pienentyessä talouteen voi tulla notkahdus jälleen. Yhdistysten jäsenistä vain noin 50 % on maksanut liiton jäsenmaksun. Tampereen Filatelistiseuran jäsenistä maksun on maksanut noin 80 %, mikä on erinomainen määrä. Liitto on kysynyt jäsenistöltä, miten Filatelisti-lehteä tulisi kehittää, jotta jäsenet tilaisivat ensisijaisesti lehden ja siten maksaisivat myös liiton jäsenmaksun. Liiton hallitus tulee kehittämään lehden sisältöä lukijoiden halujen suuntaan!

Uolevi Vapaa sanoi postin ja filatelistien yhteistyön olevan huonoa. Marcus Olli piti postin toimintaa liian liikelaitosmaisena, mutta hän uskoo, että tulevaisuudessa posti tulee jälleen tekemään yhteistyötä filatelistien kanssa.

Kari Salonen ilmoitti, että 13.9.2014 on Hämeenlinnassa Verkatehtaalla postikorttitapahtuma.

Postimuseon johtaja Kimmo Antila ilmoitti, että tulevana lauantaina 6.9.2014 on postimuseon avajaiset Vapriikissa.

Kari Salonen muistutti, että turkulaiset tulevat 27.9 sekä Järvenpään Postimerkkikerhon jäseniä tulee 1.10 vieraaksemme. Puheenjohtaja toivoi jäsenten tuovan molempiin tilaisuuksiin hyviä huutokauppakohteita!

Jarkko Leppänen muistutti Tampereen yhteiskoululla 4.-5.10.2014 pidettävästä myyntitapahtumasta. Myyntipöytiä on vielä vapaana ja myyjiä toivotaan lisää. Timo Helin toivoi runsaasti talkooväkeä paikalle. Lista kiersi.

Iisalmen Postimerkkimuseossa järjestetään talvisodan kenttäpostia hyödyntävä näyttely. Jäsenistöltä kysyttiin, löytyykö kenttäpostia päivämäärillä: 8.12.39, 10.12.39, 11.12.39 ja 27.12.39. Yhteys Hannu Vetolaan.

Marcus Ollin esitelmä aiheesta ”Tampereen paikallisposti 1866 – 1881” Tampereen paikallispostista on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja kirjoitelmia. Tunnetuimmat lienevät: – Jarl Pettersson: ”Halvofficiell lokalpost för Tammerfors postdirekt 1.7.1866 – 30.6.1881” – Paavo Korhonen: ”Tampereen paikallisposti, Tampere .79” – P. Koskela: ”Tampereen paikallisposti”

Ensimmäinen postilaatikko Tampereella oli laitettu Serlachiuksen apteekin seinälle jo vuonna 1863, nykyisen Puutarhakadun varrella. Valtion postikonttori perustettiin vuonna 1866.

Marcus Olli esitti kartan, jossa oli kuvattuna postireitit ja noin 20 -30 paikkakuntaa, joihin Tampereelta toimitettiin paikallispostia. Paikallispostin taksa oli 12 penniä, kun normaali kirjetaksa oli 20 penniä. Postilaukku vietiin postista postiin reittiä pitkin, ilman välijakelua ja kirjeet toimitettiin siis postiin, ei kotiin.

Pettersson kertoo, että paikallispostimerkit on tarkoitettu lähetyksiin paikkakunnilta Tampereelle! Marcus Ollin mukaan merkit ovat tarkoitettu postilähetyksiin Tampereelta nimetyille paikkakunnille.

Paikallispostimerkkien ilmestyessä oli postimestarina herra Reuter, joka on tilannut merkit. 12 pennin merkkejä on 3 erilaista: 1. siisti (vihreä pohja) I a-b 2. suttaisempi (vihreä pohja) I b tai c 3. suttaisi (punainen pohja) II

järjestys 1. postimestari herra Reuter toimi virassa 24.3.1862- 21.9.1867 Ia – Ic ja II 2. postimestari oli Forsström29.10.1867 – 6.9.1893 jälkipainatus I –III

Merkkien painoaika ja painopaikka ovat tuntemattomia.

Merkkien määrä painoerillä oli: Ia: 42 merkkiä/arkki, IB: 70 merkkiä/arkki Ic: 32 merkkiä/arkki.

Kivipainossa värin tummuus muuttuu painettaessa. Painoerät tunnistaa parhaiten painoeroista, ei väreistä! Marcus Olli näytti pisteinä näkyviä eroja. Merkkien arvopalkit eivät aina ole samalla kohdalla. Onpa yhdestä merkistä löytynyt nurinpäin oleva arvopalkki.

Leimattua merkkimateriaalia on vähän, mikä vaikeuttaa painoerien tutkimista. Marcus Olli esitti kaksi lähetystä. Molemmat oli ”lähetetty” Tampereelta. Olivat suosioleimattuja. Esitelmän pitäjä ei ole tavannut aitoja kulkeneita lähetyksiä. Merkit ovat Tampere-leimoilla. Pettersson mainitsee vain 13 lähetystä. Käyttämättömien merkkien takana voi olla numeroita, joiden merkitys on epäselvä!

Paikallispostin käyttö loppui 30.6.1881, kun uudet postitaksat tulivat voimaan 1.7.1881.

Paikallispostimerkkien käytöllä ei ollut senaatin lupaa, joten paikallisposti ei ole Suomen virallisessa postimerkkiluettelossa. Miksi Reuter painatti merkkejä, on epäselvää. Olivatko ”eriskummalliset” taksat vai liiketoiminta syynä?

Marcus Olli haluaa ostaa paikallispostimerkin tai lähetyksen, jossa on ANK-leima. Lisäksi esitelmän pitäjä haluaa nähdä ja skannata merkkejä, joissa on leima. Marcus Olli korosti, että hänen tutkimuksensa Tampereen paikallispostista on keskeneräinen!

Elävän ja erinomaisen esityksen päätteeksi yleisö kyseli runsaasti aiheesta. Kuulijat olivat hyvin tyytyväisiä kuulemastaan ja sen mielenkiinto säilyi loppuun asti. Puheenjohtaja Kari Salosen kiitosten jälkeen yleisö taputti Marcus Ollille.

Arpajaisten jälkeen pidettiin huutokauppa, missä kohteita oli tarjolla runsaasti.

Keijo Kivimäki