1.10.2014

Puheenjohtaja Kari Salonen avasi kokouksen. Kimmo Antila Postimuseosta kertoi heidän englantilaisesta vieraastaan, Brittien postimuseon Filateliakokoelman vastaavasta kuraattorista Douglas Muirista, joka oli tullut tutustumaan uuteen postimuseoon ja sen toimintaan Tampereella. Britit ovat saaneet 21 milj.£ uuden postimuseon rakentamiseen. Valitettavasti hän ei päässyt kokoukseemme flunssan takia! Hän lähetti lämpimät terveiset seuralle ja sen jäsenille!

Kari Salonen onnitteli kevään ja kesän aikana merkkipäiviään viettäneitä Seppo Karuvaaraa ja Pekka Oittista ja ojensi heille Tampereen Filatelistiseuran numeroidut onnittelukortit. Yleisö yhtyi onnitteluihin.

Jari Forsblom Kirkkonummelta oli ystävällisesti tullut pitämään esitelmän aiheesta ”Petsamon postihistoria”. Petsamosta on julkaistu yli 1000 erilaista korttia, jotka kuvaavat asutuskeskuksia, paikallisia ihmisiä, nähtävyyksiä, SMY.n majataloja ja postin kulkemista. Majataloja rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla.

Petsamoon yhteydenpito oli 1800-luvulla vaikeaa pitkien tiettömien taipaleiden vuoksi. Venäläiset rakensivat Suomen Ruhtinaskunnan puolelta lennätinlinjan vuonna 1914 Petsamoon. Tarton rauhassa 14.10.1920 Petsamo liitettiin Suomeen. Suomalaiset viranomaiset tulivat Petsamoon vasta 14.2.1921. Petsamo oli oma lääninsä 13.12.1921 asti, jolloin se liitettiin Oulun lääniin. Vuonna 1938 Petsamo liitettiin Lapin lääniin.

Jäämeren tie Rovaniemeltä Liinahamariin valmistui vuonna 1931. Matkaa kertyi 531 kilometriä. Sitä ennen posti kuljettiin porojen avulla Ivaloon ja sieltä linja-autolla Ouluun. Petsamosta asutuskeskuksiin posti kulki vuonoa ja Paatsjokea pitkin veneillä. Vielä 1931 tien valmistuttua posti kuljetettiin Kolttakönkäälle veneellä. Postilaatikkoja oli keskellä jokea. Taajamia oli: Parkkina, Salmijärvi, Kolosjoki, Liinahamari, Trifona, Kolttaköngäs, Alaluostari, Yläluostari ja pohjoisin taajama Vaitolahti. Kalastajasaarennon kyliin posti kuljetettiin laivaliikenteen avulla. Asukaat olivat suomalaisia, kolttia, venäläisiä, karjalaisia ja norjalaisia. Asukkaita oli 1920-luvulla noin 1400 ja vuonna 1944 yli 4000. Nikkeliä oli löydetty Kolosjoelta 1921, mutta vasta 1934, kun britit ja kanadalaiset saivat kaivosoikeudet, kaivostoiminta alkoi. Vuonna 1939 jäämeren tietä liikennöi 3 linja-autovuoroa päivässä.

Petsamosta lähetetyissä kohteissa on ennen 7.3.1921 maaherran sinettileima. Posti lähetettiin maaherran toimistosta. Kohteissa on myös Ivalon pyöröleima.

1. postilento tapahtui 22. – 29.4.1922. Kone lensi Utista Ivalon kautta Petsamoon. ”Ensilento”-lähetyksiä on muillakin päivillä ja vuosilla, niiden kanssa on syytä olla varovainen! Postipysäkki- ja postiasemaleimoja on runsaasti. Osa on hyvin harvinaisia pienen asutuksen ja siten pienen käytön vuoksi. Numeroleimoja on 2247 Petsamo-Trifona, 2320 Salmijärvi-Kolttaköngäs, 2564 Petsamo-Vuorenkylä sekä 2833 Nautsi-Suomikylä.

Jari Forsblom esitti upeita kortteja Petsamon vuonosta, postin kuljettamisesta, asutuskeskuksista ja Liinahamarin satamasta. Tämä satama oli henkireikä sodan aikana. Satamaan mahtui yhtä aikaa vain kaksi laivaa. Esitelmän pitäjä kertoi Vaitolahden asukkaiden kohtalosta talvisodan syttyessä, sodan yleisestä kulusta, pommituksista ja brittien menetyksistä hyvin elävästi.

Jari Forsblom vastasi yleisön moniin kysymyksiin auliisti. Erinomainen ja mielenkiintoinen esitelmä sai yleisön antamaan esitelmän pitäjälle ansaitut suosionosoitukset.

Puheenjohtaja Kari Salonen muistutti TamCollect-tapahtumasta, joka on Tampere-päivän yhteydessä Tampereen yhteiskoululla lauantaina ja sunnuntaina 4.-5.10.2014. Talkoolistat täyttyivät. Muita tapahtumia on: 2.10. vaihtoiltapäivä Postimuseossa, 9.10 postimerkinpäivä pääpostissa ja keräilytapahtuma Kupittaan paviljongissa 12.10 kello 12.00-15.00.

Hannu Vetola kertoi päättyneestä huutokaupasta ja totesi keräilyn voivan Suomessa hyvin!

Tilaisuus päättyi perinteisiin arpajaisiin ja huutokauppaan.

Keijo Kivimäki